Uutinen

Suomen luonnonsuojeluliitto – yli 50 vapaaehtoisen voimin ilmaston asialla

Kokemuksia Nuorisotyö Kansalaistoiminta EU:n nuoriso-ohjelmat Euroopan solidaarisuusjoukot Ilmasto Kansainvälistyminen
Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla tietokoneidensa ääressä istuu keskittynyt joukko kansainvälisiä nuoria aikuisia. Viime syksynä toimistolle saapui järjestön 50. eurooppalainen vapaaehtoinen, ja sen jälkeen joukkoon on ehtinyt liittyä vielä neljä muuta. Miten tällainen on mahdollista?
vapaaehtoiset poseeraavat pellolla
Takarivivissä 50. vapaaehtoinen Tom Hall (Iso-Britannia), 52. Kristi Ghosh (Venäjä) ja 51. Oussama Houji (Tunisia), edessä Steven Vanholme.

Kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan takana on kansainvälisestä EKOenergia-ympäristömerkistä vastaava belgialainen tehopakkaus Steven Vanholme.
– Muistan hyvin, mistä vapaaehtoisten vastaanottaminen sai alkunsa. Vuoden 2011 lopulla meihin otti yhteyttä espanjalainen tyttö, joka halusi tulla EU-rahoitteiseen vapaaehtoispalveluun Suomeen.

 

Ensimmäisenä toimistolle lehahti espanjalainen Paloma

Vanholme ei tuntenut nuorten eurooppalaista vapaaehtoispalvelua tukevaa rahoitusohjelmaa, mutta kiinnostui välittömästi mahdollisuudesta saada toimistolle avuksi eurooppalaisia vapaaehtoisia.

Suomen luonnonsuojeluliitto oli juuri perustanut EKOenergia-ympäristömerkin uudistuvalle energialle, mutta organisaatiosta puuttui kansainvälisten yhteyksien luomiseen tarvittavaa kielitaitoa. Ympäristöasioista kiinnostuneet eurooppalaiset vapaaehtoiset olivat juuri sitä, mitä ympäristömerkin kansainvälistämiseen kaivattiin.

Espanjalainen Paloma saapui Suomeen syyskuussa 2012. Sen jälkeen vapaaehtoisia on saapunut tasaisin väliajoin. Jo viiden vuoden ajan vapaaehtoisia on järjestössä ollut pysyvästi vähintään kuusi. Kaksi heistä on jäänyt Suomen luonnonsuojeluliittoon töihin, kun EKOenergiaan on voitu palkata lisää henkilökuntaa.

 

Monipuolinen osaaminen ja joukkovoima avaimina ympäristömerkin menestykseen

Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoiset ovat alusta saakka työskennelleet erityisesti EKOenergia-merkin näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi. Vapaaehtoiset hallinnoivat merkin sosiaalisen median tilejä, tekevät esitteitä ja muita materiaaleja, kääntävät tekstejä. He ovat luoneet kontakteja järjestöihin, energiayhtiöihin, aktivisteihin ja muihin sidosryhmiin.
Ilmastonmuutos on niin merkittävä ja globaalia huomiota vaativa huolenaihe, että tarve sen torjumiselle on loputon. Tämän vuoksi pian ensimmäisen vapaaehtoisen saapumisen jälkeen luonnonsuojeluliitto haki rahoitusta seuraavalle ja kohta sitä seuraavalle vapaaehtoiselle. Tällä tiellä ollaan edelleen.

Vanholmen mukaan isommalla porukalla on kaikin puolin mukavampaa:
– Vapaaehtoiset tukevat toisiaan, eikä kenenkään tarvitse kokea jäävänsä yksin. Myös kampanjointi on helpompaa, kun tiimi on tarpeeksi iso. Nuorten erilaisia taitoja ja persoonia yhdistämällä saadaan aikaan todella onnistuneita viestinnällisiä tempauksia.

Vapaaehtoisille annetaan paljon vapauksia viedä ympäristömerkin asiaa eteenpäin tavoilla, jotka tuntuvat heistä luontevilta. Jotkut ovat parantaneet ympäristömerkin verkkosivuston hakukoneoptimointia, toiset ovat olleet hyvin taitavia sosiaalisen median hyödyntämisessä. Tiimin saavutukset on huomioitu positiivisesti myös Euroopan unionin kestävän energiantuotannon kilpailussa. Vanholme sanoo suoraan, että ilman nuoria vapaaehtoisia EKOenergia-merkin kasvu ei olisi ollut näin nopeaa ja laajaa.

Työ on vuosien saatossa tullut helpommaksi samalla kun ilmastonmuutoksesta puhuminen on valtavirtaistunut. Vielä ei kuitenkaan olla tavoitteessa eli 100 % uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

On eri asia matkustaa vapaaehtoistyöhön edistämään jotain tärkeää asiaa kuin matkustaa vain matkustamisen vuoksi.

Miten ilmastonmuutoksen vastaista työtä tekevä järjestö perustelee sen, että vapaaehtoiset nuoret matkustavat Suomeen asti tekemään vapaaehtoistyötä?

