Erasmus+ -ohjelman koronatukea suomalaisille lähes 5 miljoonaa euroa
Koko Euroopan tasolla Erasmus+ -ohjelman koronatukea oli jaossa 200 miljoonaa euroa. Euroopan komissio oli allokoinut tästä summasta Suomelle 3,4 miljoonaa euroa. Tukisummaa täydennettiin kansallisesti peruuntuneista liikkuvuushankkeista säästyneillä rahoilla, joten suomalaisvetoisia hankkeita pystyttiin ylimääräisellä hakukierroksella rahoittamaan ennakoitua enemmän. Koronatuki myös kiinnosti suomalaisia laajasti, sillä hakemuksia jätettiin 102.
Strategiset kumppanuushankkeet ovat osa EU:n Erasmus+ -ohjelman avaintoimea, joka rahoittaa innovointia sekä hyvien käytäntöjen ja osaamisen vaihtoa tukevaa yhteistyötä eurooppalaisten ja myös Euroopan ulkopuolelta tulevien kumppaneiden kesken. Hankkeissa on myös voitu kehittää esimerkiksi opetusmateriaaleja, koulutuskokonaisuuksia tai vaikkapa nuorisotyötä kehittäviä metodeja.
Syksyn ylimääräisen hakukierroksen painopisteinä olivat digiajan innovatiiviset käytännöt sekä osaamisen kehittäminen ja osallisuuden edistäminen luovuuden ja taiteiden avulla.
Korona-tukea jaettiin kaikille koulutusasteille ja nuorisoalalle
Digiajan innovatiiviset käytännöt -painopiste koski yleissivistävän, ammatillisen sekä korkea-asteen koulutuksen strategisia kumppanuushankkeita, joissa edistetään valmiutta digitaaliseen koulutukseen ja tuetaan opettajien digitaalisen osaamisen kehittämistä. Hakemuksia saatiin yhteensä 75. Rahoitusta myönnettiin 14 hankkeelle, joista 8 koski korkeakoulutusta, 3 ammatillista koulutusta ja 3 yleissivistävää koulutusta.
Osaamisen kehittäminen ja osallisuuden edistäminen luovuuden ja taiteiden avulla -painopisteessä rahoitettiin hankkeita, jotka edesauttavat työpaikkojen luomista, kestävää kehitystä ja sosiaalista osallisuutta taiteiden avulla. Rahoitus oli tarkoitettu yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen sekä nuorisoalan hankkeille. Hakemuksia tuli 27, ja rahoitusta myönnettiin 10 hankkeelle. Näistä 4 on nuorisoalalta, 4 aikuiskoulutuksesta ja 2 yleissivistävästä koulutuksesta.
Digitaaliseen oppimiseen liittyvät teemat koetaan ajankohtaisiksi
Rahoitettavista hankkeista päätetään kussakin maassa kansallisesti. Suomen osalta rahoituspäätökset tehtiin Erasmus+ -ohjelman kansallisessa toimistossa Opetushallituksessa ja ne perustuivat ulkopuolisten asiantuntijoiden arviointeihin. Hyväksyttyjen hankkeiden toimintakausi käynnistyy 1.3.ꟷ30.6.2021 välisenä aikana.
Vastaava asiantuntija Hannele Nevalampi Opetushallituksesta uskoo hakemusten suuren määrän heijastavan sitä, että kentällä on juuri nyt tarpeita kehittää digitaaliseen oppimiseen liittyviä teemoja, toimintatapoja sekä opettajien osaamista. Kyse ei ole pelkästään korona-ajasta, vaikka se on varmasti omalta osaltaan aktivoinut toimijoita uudenlaisten toimintatapojen pohtimiseen.
– Hyviä hakemuksia oli paljon, vaikka hakemusten valmisteluaika oli lyhyt, iloitsee Nevalampi. – Positiivista oli myös se, että hakijoissa oli paljon uusia toimijoita, jotka eivät ole aikaisemmin hakeneet rahoitusta strategiselle kumppanuushankkeelle. Harmillisesti rahoitusta voitiin myöntää vain murto-osalle hakijoista.
Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, jolla tuetaan monenlaisia ulkomaanjaksoja, eurooppalaista ja globaalia yhteistyötä sekä vuoropuhelua eri tahojen välillä. Vuonna 2021 alkoi uusi seitsemänvuotinen Erasmus+ -ohjelmakausi, joka on entistä osallistavampi, vihreämpi ja digitaalisempi.