DIG IT -hanke vahvisti työelämävalmiuksia ja ammatillista itsetuntoa

DIG IT -hankkeen tavoitteena oli parantaa eri-ikäisten opiskelijoiden työelämätaitoja, luoda yhteyksiä työelämään sekä vahvistaa opiskelijoiden ammatillista identiteettiä digitaalisen tarinankerronnan kautta.

Vuosina 2015–2017 toteutettuun hankkeeseen osallistui 170 opiskelijaa ja 50 opettajaa viidestä maasta: Suomesta, Kreikasta, Italiasta, Portugalista ja Romaniasta. Hankkeen aloitus tapahtui Suomessa, jonka jälkeen hanke jatkui muissa osallistujamaissa järjestetyillä viisipäiväisillä työpajoilla. Koska tavoitteena oli tarjota mahdollisemman monelle tilaisuus kokeilla kansainvälisessä tiimissä toimimista, työpajoihin osallistuivat eri ihmiset.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian koordinoiman Erasmus+ DIG IT -hankkeen koordinaattorin Merja Karvisen mukaan työskentely monikielisissä ja eri ikäisistä opiskelijoista koostuvissa ryhmissä oli tärkeä osa kokemusta.

– Ohjelmaamme kuului työpaikkavierailuja, joiden aikana tutustuimme esimerkiksi sairaanhoitajan työhön. Opiskelijoille oli antoisaa, että he pääsivät tutustumaan työelämään myös itselleen vierailla aloilla. Lisäksi tapasimme päättäjiä, joilta opiskelijat saivat kysyä konkreettisia neuvoja työelämässä menestymiseen, Karvinen kertoo.

Vastavuoroisesti tapaamisten tavoitteena oli herätellä päättäjiä näkemään työmarkkinoille aikovien opiskelijoiden tilanne nykyisten työmarkkinoiden murroksessa.

Videotyöpaja sai osaamisen pulppuamaan

Tapaamiset kuvattiin ja opiskelijat työstivät yhdessä ne digitaalisiksi tarinoiksi, jotka ovat nähtävillä hankkeen sivustolla.

– Työpajoissa syntyneet videot ovat hyvin eritasoisia, mutta tärkeintä oli, että opiskelijat tekivät niitä itselleen ja reflektoivat niiden kautta omaa kokemustaan. Tekemisen myötä piilossa oleva osaaminen suorastaan pulppusi esiin.

Hankkeen erikoispiirteenä oli opiskelijoiden laaja ikähaitari 16–55 vuoden välillä.

– Tiimien osallistujat olivat todella eri-ikäisiä eikä heillä useinkaan ollut yhteistä kieltä, mutta siitä huolimatta kaikki selvisivät tehtävistä erinomaisesti, Karvinen iloitsee.

Riveria päätyi hankkeeseen osallistuttuaan ranskalaisen "Repérer-Réparer-Raccrocher" (Tunnista-Puutu-Ehkäise) -projektin eurooppalaista koulupudokkuutta kartoittavan tutkimukseen. Tutkimus toimi DIG IT -hankkeen lähtölaukaisuna.

Heikko kielitaito ei ole este osallistumiselle

Karvisen mukaan syyt koulupudokkuudelle ovat Euroopan maissa hyvin erilaisia. Romaniassa koulupudokas voi olla 14-vuotias tyttö, joka ei pääse kouluun, koska on raskaana ja hänen on mentävä naimisiin. Suomessa taas ilmiö liittyy usein oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyviin vaikeuksiin.

Tästä syystä hankkeeseen osallistujilta ei edellytetty tiettyä kielitaitoa, vaan mukaan haluttiin myös niitä, jotka eivät luottaneet kykyihinsä, tai joilla oli muuten vaikeuksia kiinnittyä opintoihinsa.

Karvinen kertoo 16-vuotiaasta pojasta, joka ilmoitti edellisenä iltana jättävänsä reissun väliin huonon englannin taitonsa takia. Karvinen kuitenkin houkutteli hänet mukaan ja muutaman päivän päästä poika esiintyi Kreikan Yleisradion radiokanavan suorassa lähetyksessä varsin vakuuttavasti.

Työpajoissa yhteishenkeä kohotettiin leikkimielisillä ryhmäytymisharjoituksilla, jotka auttoivat opiskelijoita tutustumaan toisiinsa.

– Monen kohdalla epävarmuus katosi heti ensimmäisten päivien aikana, sillä henki ryhmissämme oli todella hyvä. Uudet tilanteet saivat opiskelijat näkemään oman osaamisensa uudessa valossa, avautumaan ja luottamaan itseensä.

Suomalaiset opetusmetodit kiinnostavat

Hanke oli merkittävä oppimiskokemus myös mukana oleville opettajille. Karvisen mukaan ulkomaalaiset opettajat olivat erityisen kiinnostuneita suomalaisista opetusmetodeista, kuten tiimivalmennuksesta ja uraohjauksesta.

– Menestyksemme Pisa-tutkimuksissa on lisännyt kiinnostusta suomalaista opettajankoulutusta kohtaan. Moniin maihin verrattuna Suomessa opiskelijoille annetaan enemmän luottoa ja vapautta ja perinteisen opettamisen sijaan keskitytään enemmän kannustamiseen ja rohkaisuun.

Nyt DIG IT -hanke on jo saanut jatkoa, DIG IT 2- hankkeesta, joka syventää valittuja teemoja. Lisäksi mukaan on poimittu uusia elementtejä, kuten tiimivalmennusta, uraohjausta ja yrittäjyyden tukemista. Seuraava virtuaalinen työpaja pidetään huhtikuussa 2021, jolloin mukana ovat myös opiskelijat partnerioppilaitoksista.

– DIG IT 2 -hankkeen aikana perehdytään tiimivalmennusmalliin, jonka avulla kehitetään opettajien valmiuksia vastata opettajien muuttuvaan rooliin ja pedagogiseen muutokseen. Tiimivalmennus on kokemuksellista oppimista, jossa oppijaa kannustetaan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Samalla siirrytään opettajavetoisuudesta kohti omaa oivaltamista, turvallisessa ympäristössä ja valmentajan tuella.

Hanketyöskentely tuo omaan arkeen lisäpotkua

Matkalla on myös opittu paljon hankkeiden toteuttamisesta. Karvisen mukaan hyvä Erasmus+-hanke pohjautuu todelliseen tarpeeseen, aiheeseen, joka vaatii kehittämistä ja innovointia. Arkisen työn kuormittavuus voi jarruttaa hankeidean toteuttamista, mutta toisaalta hanketyön tuominen osaksi arkea voi myös antaa omalle työlle lisäpotkua.

– Opetushallituksen kansainvälisten asiantuntijoiden apu on ollut korvaamatonta, ja myös oppilaitosten kansainvälisten asioiden toimijat ovat avointa ja auttavaista porukkaa. Yksin ei ole tarvinnut jäädä missään vaiheessa. Yleisesti koen, että onnistunut hanketyöskentely vaatii taidokasta delegointia, läpinäkyvyyttä ja demokraattista ja avointa viestintää, jotta kaikki tietävät missä mennään.

Kirjoittaja: Anna Väre