Uutinen

Vuoden 2021 eurooppalaiset kulttuuriperintöpalkinnot haettavana

Ohjelmat Kulttuuri Luova Eurooppa
On aika hankkia kansainvälistä tunnustusta tehdylle työlle ja hakea alan merkittävintä palkintoa Suomen ja Euroopan mittakaavassa erityisille kulttuuriperintöhankkeille. EU ja Europa Nostra palkitsevat eurooppalaista kulttuuriperintöä vaalivia hankkeita neljässä eri kategoriassa. Palkinnot ovat haettavissa lokakuun alkuun saakka. Palkinto-ohjelmaa rahoittaa EU:n Luova Eurooppa -ohjelma.
Kollaasi suomalaisista eurooppalaisia kulttuuriperintöpalkintoja voittaneista hankkeista.
Kulttuurivoltti (2018), Adoptoi monumentti (2016) ja muut palkitut suomalaishankkeet menneiltä vuosilta.

Kansainvälistä tunnustusta kulttuuriperinnön eteen tehdylle työlle

Euroopan unionin ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkintoja myönnetään merkittäville hankkeille neljässä eri palkintokategoriassa: 1) konservointi, 2) tutkimus- ja digitointi, 3) yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta sekä 4) koulutus ja tietoisuuden lisääminen. 

Palkinto-ohjelma on Euroopassa alansa merkittävin. Laadukkaan työn juhlistamisen lisäksi sillä tavoitellaan eurooppalaisen kulttuuriperinnön arvostuksen lisäämistä, tietoisuuden levittämistä, kokemusvaihtoa sekä uusien toimijoiden ja toimien rohkaisemista kulttuuriperinnön vaalimiseksi. 

Ehdotukset palkinnonsaajiksi jätetään hakulomakkeella Europa Nostralle 1.10.2020 mennessä. Ehdokkaista valitaan noin 30 palkinnonsaajaa, joista edelleen neljälle myönnetään 10 000 euron suuruinen Grand Prix -pääpalkinto ja yhdelle yleisön suosikin asema. Voittajat julkistetaan keväällä ja palkinnot jaetaan kesällä European Heritage Congressin yhteydessä.

Palkintoja on jaettu vuodesta 2002. Rahoittajana toimii EU:n Luova Eurooppa -ohjelma.

Hakemuksessa valttia erityisyys, osallisuus ja ytimekkyys

– Hyvä hakemus on lyhyt, ytimekäs ja mieleen jäävä. Se esittelee havainnollisesti ja selkeästi hankkeen eri vaiheet valokuvien ja muiden dokumenttien avulla, ohjeistaa Europa Nostran hallituksen jäsen Tapani Mustonen.

Mustonen on huomannut, että suomalaisen kulttuurin erikoispiirteitä esiin tuovat hankkeet ovat usein menestyneet. Esimerkkinä hän mainitsee osallistavan Adoptoi monumentti -hankkeen sekä perinnetaitojen ja työtapojen opettamista ja oppimista sisältäneen Kesälahden kellotapulin kunnostuksen.

Uskallusta erottua painottaa myös palkitussa Adoptoi monumentti -hankkeessa mukana ollut Pirkanmaan maakuntamuseon yksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen.

– Kannattaa tutkia viimeisimmät eurooppalaiset strategiat, mutta myös uskaltaa olla luova ja erilainen. Yhdessä tekemisen tukeminen ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen on valttia, vinkkaa Soininen.

Europa Nostra järjestää hakuprosessissa tukevan webinaarin 9.7.2020. Luvassa on lisää vinkkejä hakemuksen valmisteluun, tietoa yleisimmistä virheistä sekä valintaprosessista.

Palkinto merkitsee uskottavuutta ja eurooppalaisuutta

Vuonna 2016 omassa kategoriassaan pääpalkinnon vieneessä Adoptoi monumentti -hankkeessa arkeologisista kohteista, historiallisista rakenteista ja vanhoista rakennuksista pidetään huolta vapaaehtoisten voimin. Suomeen mallin toi ja sitä kehitti vuosia Pirkanmaan maakuntamuseo. 

Tuija-Liisa Soininen uskoo, että palkinto toi mallille näkyvyyttä ja mahdollisesti edesauttoi useampien maakuntien lähtemistä mukaan kokeiluun.

– Toisaalta palkinto osoitti, että suomalaisessa kulttuuripolitiikassa tunnistamista ja tunnustamista osin vailla olleet periaatteet – osallisuus, viranomaisten palvelutehtävä ja kansalaisten oikeus määritellä itse kulttuurikohteiden merkityksiä – olivatkin yleiseurooppalaista, uudenaikaista ajattelua, muistelee Soininen.

Meillä Suomessa kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on ehkä pienimuotoisempaa ja rosoisempaa kuin monessa muussa paikassa, mutta aivan yhtä arvokasta ja osittain ehkä jopa aidompaa. 

Tapani Mustonen puolestaan ennakoi, että eurooppalaisten kulttuuriperintöpalkintojen merkitys tulee kasvamaan. Hän näkee kulttuuriperinnön kenties tärkeimpänä yhdistävänä tekijänä Euroopassa sekä siltojen rakentajana myös Euroopan ja muun maailman välillä.

– Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on siis hyvin eurooppalaista. Meillä Suomessa se on ehkä pienimuotoisempaa ja rosoisempaa kuin monessa muussa paikassa, mutta aivan yhtä arvokasta ja osittain ehkä jopa aidompaa.