Tulevaisuuden kokki on yrittäjähenkinen moniosaaja

Kokemuksia Erasmus+ Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistyminen Koulutuksen kehittäminen

Uudet teknologiat, luovuus, sosiaalisen median taidot, kasvipohjainen ruokavalio ja kestävä gastronomia, tiimityö sekä intohimo ruuan tekemiseen. Muun muassa nämä osaamisalueet nousivat esiin, kun neljän maan ravintola-alan ammattilaisilta kysyttiin, millaista osaamista kokeilta vaaditaan tulevaisuudessa. Esiin nousi myös se, että tulevaisuuden kokin pitäisi olla moniosaaja sekä yrittäjämäinen.

Kuvassa hankkeen koordinaattori Oona Haapakorpi ja Mika Heino

Kuva: Oona Haapakorpi

Omnian koordinoimassa Cooking for the Future (CORE) -hankkeessa on mukana viisi partneria Suomesta, Espanjasta, Virosta ja Irlannista. Hanke sai rahoitusta vuoden 2018 Joint Qualifications -haussa, jonka tavoitteena on kehittää yhteisiä tutkintoja tai opintokokonaisuuksia vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin.

CORE-hankkeessa luodaan kokin tutkintoon yhteisiä tutkinnon osia, joita voidaan tarjota joustavasti eri maissa joko osana tutkintoja tai erillisinä opintokokonaisuuksina. Tutkinnon osat ovat local food, creating menus, personal branding and marketing, traditional and professional cooking skills with modern technologies, plant-based diet sekä sustainable gastronomy.

Hankkeessa ei kehitetä pelkästään opetuksen sisältöjä, vaan myös pedagogiikkaa. Hankkeessa syvennetään ja laajennetaan digiteknologiaa hyödyntävää kilta-pedagogiikkaa, joka korostaa ongelmaperusteista oppimista. Siinä korostuu yrittäjämäinen ote, runsas sosiaalisen median kanavien käyttäminen sekä avoimet materiaalit/oppimisympäristö. Hankkeessa on käytössä ThingLink 360° -oppimisalusta. Itse opiskelussa korostuvat itseohjautuvuus, yhteistyökyky sekä vuorovaikutustaidot.

Tulevaisuuden osaamistarpeita harjoitellaan esimerkiksi kokkikilpailussa, jossa opiskelijat perehtyvät paikalliseen ruokaan, tekevät tiimityötä ja kertovat itsestään video-CV:n muodossa. Kilpailussa tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa, jotka toimivat muun muassa kilpailun arvioijina. Hankkeen aikana perustetaan myös pop-up -ravintola, jossa opiskelijat vahvistavat yrittäjyysosaamistaan. Hanke ei sisällä opiskelijoiden liikkuvuutta, vaan kaikki yhteistyö tapahtuu virtuaalisesti. Esimerkiksi kokkikilpailussa opiskelijat esittelevät virtuaalisesti kilpailutyönsä ja myös arvioivat toistensa töitä ja tekemistä kilpailun aikana. Tällainen toteutus vaatii tarkkaa suunnittelua ja haastaa myös opettajien roolin ja osaamisen.

Miksi mukaan komission rahoittamiin hankkeisiin

”Aiempi kumppanuushanke antoi hyvän pohjan lähteä laajentamaan näkökulmaa. Kumppanuushankkeessa fokusoidaan kehittämistä usein vahvemmin omaan maahan, mutta tässä hankkeessa pitää katsoa asioita laajasti Euroopan tasolla”, kertoo hankkeen koordinaattori Oona Haapakorpi.

Myös rahoitus poikkeaa hieman kansallisesti rahoitetuista hankkeista, sillä tukea saa myös sellaiseen toimintaan, mihin kumppanuushankkeessa ei myönnetä erillistä tukea kuten hallintoon, levitykseen ja laadunhallintaan. Komissio myös edellyttää hankkeilta vahvaa panostusta levitystoimintaan, mikä toisaalta tukee myös eurooppalaista verkostoitumista.

Oona Haapakorven vinkit keskitettyjen toimintojen hakijoille:

Idean pitää olla hyvä ja mielellään testattu ulkopuolisella, että välittyykö hankkeen idea.
Hakemuksen pitää olla hyvin valmisteltu ja kirjoitettu. Hakemuksen tekemiseen onkin syytä varata riittävästi aikaa.
Vaikuttavuuteen tulee panostaa ja sen tulee näkyä läpi hankesuunnitelman.
Yhteistyöryhmän pitää olla hyvä ja luotettava. Pohja yhteistyölle kannattaa luoda jo hakuvaiheessa ja tavata partnereita hakemuksen valmisteluvaiheessa. Olisi myös hyvä, että partnerit osallistuvat myös kirjoittamiseen, sillä se sitouttaa hankkeeseen.

Teksti: Hannele Nevalampi