Opettajien muodollinen kelpoisuus on säilynyt korkeana

Suomalaisten opettajien ja rehtoreiden kelpoisuustaso on jo pitkään ollut erinomainen ja tuoreimpien tietojen mukaan jopa hieman parantunut. Ruotsinkielisessä koulutuksessa työskentelevien kelpoisuus jää alhaisemmaksi kuin suomenkielisillä kollegoilla.

Selvityksessä mukana olleista perusopetuksen rehtoreista ja opettajista 95 % oli muodollisesti kelpoisia tehtäviinsä. Ruotsinkielisissä kouluissa vastaava osuus oli 91 %. Parhaiten vaatimukset täyttivät rehtorit, joista kelpoisia oli kaikkiaan 98 %. Heikoin tilanne oli sivutoimisilla tuntiopettajilla, joiden kelpoisuusaste oli 73 % suomenkielisessä ja 63 % ruotsinkielisessä koulutuksessa. Esi- ja perusopetuksen kelpoisuustilanne oli kokonaisuudessaan hieman parempi kuin edellisessä, vuoden 2016 tiedonkeruussa.

Lukioiden rehtoreista ja kaikista opettajista kelpoisuuskriteerit täytti 97 %. Rehtoreiden ja päätoimisten opettajien kelpoisuusaste oli suomenkielisissä lukioissa 98 % ja ruotsinkielisissä 93 %. Luvut ovat hieman laskeneet edellisestä tiedonkeruusta. Lukiokoulutuksessakin kelpoisimpia olivat rehtorit, joista kriteerit täytti yli 99 %. 

Ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuus nousi muutamalla prosenttiyksiköllä: kaikkien selvityksessä mukana olleiden kelpoisuusaste oli nyt 93 %. Ruotsinkielisessä koulutuksessa työskentelevillä se oli 89 %. Erityisesti miesopettajien kelpoisuus on parantunut.

Myös vapaan sivistystyön opettajiston kelpoisuusaste kasvoi hieman edellisestä tiedonkeruusta ja oli nyt 85 % suomenkielisissä ja 83 % ruotsinkielisissä oppilaitoksissa. Muita koulutusmuotoja alempia lukuja selittää mm. se, että vapaan sivistystyön opettajilta puuttuu usein pedagoginen pätevyys: tilanne oli tämä noin 11 %:lla opettajista.

Enemmistö opettajista on naisia, miehet sijoittuvat suhteessa useammin rehtoreiksi

Suomalainen opettajakunta on erittäin naisvaltaista eikä tilanne ole viime vuosina juurikaan muuttunut. Naisvaltaisinta joukkoa selvitykseen osallistuneista olivat esi- ja perusopetuksen opettajat, joista naisia oli 78 %. Suomenkielisten vapaan sivistystyön oppilaitosten opettajista naisia oli 73 % ja ruotsinkielisten 72 %. Suomenkielisissä lukioissa naisopettajien osuus oli 69 % ja ruotsinkielisissä 66 %; ammatillisissa oppilaitoksissa vastaavat luvut olivat 57 % ja 58 %.

Suhteessa eniten miesopettajia oli siis ammatillisessa koulutuksessa. Melko tasaisesta sukupuolijakaumasta huolimatta ammatillisessa koulutuksessa on säilynyt jokseenkin selkeä jako mies- ja naisvaltaisten alojen välillä. 

Pienimmillään naisten suhteellinen osuus on opettajiston ammattiryhmistä rehtoreissa: perusopetuksen rehtoreista naisia oli 52 %, suomenkielisten lukioiden rehtoreista 43 % ja ruotsinkielisten 56 %. Ammatillisessa koulutuksessa miesten osuus johtajista ja rehtoreista oli 57 %. Vapaan sivistystyön oppilaitoksista kansalaisopistot tekevät poikkeuksen, sillä niiden johtajista ja rehtoreista naisia oli 66 %. Kansanopistojen rehtoreista naisia oli vain 43 %. Yleisesti ottaen tilanne on se, että saman koulutuksen käyneistä johtaviin tehtäviin valikoituu edelleen selvästi enemmän miehiä kuin naisia.

