Uusi opas auttaa kouluja ja oppilaitoksia kiusaamisen vastaisessa työssä

Opetushallituksen opas on ensimmäinen kansallisen tason ohjeistus kiusaamisen vastaisesta työstä perusopetuksen kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. Oppaan lähtökohtana on se, että jokaisen kouluyhteisöön kuuluvan oppilaan ja siellä työskentelevän aikuisen tulee tunnistaa kiusaaminen ja sen erilaiset muodot sekä tuntea koulun tavat kiusaamistilanteisiin puuttumisessa.

Oppaassa käsitellään kiusaamistilanteessa toimimista prosessina varhaisesta havaitsemisesta erilaisiin puuttumiskeinoihin. Lisäksi käydään läpi mm. opetuksen järjestäjän, rehtorin, opettajan ja opiskeluhuollon vastuut ja velvollisuudet, keskeinen lainsäädäntö sekä yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Oppaassa avataan myös oppilaiden ja huoltajien velvollisuuksia ja oikeuksia kiusaamistilanteissa.

Vantaalla koulussa tapahtunut vakava väkivallanteko on herättänyt laajan ja tärkeän keskustelun koulukiusaamisesta ja -väkivallasta. Oppaassa käsitellään myös sitä, milloin kyse ei ole enää kiusaamisesta, vaan rikosasiasta sekä tarkastellaan verkossa tapahtuvaa kiusaamista.

─ Jokaisella lapsella ja nuorella on ehdoton oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttuminen sekä niiden ennaltaehkäisy on jokaisen oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa työskentelevän velvollisuus. Kyse on yhteisen ja kestävän kiusaamista ehkäisevän kulttuurin rakentamisesta kouluyhteisöön ja pitkäkestoisesta työstä sen eteen, pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo.

Parasta kiusaamisen vastaista työtä on ennalta ehkäisy

Vaikuttavinta kiusaamisen vastaista työtä on tilanteiden ennaltaehkäisy, koska sillä tavoitetaan kaikki oppilaat. Keskeistä on koulun vuorovaikutusta tukevan toimintakulttuurin kehittäminen ja kiusaamista koskevien teemojen käsittely myös osana opetusta. Kouluilla on jo nykyisellään monipuolisia mahdollisuuksia huolehtia myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksesta pienistä oppilaista alkaen.

Kiusaamisen vastaisista toimintatavoista tiedottaminen ja ripeä puuttuminen kiusaamistilanteisiin ehkäisevät myös myöhempiä ongelmia. Ne lisäävät oppilaiden luottamusta aikuisten kykyyn ratkaista tilanteet ja antavat selkeän viestin siitä, että kiusaamista ei koulussa hyväksytä.

Tärkeää on myös yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskeluhuolto, jolla on koulun arjessa merkittävä rooli kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja sen vastaisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Kun kiusaamiseen puututaan viipymättä ja tehokkaasti, voidaan estää sen jatkuminen ja ehkäistä kiusaamisen usein kauaskantoisia psykososiaalisia vaikutuksia. Kiusaamistilanteessa tukea tarvitsevat sekä kiusatuksi tullut oppilas että kiusaaja, jotta ei toivotun käyttäytymisen kierre saadaan katkaistua.

Kiusaaminen on vähentynyt, mutta se on edelleen ongelma

Eri selvitysten mukaan sekä kiusattujen että kiusaamisessa mukana olevien oppilaiden osuudet ovat laskeneet koko 2000-luvun. Positiivisesta kehityksestä huolimatta kiusaamista esiintyy edelleen kouluyhteisöissä.

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen on vähentynyt kymmenen vuoden aikana etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokilla. Kiusatuksi vähintään kerran viikossa kertoo joutuneensa 7 % perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista, 6 % perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista, prosentti lukiolaisista sekä vajaat 4 % ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista.

Kaikissa ikäryhmissä pojat kiusaavat ja tulevat kiusatuiksi tyttöjä yleisemmin. Tavallisinta on sanallinen kiusaaminen sekä siihen liittyvä julkinen nolaaminen ja naurunalaiseksi tekeminen. Fyysistä kiusaamista tapahtuu eniten alakouluissa.

Verkkokiusaamisen yleistymistä voi osaltaan selittää se, että lapset ja nuoret viettävät yhä enemmän aikaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Verkkokiusaaminen ja perinteiset kiusaamisen muodot kietoutuvat toisiinsa, sillä useimmiten verkossa kiusattavaa lasta kiusataan myös muilla tavoilla. Ainoastaan verkossa tapahtuva kiusaaminen on harvinaista.

─ Kiusaamisen väheneminen kertoo siitä, että koulut tekevät asioita oikein. Kiusaamisen vastainen työ on jatkuvaa ja edellyttää pitkäjänteisyyttä.  Kiusaamista onkin verrattu rikkaruohoon: kun sen saa jostakin poistettua, se nostaa päätään toisaalla. Koulun arki on täynnä pieniä arkisia tilanteita, joissa aikuisten on mahdollisuus antaa oppilaille mallia myös ongelmallisissa tilanteissa toimimisesta. Tämä on entistäkin tärkeämpi taito monimutkaisessa maailmassa, opetusneuvos Kristiina Laitinen sanoo.

Lisätiedot

Opetusneuvos Kristiina Laitinen  (koulujen turvallisuus ja hyvinvointi sekä opiskeluhuolto), puh. 029 533 1244, etunimi.sukunimi [at] oph.fi
Johtaja Matti Lahtinen (lainsäädäntö), puh. 029 533 1241, etunimi.sukunimi [at] oph.fi
Juristi Laura Francke (verkkokiusaaminen), puh. 029 533 1303, etunimi.sukunimi [at] oph.fi