Uutinen

Yhä harvempi lähtee opiskelijavaihtoon – miten suunta käännetään nousuun?

Ajankohtaista Korkeakoulutus Erasmus+ korkeakoulutukselle Kansainvälistyminen
Ulkomaanjaksolle lähtevien opiskelijoiden määrä on laskenut lähes kaikissa korkeakouluissa ja koulutusaloilla. Vuonna 2018 vajaat 8 900 korkeakouluopiskelijaa lähti osana opintojaan ulkomaille vaihto-opiskeluun tai harjoittelujaksolle. Tämä on 1 500 ulkomaanjaksoa ja 15 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.
Opiskelijoita työpajassa

Lähes kaikkiin maihin ja maanosiin lähdetään entistä harvemmin. Yhtä yhteistä nimittäjää laskusuunnalle ei ole löydettävissä. Selvittääksemme ilmiön taustalla olevia syitä ja löytääksemme ratkaisuja niihin olemme käsitelleet teemaa useissa eri tilaisuuksissa, joista viimeisimmät ovat työpaja opiskelijoille sekä Business breakfast -tilaisuus korkeakoulutuksen sidosryhmille. 

Toimeentulo opiskelijoiden näkökulmasta keskeisin syy

Opiskelijat työstivät ilmiön syitä 13. helmikuuta Opetushallituksessa järjestetyssä työpajassa. Työpajaan osallistui eri alojen opiskelijoita eri korkeakouluista sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL ry) ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK ry) edustajat.

Opiskelijat nostivat syiksi laskeneelle liikkuvuudelle opiskelijan heikentyneen toimeentulon ja opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. Keskeisenä syynä nähtiin myös kiristyneet tavoiteajat valmistumiselle: uskaltaako opiskelija lähteä vaihtoon, jos hän pelkää sen pidentävän opiskeluaikaa ja siirtävän valmistumista? 

Opiskelijat toivovat lisää tietoa, kannustusta ja yhteistyötä

Myös opiskelijavaihtoja koskevan tiedon ja ohjauksen puute voi vaikuttaa siihen, ettei vaihtoon lähdetä. Työpajassa kävi ilmi, että moni opiskelija ei tiedä, että Erasmus+ -kuukausiapurahat ovat kasvaneet huomattavasti muutaman viime vuoden aikana: lukuvuonna 2020–2021 jokainen Erasmus+ -vaihtoon valittu korkeakouluopiskelija saa 420–470 euron suuruisen apurahan kuukaudessa. Jotta tieto vaihdon perusasioista saavuttaisi opiskelijan paremmin, siinä voitaisiin hyödyntää myös opiskelijaa lähellä olevia ainejärjestöjä.

Erasmus+ apurahat nousevat. Lukuvuonna 2020-2021 opiskelijalle maksetaan tukea 420-620 euroa kuukaudessa.

Korkeakouluilta opiskelijat toivoivat erityisesti yhteistyötä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen (mm. ylioppilas- ja opiskelijakunnat) välillä, kannustusta opetushenkilökunnalta sekä lisää perustietoa hakuprosessista ja vaihdon rahoituksesta. Opiskelijat toivoivat varmuutta opintojen hyväksiluvusta jo ennen vaihtoa. He esittivät, että kansainvälistyminen pitäisi mahdollistaa kaikissa tutkinnoissa läpileikkaavasti ja että se tulisi integroida laajemmin opetussuunnitelmiin. 

Kaikille opiskelijoille suositellaan kansainvälistymisosaamisen hankkimista

Syitä laskeneille opiskelijavaihdon luvuille pohdittiin myös Opetushallituksen 18.11.2019 korkeakoulutuksen sidosryhmille järjestämässä business breakfast -tilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja etäyhteyden välityksellä yhteensä noin 120 henkeä. 

Tilaisuudessa puheenvuoron pitänyt Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala totesi, että opiskelijaliikkuvuuden tilasta on syytä olla huolissaan. Kujala korosti ulkomaanjakson aikana kertynyttä osaamista: se on niin arvokasta, että se tulisi mahdollisuuksien mukaan hyväksilukea tutkintoon kokonaan. Kujala esitti, että vaihdossa jo olleiden opiskelijoiden kokemuksia pitäisi saada korkeakouluissa jakoon entistä vahvemmin ja tarjota enemmän esimerkiksi vertaistukea vaihtoon aikoville.

Svenska Handelshögskolanin vararehtori Minna Martikainen otti omassa puheenvuorossaan kantaa tulevaan rahoitusmalliin, jonka indikaattoreista kansainvälinen vaihto on poistunut. Hän kuvasi kansainvälisyyden näyttäytyvän siinä mustana aukkona ja ennusti ulkomaanjaksojen määrän laskevan entisestään, ellei niihin kannusteta selkeästi myös rahoitusmallin kautta. 

Myös tuoreessa, tammikuussa 2020 julkaistussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten asioiden foorumin raportissa suositetaan, että jokaisella korkeakouluopiskelijalla tulisi olla opinnoissaan osioita, jotka luovat kansainvälisyysosaamista.  Tämä osaaminen tulisi olla sisäänrakennettuna kaikissa tutkinnoissa, joko kotikansainvälistymisen tai ulkomaanjakson kautta. Raportissa todetaan, että edellytyksiä opiskelijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen tulisi vahvistaa.

Työ kansainvälistymismahdollisuuksien lisäämiseksi jatkuu 

Opetushallitus on sitoutunut tukemaan kansainvälisyyden edistämistä erilaisin toimin yhdessä korkeakoulujen kanssa. Tuotamme tietoa liikkuvuusmäärien kehityksestä sekä vaihtojakson hyödyistä kohdennettuna sekä asiantuntijoille että opiskelijoille. Uuden vuonna 2021 käynnistyvän Erasmus+ -ohjelman valmistelussa pyritään varmistamaan, että ohjelma tarjoaa nykyistä laajemmat mahdollisuudet kansainvälisyysosaamisen kartuttamiselle kaikille korkeakouluopiskelijoille. 

Tavoitteenamme on, että korkeakouluopiskelijoilla on jatkossa yhä paremmat mahdollisuudet kasvattaa kansainvälisyysosaamista sekä ulkomaanjaksojen että kotikansainvälistymisen kautta.