Uutinen

Tampere, Oulu ja Savonlinna toiselle kierrokselle Euroopan kulttuuripääkaupunkikilvassa

Ohjelmat Kulttuuri Luova Eurooppa
Arviointiraati näki potentiaalia Tampereen, Oulun ja Savonlinnan hakemuksissa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Koko kolmikko jatkaa esivalinnasta toiselle kierrokselle kilvan kiristyessä. Kulttuuripääkaupunki-tittelin lisäksi tarjolla on ainutlaatuinen mahdollisuus alueelliseen kehittämiseen kulttuuri edellä.
Olavinlinna, Oulun toripoliisi ja Tampellan punatiilirakennus.

Vihreää valoa rosolle, rohkeudelle reunalla sekä itäiselle ilolle

Euroopan kulttuuripääkaupungin 2026 tittelistä kisaavat Tampere, Oulu ja Savonlinna astelivat esittelemään hakemuksiaan kulttuurialan asiantuntijoista koostuvan kansainvälisen raadin eteen alkaneen viikon tiistaina.

Raati vetäytyi arvioimaan hakemuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 24. kesäkuuta raati julkisti kaikkien hakijakaupunkien läpäisevän esivalinnan. Helsingin Keskustakirjasto Oodin salissa raikuivat hilpeät ja huojentuneet aplodit.

Raadin puheenjohtaja Jiří Suchánek perusteli valintaa sillä, että kaikki hakijat ansaitsivat mahdollisuuden kehitellä suunnitelmiaan pidemmälle ja pohtia uudemman kerran koronapandemian koetteleman kulttuurialan tilaa. Suchánek povasi kilpailun toisesta kierroksesta reilua, mutta tiukkaa mittelöä.

Raadin asiantuntijuus vakuutti varapuheenjohtajan

Koronapandemian seurauksena vallinneet poikkeusolot mullistivat myös arviointiraadin toiminnan. Matkustamisen sijaan raatilaiset ovat kokoustaneet etäyhteyksien välityksellä eri puolilta Eurooppaa.

Valintaprosessia toisen suomalaisjäsenen sekä raadin varapuheenjohtajan näkökulmasta tarkastelevan Riitta Vanhatalon kokemus raadissa toimimisesta on kaikesta huolimatta ollut todella myönteinen.

– Olen ylpeä mahdollisuudesta olla mukana raadissa. Koko prosessi Euroopan kulttuuripääkaupungin valitsemiseksi on huolella suunniteltu. Arvostan valtavasti paneelin jäsenten asiantuntemusta, ammattitaitoa ja kokemusta kulttuuripääkaupunkiprosessissa, Kotiseutuliiton toiminnanjohtajana työskentelevä Vanhatalo toteaa. 

Toisaalta Vanhatalo suhtautuu rooliinsa raadissa hyvin vakavasti – onhan kyse kilpailusta, jossa kaikki ehdokkaat tiimeineen tekevät hakemustensa eteen valtavasti työtä. 

Seuraavaksi kilvassa jatkavan kolmikon onkin määrä edelleen täydentää hakemuksiaan raadin suositusten pohjalta. Valintaprosessi tulee päätökseen vuoden 2021 kesällä, kun joko Tampere, Oulu tai Savonlinna kirii vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Slovakiasta valittavan sisarkaupungin kanssa. 

Kulttuuripääkaupunki tuo eloa kulttuuriin, kulttuuri tuo eloa kaupunkiin

Tiedotustilaisuudessa puhunut tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen korosti kulttuuripääkaupungin mahdollisuutta imago-renessanssiin – jämähtäneiden kulttuurikäsitysten sekä kulttuurista kiinnostuneiden yleisöjen laajentamiseen.

Ehdokkuus ja valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi voikin tuoda kaupungeille merkittäviä kulttuurillisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä osana pitkän aikavälin kulttuurilähtöistä kehitysstrategiaa. 

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen puhumassa tiedotustilaisuudessa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen puhumassa tiedotustilaisuudessa.

– Euroopan kulttuuripääkaupungilla on upea mahdollisuus kehittää kaupunkia ja sen ympärillä seutua ja maakuntaa laajemminkin ja pidemmällä tähtäimellä kulttuurin näkökulmasta. Kehittämiskohteita voivat olla kulttuurin ja taiteen alat, monipuolisuus, moniäänisyys sekä saavutettavuus, visioi Vanhatalo. 

Euroopan kulttuuripääkaupungin status on Vanhatalon mukaan merkityksellinen paitsi valituksi tulevalle kaupungille myös koko Suomelle, sillä titteli osuu kunkin maan kohdalle harvoin. Lisäksi Vanhatalo painottaa kulttuuripääkaupungin merkitystä yhteiselle eurooppalaiselle kulttuurialueelle sekä mahdollisuutta tuoda kulttuurisisällöt paremmin esille eurooppalaisille ja kansainvälisille kulttuurin ja taiteen ystäville. 

Vahva eurooppalainen ulottuvuus on myös kulttuuripääkaupunkikilvan keskeisimpiä arviointikriteereitä. Euroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985 alkaen ja niitä rahoitetaan EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta.