Uutinen

Eveliina Torkkeli: Nuorten tiedon ja osallistumisen lisäämiseksi on panostettava innostamisen ikuisuuskysymykseen

Kokemuksia Nuorisotyö Kansalaistoiminta Erasmus+ nuorisoalalle EU:n nuoriso-ohjelmat Euroopan solidaarisuusjoukot
Eveliina Torkkeli osallistui ensimmäiseen nuorisovaihtoonsa vuosikymmen sitten – ja koukuttui kansainvälisiin nuorten osallistumismahdollisuuksiin. Eveliina on kiitollinen omista kokemuksistaan, mutta samaan aikaan häntä mietityttää nuorisoystävällisen tiedon saatavuus sekä nuorten jakautuminen aktiivisiin osallistujiin ja vaikeammin tavoitettaviin nuoriin.
Eveliina Torkkeli ja puhekuplassa virke "Kansainvälisiin nuorten osallistumismahdollisuuksiin jää tavallaan koukkuun. Ne ovat avanneet silmät sille, että maailmassa on muutakin".

Teatteriharrastus avasi ovet Eurooppaan ja silmät maailmalle

– Kun multa 13-vuotiaana kysyttiin ensimmäisessä nuorisovaihdossa ikää englanniksi, näytin vastauksen sormilla. Muistin kyllä opettajan neuvon että se kirjotetaan ”Tee hirteen”, mutta en uskaltanut kokeilla lausua sitä. Aattelen tätä kehitystä tikkaina tai portaina. Kun on tehnyt yhen vaihdon, on uskaltanut seuraavan, sit on uskaltanut mennä ekaa kertaa yksin ja nyt nää yliopisto-opiskelut. On uskaltanu aina seuraavaan ja vähän isompaan juttuun.

Näin kuvailee Eveliina Torkkeli, joka on innostunut mukaan peräti neljään nuorisovaihto- ja kahteen nuorisoaloitehankkeeseen, ystävyyskuntaretkelle, vapaaehtoisjaksolle sekä EuroPeer-koulutukseen ja opiskellut kandidaatin tutkintonsa Iso-Britanniassa.

Eveliina oli 5-vuotias, kun hän aloitti teatteriryhmässä Loimaan teatterilla. Vuodesta 2011 alkaen nuorisovaihdot ja -aloitteet, joihin hän on osallistunut, ovatkin yhtä lukuun ottamatta olleet Loimaan teatterin järjestämiä. Teatteri on aina ollut yhteinen nimittäjä. Kohteena on useimmiten ollut Irlanti, kerran Itävalta, Suomi ja ystävyyskuntien leirillä Tanska. 

Enää Eveliina ei muista, oliko hän alun perin itse aloitteellinen päätöksessä lähteä mukaan ensimmäiseen nuorisovaihtoon. Yksi hyvä kokemus vei kuitenkin aina seuraavaan. Maailman avartuminen osoittautui koukuttavaksi. 

Uskallus on kasvanut vähitellen. 13-vuotiaana nuorisovaihdossa viitoin ikäni sormilla. Muistin että se kirjotetaan ”Tee hirteen”, mutten uskaltanut lausua sitä.

– Kyllä siihen jää tavallaan koukkuun. Mä oon Loimaalta, tää ei oo erityisen kansainvälinen paikka. Nää projektit on avannu mun silmät sille, että maailmassa on muutakin. Tutustuttanut mut kansainvälisyyteen ja saanut kiinnostuun kielten opiskelusta. Siksi aina kun on tullut mahdollisuus jakaa tietoa liikkuvuusmahdollisuuksista ja omista kokemuksista, olen mennyt. Jos vaikka joku kertoo, että edessä on välivuosi, promoan myös tutuille ja puolitutuille!

Joskus mahdollisuudet ovat osuneet  omassa elämässä erityisen osuvaan kohtaan.

– Lukion jälkeen en oikein tiennyt, mitä halusin tehä. Halusin pitää välivuoden. Lähin Grenobleen Ranskan Alpeille vapaaehtoistöihin. Se oli just sitä, mitä mä tarttin siinä kohdassa. Europeer-koulutuksen taas bongasin netistä ja se oli ehkä vähän sellainen päähänpisto, enkä ensin oikein uskonut tulevani valituksi, muistelee Eveliina.

Eveliina muistaa edelleen ensimmäisessä nuorisovaihdossa seksuaaliterveyttä käsitelleessä tanssityöpajassa oppimansa kehorytmitaputuksen. Nuorisovaihto- ja nuorisoaloitehankkeet ovatkin pitäneet sisällään lukemattomia aktiviteetteja: näytöksiä, erilaisia työpajoja ja teatterin muotoja, kulttuureihin tutustumista ruoan ja musiikin kautta tai toisinaan jotakin yllättävää, kuten melontaa, kiipeilyä tai rugbyä. 

Joskus kokemukset ovat olleet ristiriitaisiakin.

– Ensimmäinen nuorisoaloitematka oli yks parhaista ja huonoimmista kokemuksista. Paikka oli hieno irlantilainen sisäoppilaitos, yhdistelmä supermodernia koulua ja Tylypahkaa. Mutta me oltiin teatteriporukka ja ne oli katolisen poikakoulun porukka, niin ei ehkä klikannut niin hyvin. Ne oli urheilijoita, niitä kiinnosti rugby. Semmonen rygby-näytelmä me sitten tehtiin. 

Innostamisen ikuinen haaste ja tylsän tiedon tuska

Neljäs eurooppalainen nuorisotavoite, ”Tiedonsaanti ja rakentava vuoropuhelu”, vaatii nuorille pääsyä luotettavan ja nuorisoystävällisen tiedon pariin sekä nuorten varustamista taidoilla arvioida tietoa kriittisesti ja käydä toisia kunnioittavaa vuoropuhelua. Yhdeksäs nuorisotavoite, ”Tiloja ja osallistumista kaikille”, lisää vaatimuksen turvallisista ja saavutettavista fyysisistä ja virtuaalisista nuorisotiloista. Tilojen on tarkoitus taata demokraattisen osallistumisen mahdollisuuksia kaikille erilaisista taustoista oleville nuorille ja kaikissa päätöksentekoprosesseissa.

Myös Eveliina näkee nuorten tilojen, mahdollisuuksien ja niitä koskevan tiedon saatavuudessa parannettavaa. Hän pohtii myös ongelmaa nuorten jakautumisessa heihin, jotka osallistuvat ja heihin, jotka eivät tiedä tai innostu osallistumismahdollisuuksista.

– Helposti osallistetaan lisää niitä ketkä on jo mukana. Jos pääsee mukaan yhteen juttuun, niin löytää helposti seuraavan. Kaikki tämmöset eurooppalaiset mahdollisuudet on kuitenkin vähän piilossa. Monesti kun puhuu ihmisille, ne on ihan et mikä tää juttu on. Ja vaikka ne tietäisikin, löytääkö ne projektia tai onko sellaista omalla paikkakunnalla. Koulutuksen kautta on helpompi tavoittaa nuoria, mut miten ne, jotka on töissä tai muualla?

Toisaalta Eveliina tunnistaa muorten tarpeen rohkaisulle ja innostamiselle.

– Vaikka on iteki jo 23-vuotias niin kokee, että on liian nuori, että ei oo aikuisten maailmassa. Asiat selitetään joskus todella vaikeesti, ja kun ne selitetään vaikeesti, ne ei oo myöskään kauheen kiinnostavia. Toi vaikuttaminen on laaja ja vähän tylsä, niinku uu, tule vaikuttamaan, vaikuttamaan mihin? Sen täytyis olla asiakeskeisempää ja kai niitten asioitten pitäis olla myös semmosii, jotka on nuorille tärkeitä. 

Eveliinan mielestä eurooppalaisten nuorisotavoitteiden asettaminen on hyvä merkki, mutta häntä mietityttää, jäävätkö tavoitteet tyhjiksi sanoiksi.

– Vaikka toisaalta ite on päässy niin moneen juttuun mukaan ja se on ollu ihan mahtavaa. Onhan ne ollut ihan konkreettisia mahdollisuuksia, että miksei noita tavoitteita pystyttäis myös konkreettisesti toteuttaan, lopettaa Eveliina toivon puolelle kallistuen.

 

Teksti: Laura Mettälä
 

Kuka?

  • Eveliina Torkkeli, 23 vuotta
  • kotoisin Loimaalta, jossa myös asustelee parhaillaan koronatilanteen vuoksi
  • valmistumassa kandidaatiksi politiikasta ja kansainvälisistä suhteista Warwickin ylipistosta ja harrastanut vuosia teatteria
  • ollut mukana neljässä nuorisovaihto- ja kahdessa nuorisoaloitehankkeessa Irlannissa, Itävallassa ja Suomessa, vapaaehtoisjaksolla Ranskassa sekä osallistunut EuroPeer-koulutukseen