Uutinen

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset jatkoivat maltillista kasvuaan vuonna 2020

Ajankohtaista Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Valtionosuudet Rahoitus
Tuoreet kustannusraportit eivät sisällä suuria yllätyksiä, sillä kehitys on jatkunut samansuuntaisena jo pidempään. Kokonaiskustannusten kasvu oli kummallakin koulutussektorilla parin prosentin luokkaa. Suurimman menoerän muodostivat jälleen opetuksen järjestämiseen liittyvät kulut.
Lasipurkki, jossa on kolikoita ja taimi.

Tiedot toisen asteen koulutuksen kustannuksista ovat peräisin raporteista, jotka perustuvat Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen vuosittain keräämiin tietoihin. Myös vapaata sivistystyötä, taiteen perusopetusta sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden kustannuksia koskevat raportit on nyt julkaistu. Esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kansalaisopistojen kustannustiedot julkaistaan marraskuussa.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijavuosikohtaiset kustannukset laskivat 

Vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen kokonaiskustannukset olivat 1 873 miljoonaa euroa. Nousua edellisestä vuodesta oli 2 %. 

Ammatillisessa koulutuksessa rahoitusperusteena käytetään opiskelijavuosi-käsitettä. Opiskelijavuosi on yksi 365 päivän mittainen periodi, jonka opiskelija on koulutuksessa.

Yhden opiskelijavuoden kustannukset olivat nyt 10 393 euroa, mikä on 0,5 % vähemmän kuin vuonna 2019. Keskimääräinen valtionosuusrahoitus oli 10 529 euroa opiskelijavuotta kohden.

Kustannuksista hieman yli puolet eli 55 % oli välittömiä opetuskustannuksia, jotka liittyvät esimerkiksi opettajien palkkoihin, välineisiin ja materiaaleihin, koneisiin sekä kalustoon. Loput olivat muita koulutuksen järjestämiseen liittyviä kustannuksia, joita aiheutui esimerkiksi hallinto- ja tukipalveluista, kiinteistöstä sekä opiskelijaruokailusta ja majoituksesta. Kiinteistökustannusten osuus kaikista ammatillisen koulutuksen kustannuksista oli lähes 20 %. Opiskelijaruokailun kustannusten osuus oli 3 % ja majoituksen hieman yli 1 %.

Vuonna 2020 opiskelijavuosia toteutui 180 238, mikä on 0,4 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Opiskelijavuosista valtaosa eli 76 % oli perustutkintokoulutusta. Valmentavan koulutuksen osuus oli 3 % ja ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen 20 %. Loppu eli 1 % oli muuta ammatillista koulutusta.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettiin 33 715 opiskelijavuotta, mikä on noin 19 % kaikesta ammatillisesta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen osuus kasvoi 2,3 % vuodesta 2019. Oppisopimuskoulutuksessa työantajille maksettavien koulutuskorvausten kokonaissumma oli 14,9 miljoonaa euroa, mikä on vajaa prosentti kaikista ammatillisen koulutuksen kustannuksista. Koulutuskorvauksia maksettiin nyt 900 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2019. 

Ammatillista koulutusta järjesti vuonna 2020 yhteensä 147 koulutuksen järjestäjää. Määrä väheni yhdeksällä edelliseen vuoteen verrattuna.

Lukiokoulutuksen kustannuksissa trendi jatkuu entisenlaisena

Lukiokoulutuksen kustannukset jatkoivat edellisten vuosien tapaan lievää nousuaan. Myös kustannusten jakauma noudatti aikaisempaa trendiä.

Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset vuonna 2020 olivat 823 miljoonaa euroa. Nousua edellisen vuoden kokonaiskustannuksista oli 1,8 %. Suurin menoerä olivat opetuksen aiheuttamat kustannukset, joiden osuus oli 63,7 %.

Keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset olivat 7 961 euroa. Entiseen tapaan pienimmät opiskelijakohtaiset kustannukset olivat nytkin yksityisten koulutuksen järjestäjien lukioissa, joissa ne olivat keskimäärin 6 662 euroa. Kuntien ylläpitämissä lukioissa kustannukset olivat 8 072 euroa. Kalleinta lukiokoulutuksen järjestäminen oli yliopistojen harjoittelukouluissa (10 719 euroa/opiskelija) ja valtion lukioissa (11 987 euroa/opiskelija). 

Vuonna 2020 yksityisiä lukiokoulutuksen järjestäjiä oli 35, kunnallisia 217 ja kuntayhtymiä 6. Harjoittelukouluja oli 7 yliopistossa. Valtion lukioita oli 3.

Lukioiden opiskelijamäärä oli 103 447, mikä on edellisvuoden tasolla. Opiskelijamäärä jakautui koulutuksen järjestäjien mukaan siten, että kuntien lukioissa oli 85 707, yksityislukioissa 10 244, kuntayhtymien lukioissa 4 864, yliopistojen harjoittelukoulujen lukioissa 2 292 ja valtion lukioissa 340 opiskelijaa.

Maakunnittain tarkasteltuna korkeimmat lukiokoulutuksen kustannukset olivat Lapin maakunnassa ja alhaisimmat Etelä-Savon maakunnassa. Keskimäärin lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena käytetty opiskelijakohtainen yksikköhinta kattoi 87 % kustannuksista.

Opetustoimen rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä. Valtio osallistuu rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö, joka toimii valtionapuviranomaisena. Opetushallitus vastaa muun muassa valtionosuusjärjestelmän tietopalveluista ja asiakkaiden neuvonnasta. 

Lisätietoja Opetushallituksen Valtionosuudet -tiimistä:

  • Tiiminvetäjä, kouluneuvos Antti Markkanen, puh. 029 533 1423
  • Lukiokoulutus: erityisasiantuntija Sirpa Kesti, puh. 029 533 1094
  • Ammatillinen koulutus, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset: erityisasiantuntija Seppo Hänninen, puh. 029 533 1598
  • Esi- ja perusopetus: Leena Matilainen, puh. 029 533 1691
  • Taiteen perusopetus: erityisasiantuntija Tiia Luoma, puh. 0295 331 626
  • Museot, teatterit ja orkesterit, kansanopistot ja kansalaisopistot: asiantuntija Mikko Rantanen, puh. 029 533 1329

Sähköposti: etunimi.sukunimi [at] oph.fi