Yleissivistävän koulutuksen opettajat ovat keski-iältään nuorimpia, ammatillisen koulutuksen vanhimpia

Yleissivistävän koulutuksen opettajat ovat keski-iältään opettajakunnan nuorimpia: 41 % selvitykseen osallistuneista suomenkielisen perusopetuksen ja 44 % lukioiden opettajista oli täyttänyt 50 vuotta. Iäkkäimpiä olivat rehtorit, joissa 50-vuotiaita oli 62 % perusopetuksessa ja 65 % lukioissa. Ruotsinkielisten koulujen opettajat olivat keskimäärin hieman nuorempia kuin suomenkieliset kollegansa. Kaikkein nuorimpia olivat ruotsinkielisten esi- ja peruskoulujen opettajat, joissa 50-vuotiaiden osuus oli vain 36 %.

Vapaan sivistystyön opettajista noin 57 % oli vähintään 50-vuotiaita. 

Vanhimpia ovat ammatillisen koulutuksen opettajat, joissa 50 täyttäneiden osuus oli 62 %. Tätä selittää se, että ammatillisen koulutuksen opettajiksi tullaan vanhempina kuin muissa koulutusmuodoissa, sillä opettajilta edellytetään työelämäkokemusta ennen opettajankoulutusta. 

Opetusryhmäkoot pienenivät vuosiluokilla 1–6 ja kasvoivat luokilla 7–9

Keskimääräinen opetusryhmäkoko vuosiluokilla 1–6 oli 18,9 oppilasta. Jos mukaan otetaan esiopetus- ja yhdysopetusluokat, ryhmäkoko oli 18,6 oppilasta. Vuosiluokilla 7–9 oli keskimäärin 16,9 oppilasta. Vuoteen 2016 verrattuna ryhmäkoot pienenivät 1,2 oppilaalla luokilla 1–6 ja kasvoivat yhdellä oppilaalla luokilla 7–9.

Suurin osa (33 %) vuosiluokkien 1–6 opetusryhmistä oli kooltaan 20–24 oppilasta. Vajaassa kolmanneksessa (29 %) ryhmistä oli 15–19 oppilasta. Yli 25 oppilaan ryhmiä oli 14 % ja yli 30 oppilaan ryhmiä 4 %. Alle 9 oppilaan opetusryhmien osuus oli 6 %. Sekä suurten, yli 25 oppilaan ryhmien, että pienten, alle 15 oppilaan ryhmien määrä kasvoi edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna. 

Opettajatietoja kerätään kolmen vuoden välein

Opettajat ja rehtorit Suomessa -tiedonkeruita on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta kolmen vuoden välein vuodesta 1999 lähtien. Tiedot kerää Tilastokeskus. Vuoden 2019 tiedot julkaistaan kahdessa erässä: 15.9.2020 julkaistaan esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, vapaata sivistystyötä ja ruotsinkielistä koulutusta sekä esi- ja perusopetuksen opetusryhmien kokoa koskevat raportit. 1.10.2020 julkaistaan raportit opettajatarpeista nyt ja tulevaisuudessa, opettajien koulutukseen hakeneista sekä opettajien täydennyskoulutuksesta.

Tiedonkeruiden vastausprosentit ovat vaihdelleet eri vuosina ja eri koulutusmuodoissa. Vuonna 2019 vastausaste jäi selvästi aikaisempaa alhaisemmaksi. 

Lisätiedot

• esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus: opetusneuvos Satu Honkala, Opetushallitus, puh. 029 533 1544, satu.honkala[at]oph.fi
• ammatillinen koulutus: opetusneuvos Sanna Penttinen, Opetushallitus, puh. 029 533 1168, sanna.penttinen[at]oph.fi
• vapaa sivistystyö: erityisasiantuntija Timo Kumpulainen, Opetushallitus, puh. 029 533 1109, timo.kumpulainen[at]oph.fi; 28.9.2020 lähtien opetusneuvos Marja Anitta Pehkonen, Opetushallitus, puh. 029 533 1782, marjaanitta.pehkonen[at]oph.fi
• ruotsinkielinen koulutus: Annika Westerholm, Opetushallitus, puh. 029 533 1221, annika.westerholm[at]oph.fi
• opetusryhmien koko: opetusneuvos Mika Puukko, Opetus- ja kulttuuriministeriö, puh.  029 533 0032, mika.puukko[at]minedu.fi