EKOenergian vapaaehtoiset levittävät tietoa uusiutuvasta energiasta yli 30 maahan. Kielitaitoiset vapaaehtoiset ja digitalisaatio auttavat siinä, että luonnonsuojeluliitto saa tiedon perille matkustamatta paikan päälle. Ilmastohyödyt päihittävät ilmastohaitat.

Vanholme kertoo kannattavansa ajatusta siitä, että nuoret viettävät osan elämästään oman kotimaansa ulkopuolella.

– On eri asia matkustaa vapaaehtoistyöhön edistämään jotain tärkeää asiaa kuin matkustaa vain matkustamisen vuoksi. Kompensoimme vapaaehtoisten matkustamisesta syntyvät päästöt, vaikka se onkin vain osittainen ratkaisu. Vuonna 2019 kompensointikohde oli kolumbialainen metsitysprojekti. Lisäksi kannustamme vapaaehtoisia matkustamaan maata pitkin, Vanholme kertoo.

 

Globaaleihin haasteisiin vastaaminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä

Vanholmen mukaan ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset voisivat hyötyä vapaaehtoisista enemmänkin. Häntä harmittaa kielimuurin taakse piiloutuminen. Vaikeana pidettyä suomen kieltäkin voi lyhyessä ajassa oppia puhumaan auttavasti. Ympäristönsuojelu vaatii kansainvälistä yhteistyötä, jotta päästään suuriin globaaleihin haasteisiin käsiksi. Näissä yhteyksissä yhteistyökieli on usein englanti. Vapaaehtoisten olisi erityisen helppoa osallistua kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan.

– Vapaaehtoisten kanssa toimiminen vaatii asennemuutosta ja töiden uudelleen organisointia, olipa kyse kotimaisista tai kansainvälisistä vapaaehtoisista. Henkilökunnan on satsattava enemmän vapaaehtoistyön koordinointiin ja samalla delegoitava tehtäviä vapaaehtoisille. Se on haastavaa mutta se kannattaa, analysoi Vanholme.

– Nopeasti kasvanut Fridays for Future -liike osoittaa, kuinka dynaamisia ja motivoituneita nuoret ovat. Kun nuorten uskomattoman voiman yhdistää järjestöjen asiantuntijuuteen, on yhdistelmä pysäyttämätön!

Vanholme visioi myös, että ilmastotietoiset nuoret voisivat tuoda ilmastokysymyksiä myös muiden kuin ympäristötoimijoiden agendoille esimerkiksi kehittämällä organisaatioiden käytäntöjä tai toteuttamalla nuorten kanssa ympäristöprojekteja. Vanholme lupaa olla käytettävissä kokemusten ja tiedon jakajana. Samalla hän näkee heti myös yhteistyömahdollisuuksia:
– Voisimme tehdä asioita yhdessä, esimerkiksi vuokrata vapaaehtoisille yhteisen asunnon tai pohtia mentoroinnin järjestämistä.

 

Ilmasto yksi Euroopan solidaarisuusjoukkojen painopisteistä

Nuorten vapaaehtoispalvelua rahoitetaan Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmasta. Ilmastonmuutoksen vastainen työ on yksi ohjelman painopisteistä, joten rahoitusta ilmastoteemaiseen vapaaehtoispalveluun ei ole vaikea saada.

Vanholme on iloinen ohjelman olemassa olosta, eikä ole kokenut vapaaehtoispalvelun hallinnollisesti erityisen hankalaksi:  
– Hakuprosessi on sujunut hyvin. Ohjelman kansallista toimistoa Opetushallituksessa on ollut helppo lähestyä, ja henkilökunta on aina valmis auttamaan. Myös raportointi on suoraviivaista.

Samalla hän myöntää, että asiat voisivat aina toimia myös paremmin. Rahan riittäminen on ainainen ongelma. Helsingissä asuminen on kallista, ja jos vapaaehtoisten saapumis- ja lähtöpäivät eivät osu kuun alkuun ja loppuun, saattavat kulut äkkiä kasvaa. Myös byrokratia turhauttaa, koska ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti, ja usein yksi ongelma johtaa toiseen.
– Saamme joka vuosi verotusta ja ulkomaalaisten rekisteröitymistä koskien viranomaisilta erilaiset ohjeet. Jos vapaaehtoiset eivät pysty rekisteröitymään heti maahan saavuttuaan, tulee Helsingin paikallisliikenne paljon kalliimmaksi. Verovelvolliseksi rekisteröitymisen ongelmat puolestaan johtavat taskurahojen maksamisen myöhästymiseen, mies tuskailee.

 

Valokeilassa vaikuttavuus: EKOenergian vapaaehtoisten saavutuksia

  • Ympäristömerkki on tuottanut yli miljoona euroa, joilla on rahoitettu uusiutuvan energian käyttöä kehittyvissä maissa edistäviä hankkeita
  • EKOenergian verkkosivu käännetty 20 kielelle
  • Sarjakuva EKOenergiasta käännetty 30 kielelle
  • Video EKOenergiasta
  • Satoja erilaisia tekstejä ja artikkeleita, muun muassa ympäristömerkin käyttäjäkokemuksia
  • EKOenergia-merkin kasvu mm. Saksassa, Italiassa ja Espanjassa
  • Tiedon välittäminen uusiutuvasta energiasta venäläisille virkamiehille