Opettajan ammatti kiinnostaa yhä useampia – täydennys- ja jatkokoulutusta tarvitaan enenevissä määrin

Luokanopettajankoulutus kiinnostaa yhä enemmän. Tämä käy ilmi tilastoista, joiden mukaan opettajankoulutukseen hakevien määrä on laskusuuntaisten vuosien jälkeen kääntynyt nousuun vuonna 2020. Kun kaikkien hakijoiden määrä laski vuoden 2017 noin 6 500:sta alimmillaan 5 300:aan vuonna 2019, oli hakijoita kuluvana vuonna jo yli 6 000.

Yhä harvempi kuitenkin valitsee luokanopettajankoulutuksen ensisijaiseksi hakukohteeseen. Korkeakoulujen yhteishaussa mukana olevissa koulutuksissa hakijaa pyydetään laittamaan hakutoiveet mieluisuusjärjestykseen. Kun vuonna 2017 luokanopettajakoulutukseen hakeneista jopa 60 prosenttia laittoi koulutuksen ykköstoiveekseen, oli vastaava luku vuonna 2020 enää noin puolet.

Luokanopettajankoulutuksessa koko tutkintoa suorittavien, eli sekä kandidaatti- että maisteritasoisiin opintoihin valittujen osuus on vaihdellut 15:n ja 19 prosentin välillä. Vuonna 2020 hakeneista hyväksyttiin opiskelijoiksi 16 prosenttia.

Varhaiskasvatuksen opettajien tarpeeseen on vastattu lisäämällä aloituspaikkoja

Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat kokonaisuudessaan pysyneet hyvin samankaltaisena vuoteen 2017 verrattuna, vaikka varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkoja on tällä välin lisätty kasvaneen työvoimatarpeen myötä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä suomen- että ruotsinkielisiä varhais­kasvatuksen opettajia tarvitaan lisää.

Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkojen lisäystä aikaistettiin koronapandemian vuoksi, ja tarjolle tuli 86 lisäaloituspaikalla kesken valintakauden vuonna 2020. Kaikkiaan haettavissa on ollut kuluvana vuonna 1 056 aloituspaikkaa, kun vastaava luku vuonna 2017 oli 658.

Samalla koulutukseen pääsy on helpottunut. Kesällä 2020 koulutukseen hakeneista hyväksyttiin jopa 38 prosenttia, kun vielä vuonna 2017 osuus oli 22 prosentin luokkaa. Vuonna 2020 yhteis- ja erillishauissa mukana olevissa varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksissa oli hakijoita 2 700 ja hyväksyttyjä noin 1 000.

Yhä useampi hankkii täydennyskoulutusta

Opettajien ja oppilasjohdon osallistuminen täydennys- ja jatkokou­lutukseen on lisääntynyt. Yli 84 prosenttia tiedonkeruuseen vastanneista kertoi päivittäneensä omaa ammatillista osaamistaan täydennyskoulutuksessa vuonna 2018.

Aktiivisimmin koulutuksiin osallistuivat perusopetuksen (94 %) ja lukiokoulutuksen rehtorit (96 %), lukiokoulutuksen lehtorit (91 %) ja perusopetuksen erityisluokanopettajat (89 %). Ammatillisessa koulutuksessa ahkerasti täydennys- ja jatkokoulutusta hankkivat rehtorit ja johtajat (87 %) ja vapaassa sivistystyössä rehtorit (84 %).

Huolestuttavana löytönä voidaan pitää sitä, opettajien henkilökohtaisia koulutus- ja kehittymissuunnitelmia laadittiin kaikissa koulutusmuodoissa vähemmän edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna. Vuonna 2018 suunnitelma laadittiin kaikissa koulutusmuodoissa keskimäärin 36 prosentille, kun vuonna 2015 luku oli 44 prosentin luokkaa.

Myöskään mentorointia, eli koke­neemman kollegan tai ulkopuolisen asiantuntijan ohjausta oman ammatillisen kehittymisen tueksi ei hyödynnetty missään tarkastellussa koulutusmuodossa kovin yleisesti tai laajamittaisesti. Mentorointia tarjottiin hieman useammin ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä kuin yleissivistävässä koulutuksessa. Perusopetuksen opettajista noin kuusi prosenttia oli toiminut mentorina toiselle opettajalle, kun vapaan sivistystyön vastaava prosenttiosuus oli kymmenen.

