Uutinen

Pohja eurooppalaiselle ohjausalan yhteistyölle luotiin 25 vuotta sitten

Ohjelmat Euroguidance Opetus ja ohjaus
Suomen Euroguidance-keskus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi työssä mukana olleet ammattilaiset kertovat muistojaan ja ajatuksiaan näiden vuosien varrelta. Projektipäällikkö Raimo Vuorinen Jyväskylän yliopistosta tuntee Euroguidancen polun sen alkutaipaleelta asti.
EU-lippu. Kuva Markus Spiske.
Raimo Vuorinen

Ensimmäinen kohtaamiseni Euroguidance-verkoston kanssa liittyy vuoteen 1994, jolloin julkaistiin selvitys EU:n jäsenmaiden ohjauksen sen hetkisestä tilasta. Raportissa kerrottiin, että jokaisessa jäsenmaassa tulee olla kansallinen ohjauksen resurssikeskus, jonka tehtävänä on välittää tietoa opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuden edistämiseksi Euroopassa. Toimin tuolloin opinto-ohjaajien kouluttajana Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja sain tiedon Opetushallituksesta, että silloinen CIMO tulee Suomessa olemaan vastuussa tästä tehtävästä.  

Kun Suomi vuonna 1995 liittyi jäseneksi Euroopan unioniin, järjestimme Helsingissä seminaarin, jonka teemana oli eurooppalainen ulottuvuus ohjauksessa. Pääpuhujaksi kutsuttiin Tony Watts, joka oli yksi ohjauksen arviointiraportin kirjoittajista. Tämän jälkeen Suomen Euroguidancen silloinen vetäjä Pirjo Aalto kutsui minut mukaan kansalliseen tiimiin verkoston kokouksiin suomalaisen ohjausalan asiantuntijana. Tuolloin käynnistynyt yhteistyö on jatkunut nyt 25 vuotta tähän päivään saakka. Noissa ensimmäisissä kokouksissa rakentui pohjaa ja verkostoja myös nykyiselle työlleni eurooppalaisessa kontekstissa. 

Ensimmäisistä vuosista alkaen Suomi on ollut yksi aktiivisimmista Euroguidance-verkoston jäsenistä. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomen etuna on ollut se, että Euroguidance on osa jo aiemmin vakiintunutta kansainvälistymispalveluja tuottavaa organisaatiota.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella 1997 järjestettiin Helsingissä verkoston kokous, jossa julkaistiin ensimmäinen verkostoa koskeva kokonaisselvitys. Samaan aikaan Suomi oli mukana ESTIA –projektissa, jossa luotiin pohjaa tuleville EU:n jäsenmaiden koulutustietoa kokoaville palveluille.  

Suomi on vaikuttanut tiiviisti myös verkoston strategiseen kehittämiseen. Jo vuonna 1998 Suomi oli valmistelemassa Komission kanssa linjauksia, jotka tarjosivat kehyksen kaikkien keskusten vuosittaisille toimintasuunnitelmille ja -raporteille. Tämä dokumentti edisti keskusten vakiintumista kansallisena toimijana. 

Vuonna 1998 verkoston luonne muuttui merkittävästi. Verkoston jäseniksi tulivat Itä-Euroopasta maat, jotka sitten liittyivät EU:hun vuonna 2003. Keskinäisen tiedonvaihdon lisäksi uutena tehtävänä oli tukea tulevia jäsenmaita omien kansallisten ohjausmateriaalien ja -palvelujen kehittäjänä. Suomen Euroguidance olikin haluttu benchmarkkauksen kohde ja projektipartneri. Työ eteni nopeasti etenkin Baltian maissa, jotka  myös tällä hetkellä osallistuvat aktiivisesti pohjoismaisten verkostojen toimintaan.

Vaikka internetin myötä koulutusmahdollisuuksia ja opiskelua koskevan tiedon kokoaminen ja jakaminen on helpompaa kuin verkoston perustamisen ajankohtana, Euroguidance-verkostolla on merkittävä tehtävä siinä, miten tämän tiedon käyttöä EU:n jäsenmaissa edistetään yhteistyössä ohjausalan toimijoiden kanssa. Myös tässä tehtävässä Suomen Euroguidance toimii erittäin systemaattisesti ja on hyvin verkottunut kansallisten toimijoiden kanssa.  Suomen toiminta on myös erittäin arvostettua Euroopan komission ja muiden verkoston jäsenten keskuudessa. 

Raimo Vuorinen
Projektipäällikkö, Koulutuksen tutkimuslaitos
Jyväskylän yliopisto
raimo.vuorinen [at] jyu.fi