Uutinen

Suomen kulttuuripääkaupungin valintaprosessi etenee

Ohjelmat Kulttuuri Luova Eurooppa
Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta. Arviointiraati kokoontuu juhannuksen jälkeisellä viikolla, ja silloin selviää, mitkä kaupungit pääsevät jatkoon. Ehdolla Suomen seuraavaksi kulttuuripääkaupungiksi ovat Oulu, Savonlinna ja Tampere.
Naiset ratsastavat haahkojen selässä Aura-joella Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvässä tapahtumassa.
Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupuki vuonna 2011, kun titteli edellisen kerran myönnettiin Suomeen.

Arviointiraadin suomalaisjäseniksi on nimetty Kai Amberla ja Riitta Vanhatalo

Kaupunkien hakemukset arvioi riippumattomista eurooppalaisista kulttuurialan asiantuntijoista koostuva raati. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 12-henkiseen raatiin Suomesta kaksi asiantuntijaa: Kai Amberlan ja Riitta Vanhatalon. Muita jäseniä ovat Beatriz Garcia, Pierre Sauvageot, Jelle Burggraaff, Jiří Suchánek, Agnieszka Wlazel, Paulina Florjanowicz, Sylvia Amann, Dessy Gavrilova, Christina Farinha ja Alin Nica.

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -raati kokoontuu 23.–24.6.2020 Helsingissä. Hakijakaupungit kutsutaan tuolloin esittelemään raadille suunnitelmiaan. Esivalinnan läpäisseiden kaupunkien nimet julkistetaan 24.6.2020. Tämän jälkeen jatkoon päässeet kaupungit viimeistelevät ja täydentävät hakemuksiaan raadin suositusten pohjalta. Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin lopullinen nimitys tapahtuu kesällä 2021.

Hakijakaupungit ovat valmiina kohtaamaan raadin

Tampereen ja Pirkanmaan yhteisen Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen luova johtaja Juha Hemanus uskoo Tampereen hyötyvän kilvassa poikkeuksellisesta kyvystään luoda ja määritellä oma kulttuurinsa. Tampere luottaa luonnonmukaisuuteen ja vastaanottavaisuuteen, eikä pelkää tuoda esiin rosoaan.

– Meillä on sauna, teatteri, kirjallisuus, ja kyky yhdistää voimat vakavan vastakkainasettelun jälkeen. Tamperelainen yhdenvertaisuuden perintö on opiksi Euroopalle, miksei koko maailmallekin, ja se on nyt koronakriisin ja USAn rotumellakoiden jälkeen ajankohtaisempi kuin koskaan, ammentaa Hemanus historian ja nykypäivän yhteen kietoutumisesta.

Pohjoisen kilpakumppani Oulun ja koko Oulu2026-toteutusalueen kulttuuripääkaupunkihakemuksen teema on puolestaan ”kulttuuri-ilmastonmuutos”.

– Haluamme lämmittää Oulun kulttuuri-ilmastoa kulttuurin, luovuuden ja yhdessä tekemisen avulla. Haluamme näyttää, että Euroopan pohjoisella reunalla vastakohtaisuuksista syntyy erilaisten ihmisten yhteistyöllä villiä kaupunkikulttuuria, linjaa Oulu2026 hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Kulttuuri-ilmastonmuutokselle on Rantala-Korhosen mukaan myös yleiseurooppalainen tarve vihapuheen yleistymisen ja koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimien myötä. Oulu tarjoutuu Euroopan yhteisen kestävän tulevaisuuden laboratorion rooliin.

Järvi-Suomesta kulttuurikaupunkikilpaan ponnistetaan Savonlinnan johdolla usean kaupungin ja maakuntaliiton voimin yhteisellä Saimaa-ilmiö2026 -kokoonpanolla. Hankkeen koordinaattori Anu-Anette Varhon mukaan Saimaa-ilmiön valttikortiksi nousee digitaalisen alustan tukema laaja-alainen alueellinen yhteistyö, josta toivotaan alueellista elinvoimaa sekä vastavoimaa kaupungistumisen trendille.

– Kulttuuri on tämän muutoksen dynamo. Saimaa-ilmiön teemat ovat Veden voimalla, Yhdistävillä silloilla ja Itäisellä ilolla. Järvisuomalaisuus on ainutlaatuinen sekoitus vettä, metsää, historiaa, kulttuuria ja yhteisöllisyyttä, suomalaisuuden ydintä ja kansainvälistä kiinnostusta. Uusi on ollut täällä aina tervetullutta, summaa Varho.

Toinen kulttuuripääkaupunki valitaan Slovakiasta

Suomen tuleva kulttuuripääkaupunki saa sisarkaupungin Slovakiasta. Siellä kansallinen hakuprosessi avautuu lokakuun lopussa ja kaupunkien esivalinta ratkeaa viimeistään tammikuussa 2021.

Kulttuuripääkaupunkien rahoitus tulee osittain valtiolta, EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta sekä yksityiseltä sektorilta. Luova Eurooppa -ohjelmasta kaupungille myönnetään noin 1,5 milj. euron suuruinen avustus (nk. Melina Mercouri -palkinto).