Koulutuksen kehittämiseksi tarvitaan yhteistyötä ja kattavaa ennakointitietoa

Laadukas koulutusjärjestelmä edellyttää, että tulevaisuuden opettajatarpeita pystytään ennakoimaan ajoissa ja että opettajan ammatti säilyy vetovoimaisena. Tätä varten tarvitaan toimivat ennakoinnin välineet ja riittävästi tietoa.

Opettajien kelpoisuusasteet ovat pääsääntöisesti hyvät. Tietyissä opettajaryhmissä on kuitenkin pulaa opettajista. Opettajatarpeissa on myös alueellisia eroja. Opetuksen ja koulutuksen toimiala on jatkossa suurien haasteiden edessä väestökehityksen ja muuttoliikkeen vuoksi, mikä heijastuu opettajatarpeisiin.

Yhteiskunnassa tapahtuvilla suurilla muutoksilla on vaikutuksia myös opettajien osaamistarpeisiin ja sitä kautta opettajankoulutuksiin.

– Tarvitaan jatkuvaa opettajankoulutuksen uudistamista ja opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämistä. Opettajankoulutusta on tarpeen kehittää jatkossakin yhteistyössä tutkimusperustaisesti ja erilaisia verkostoja hyödyntäen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Opettajatietoja kerätään kolmen vuoden välein

Opettajat ja rehtorit Suomessa -tiedonkeruita on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta kolmen vuoden välein. Tiedot kerää Tilastokeskus. Vuoden 2019 tiedot julkaistaan kahdessa erässä. Tänään julkaistut raportit pureutuvat opettajatarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa, opettajien koulutukseen hakeutumiseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen.

– Ennakointityötä, sen pohjalla olevia malleja ja erityisesti ennakoinnin edellyttämän tietoperustan mahdollistavia ratkaisuja on tarpeen kehittää edelleen, sanoo opetusneuvos Marjo Vesalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Vuonna 2019 suoritetun tiedonkeruun vastausprosentti oli matalampi kuin aiempina vuosina jääden alle 50 prosentin. Kyselyyn osallistui yhteensä 33 626 opettajaa eri koulutusasteilta.

Tutustu kaikkiin julkaistuihin Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019 -raportteihin verkkosivuillamme https://www.oph.fi/fi/tilastot/tilastoja-opettajista-ja-rehtoreista.

Fakta:

Taiteen perusopetus mukana ensimmäistä kertaa – tämän takia tuloksia ei raportoida

Taiteen perusopetuksen osalta tiedonkeruu suunnattiin ensisijaisesti taiteen perusopetuksen valtionosuusoppilaitoksille. Yhteys- ja taustatietokysely lähetettiin 128 taiteen perusopetuksen valtionosuusoppilaitokseen. Lisäksi tutkimuskutsun saivat sellaiset tiedonkeruun piiriin kuuluvat oppilaitokset, jotka Tilastokeskuksen rekisteritietojen mukaan tarjoavat muun opetuksensa lisäksi myös taiteen perusopetusta.

Kyselyyn vastasi noin 65 taiteen perusopetuksen valtionosuusoppilaitosta, eli noin puolet. Vastauksissa ilmoitettuja taiteen perusopetuksen opettajia oli näissä oppilaitoksissa yhteensä 2 053, joista varsinaiseen opettajatiedonkeruuseen vastasi 759 opettajaa (37 %). Lisäksi taiteen perusopetuksen opettajia ilmoitettiin tai ilmoittautui mukaan myös muuta kautta, eli muista oppilaitoksista ja itsenäisesti.

Yhteys- ja taustatietokeruun matalahkon vastausosuuden vuoksi taiteen perusopetuksen valtionosuusoppilaitosten vastanneita opettajia ja heidän määräänsä ei voi verrata näiden oppilaitosten opettajien kokonaismäärään. Koska vastausaineiston edustavuus on kyseenalainen, tiedonkeruun tuloksia voidaan pitää taiteen perusopetuksen osalta parhaimmillaankin suuntaa antavina.

Lisätietoja:

Opettajatarpeet nyt ja tulevaisuudessa: opetusneuvos Marjo Vesalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 029 533 0352, etunimi.sukunimi [at] minedu.fi

Täydennyskoulutus: opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, Opetushallitus, p. 029 533 1525, etunimi.sukunimi [at] oph.fi

Hakijatilastot: erityisasiantuntija Pirjo Karhu, Opetushallitus, p. 029 533 1317, etunimi.sukunimi [at] oph.fi

Taiteen perusopetuksen tiedonkeruu: yliaktuaari Henna Attila, Tilastokeskus, etunimi.sukunimi [at] stat.fi, p. 050 308 4735