Perusopetuksen päättöarvioinnin arvosanakriteerit valmistuvat
Opetushallitus julkaisi nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuonna 2014. Niiden mukaan laaditut paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön porrastetusti vuosien 2016─2019 aikana. Opetussuunnitelman perusteissa määriteltiin arvioinnin linjaukset ja päättöarvioinnin kriteerit alun perin vain arvosanalle 8.
Oppilaan osaamista arvioidaan oppimiselle asetettuja tavoitteita vasten
Päättöarviointi on kokonaisarvio sille, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet peruskoulun aikana. Oppilasta arvioidaan sen osaamisen perusteella, jota hän on osoittanut vuosiluokilla 7–9. Uusissa päättöarvioinnin kriteereissä kuvataan, mitä osaamista oppilaalta edellytetään arvosanan 5, 7, 8 tai 9 saamiseksi.
Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty kaikille oppilaille yhteiset opetuksen tavoitteet, joille opetus ja oppiminen perustuvat. Ne säilyivät uudistuksessa ennallaan.
Päättöarvioinnin kriteerityössä laadittiin lisäksi opetuksen tavoitteista johdetut oppilaan oppimisen tavoitteet eri oppiaineissa. Uudet päättöarvioinnin kriteerit perustuvat näihin oppimisen tavoitteisiin, niihin liittyviin keskeisiin sisältöalueisiin sekä arvioinnin kohteisiin – kaikkiin tietoihin ja taitoihin, joihin arviointi kohdistuu.
Opetusneuvos Marjo Rissanen Opetushallituksesta avaa uusia päättöarvioinnin kriteereitä käyttäen esimerkkinä käsityön oppiainetta, jota on itse aikanaan opettanut ja jonka uusia kriteereitä on ollut nyt valmistelemassa.
Käsityön oppiaineessa yksi opetuksen monista tavoitteista on ohjata oppilasta taloudelliseen ajatteluun ja käsityöprosessiin liittyviin valintoihin, jotka edistävät kestävää elämäntapaa.
– Tästä johdettu oppimisen tavoite on, että oppilas oppii ajattelemaan taloudellisesti ja tekemään käsityöprosessin aikana kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Arviointi kohdistuu siihen, miten hyvin oppilas onnistuu tuon tavoitteen saavuttamaan, Rissanen kertoo.
Päättöarvioinnin kriteereissä kuvataan se osaamisen taso, jolla oppilas saa kyseisen arvosanan.
Valtakunnallisilla päättöarvioinnin kriteereillä yhdenmukaistetaan ja tuetaan opettajien arviointityötä. Niillä voidaan myös avata entistä paremmin oppilaiden edistymistä ja osaamista heille itselleen ja heidän huoltajilleen.
Uudistuksen tärkeä tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen
Perusopetuksen arvioinnin uudistamisen tavoitteena on lisätä oppilaiden yhdenvertaisuutta ja sen kautta myös koulutuksellista tasa-arvoa. Uusilla päättöarvioinnin kriteereillä tähdätään siihen, että oppilaiden arvosanat olisivat keskenään entistä vertailukelpoisempia esimerkiksi silloin, kun oppilaat hakevat toisen asteen opintoihin.
– Haluamme omalta osaltamme huolehtia siitä, että suomalaisen koulutusjärjestelmän koettu oikeudenmukaisuus ja sen vahvuudet hyvinvoinnin ja tasa-arvon tukijana säilyvät ja kehittyvät entisestään. Arviointi on vahvasti eettistä toimintaa ja sellaisena se kuvastaa konkreettisesti suomalaisen koulutusajattelun ydintä, ja siksi sitä on kehitetty laajalti eri toimijoita osallistavalla tavalla, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
Arvioinnin yhdenvertaisuus ja arvosanojen vertailukelpoisuus on aikaisemmin herättänyt huolta sekä opetusalan ammattilaisissa että perheissä. Opetushallituksen opetussuunnitelman seurannassa (2015–2018) selvisi, että arvioinnin periaatteet ja käytännöt ovat vaihdelleet melko paljon kuntien välillä. Samansuuntaisia päätelmiä on tehty myös kansallisissa oppimistulosten arvioinneissa.
Arviointiuudistus etenee vaiheittain
Päättöarvioinnin kriteerityö jatkuu kevään 2021 aikana kunnissa. Silloin opetuksen järjestäjät päivittävät paikalliset opetussuunnitelmat, opetushenkilöstö perehtyy uusiin linjauksiin sekä kehittää arviointiosaamistaan.
Opetushallitus tukee paikallista työtä mm. tukimateriaaleilla ja koulutuksilla sekä verkostojensa kautta. Se on myös varautunut seuraamaan arvioinnin uusien linjausten vaikutuksia.
Uudet päättöarvioinnin kriteerit ovat osa perusopetuksen arvioinnin uudistusta, jota on tehty laajassa yhteistyössä kesäkuusta 2018 lähtien. Myöhemmin määritellään vielä arviointikriteerit myös aikuisten perusopetukseen ja kuudennen vuosiluokan päätteeksi tapahtuvaan arviointiin.
Opetushallitus täsmensi alkuvuodesta 2020 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvun 6 arviointilinjauksia mm. arvioinnin eri tehtävien ja osa-alueiden määrittelyllä ja periaatteilla. Uudet linjaukset otettiin käyttöön kouluissa 1.8.2020.
Päättöarvioinnin kriteereitä on tehty laajassa yhteistyössä
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu laajassa yhteistyössä asiantuntijoiden, opettajien, sidosryhmien sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa.
Opetushallituksella on ollut arvioinnin kehittämistyössä tukenaan arvioinnin tutkijoista ja asiantuntijoista koostuva asiantuntijaryhmä, joka on tuonut työhön tutkimuksellista näkökulmaa ja tuottanut tarvittavaa taustatietoa.
Koulutuksen asiantuntijoista ja sidosryhmistä koostuva ohjausryhmä on seurannut työn etenemistä ja ottanut kantaa kriteeriluonnoksiin eri vaiheissa.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu kriteerityöpajoissa ja oppiainekohtaisissa ryhmissä, joissa on ollut mukana opettajia ja tutkijoita. Työhön on Opetushallituksen asiantuntijoiden lisäksi osallistunut 60 henkilöä.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvio syksyllä 2019 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta muun muassa suomen kielen ja kirjallisuuden, matematiikan sekä englannin kriteeriluonnosten käytettävyyttä. Arviointiin osallistui yli 200 opettajaa 90 koulusta eri puolilta maata.
Kriteeriluonnoksista oli mahdollista antaa palautetta lausuntopalvelussa ja avoimessa verkkokommentoinnissa elo-syyskuussa 2020. Lausuntoja annettiin 51 ja verkkokommentointi tuotti yhteensä 377 palautetta. Kommentteja saatiin opettajilta, rehtoreilta, opetustoimien hallinnon asiantuntijoilta, huoltajilta, oppilailta ja muilta perusopetuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnin kehittämisestä kiinnostuneilta tahoilta. Eri vaiheissa kerätyillä kommenteilla ja palautteella on ollut merkittävä rooli päättöarvioinnin kriteerityössä.
Lisätietoja
Opetusneuvos Marjo Rissanen, p. +358 29 5331776, etunimi.sukunimi [at] oph.fi
Undervisningsråd Maj-Len Engelholm, tfn. +358 29 5331601, fornamn.tillnamn [at] oph.fi