Uutinen

Henkilökuvassa #kvosaaja: Au pair -toiminnasta EU:n tuettuun liikkuvuuteen – Tiina Hokkanen on kansainvälistänyt Suomen nuoria jo lähes 30 vuotta

Ohjelmat Nuorisotyö Kansalaistoiminta Erasmus+ nuorisoalalle Youth in Action EU:n nuoriso-ohjelmat Euroopan solidaarisuusjoukot Kansainvälistyminen Tasa-arvo ja osallisuus
Tiina Hokkanen, nuorisovaihdon vastaava Allianssin nuorisovaihdosta, on #kvosaaja-juttusarjamme neljäs vieras.

Tiina Hokkasesta jos jostain on perusteltua sanoa, että hän on nuorten kansainvälistämisen konkari. Hokkanen on ollut perustamassa Allianssin nuorisovaihtoa 1990-luvun alussa ja hänen käsiensä kautta maailmalle on lähtenyt tuhansia nuoria au pairiksi, hotellityöhön, vapaaehtoistyöhön, työharjoitteluun ja kielikursseille. Hokkanen on seurannut nuorten kansainvälistä liikkuvuutta näköalapaikalta yli 30 vuotta ja tuntee alan muutokset paremmin kuin moni muu Suomessa.
Tiina Hokkanen kesäisessä metsässä pitkospuilla
Tiina Hokkanen

Tänä päivänä Hokkanen työskentelee Allianssin nuorisovaihdossa vapaaehtoisohjelmien tunnettuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi. Hän koordinoi liikkuvuusohjelmia, on mukana erilaisissa kehittämishankkeissa sekä toimii aktiivisesti Alliance of European Voluntary Service Organisations -verkostossa kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Allianssin nuorisovaihto on kattojärjestö Allianssin tytärorganisaatio, joka keskittyy nuorten kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseen. Allianssin nuorisovaihdon missiona on edistää globaalia ymmärrystä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä parantaa nuorten työllistymisedellytyksiä ja muita valmiuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia vapaaehtoisohjelmia, työharjoitteluohjelmia ja muita kansainvälistymistä tukevia toimintoja.

Au pair -toiminnasta EU:n tuettuun liikkuvuuteen

Allianssin nuorisovaihto aloitti toimintansa vuonna 1993 koordinoimalla au pair -välitystä työministeriön aloitteesta. Heti seuraavana vuonna rinnalla alkoivat vapaaehtoistyöohjelmat. Suomalaiset eivät vielä tuolloin voineet lähteä Eurooppaan töihin ihan noin vain, sillä Suomi ei ollut EU:n jäsen ja toisessa maassa työskentelyyn tarvittiin työlupa. EVS-ohjelma, eli Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu, sai alkunsa vuonna 1996 ja tarjosi uusia kansainvälistymisen mahdollisuuksia juuri EU:hun liittyneen Suomen nuorisolle. 

Hokkanen on ollut alalla pitkään, joten hän on päässyt seuraamaan aitiopaikalta nuorisoliikkuvuuden kehittymistä.

”Euroopan unionin nuoriso-ohjelmat ovat muuttaneet paljon nuorten kansainvälistymismahdollisuuksia. EU-rahoitusta on tarjolla yhä enemmän, ja toivottavasti sen pariin saadaan nuoria ja organisaatioita, jotka sitä eniten tarvitsevat. Euroopan Unionin tuella on mahdollista vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, mutta aktiivinen kansalaisuus ja kiinnostus yhteisiin asioihin on tavoite, johon pääseminen vaatii nuorten tukemista.”

Euroopan unionin nuoriso-ohjelmat ovat muuttaneet paljon nuorten kansainvälistymismahdollisuuksia. EU-rahoitusta on tarjolla yhä enemmän, ja toivottavasti sen pariin saadaan nuoria ja organisaatioita, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Hokkanen pitää tärkeänä muutoksena, että nykyään myös liikkuvuusohjelmissa ymmärretään paremmin nuorten tuen tarve.

”Nuoret tarvitsevat tukea koko prosessin läpi, myös jakson jälkeiseen reflektointiin, jotta he itse ymmärtävät, mitä konkreettista oppia kansainvälinen kokemus on tuonut heille. Ja myös tukea sen sanoittamiseen. On tärkeää, että kun nuori menee työhaastatteluun, hän osaa siellä kertoa, että minulla on hyvät ongelmanratkaisutaidot, sillä olen asunut ulkomailla ja siellä tuli vastaan tällaisia ja tällaisia tilanteita. Tai että olen taitava esiintyjä, koska tein paljon kouluvierailuja vapaaehtoistyössä ollessani.”

Työnantajat eivät edelleenkään tunnista ulkomaanjaksojen hyötyjä

Termillä youth learning mobility tarkoitetaan kansainvälisiä oppimiskokemuksia, jotka kehittävät taitoja ja valmiuksia non-formaalin oppimisen keinoin. Non-formaali oppiminen on luokkahuoneen ulkopuolista oppimista, tekemällä oppimista.

Hokkanen valittelee, että työnantajat eivät vieläkään tunnista non-formaalia oppimista ja anna arvoa YouthPass-todistukselle.

”Vapaaehtoistyössä nuoret oppivat uusia taitoja ja valmiuksia, jotka ovat saattaneet jäädä formaalissa oppimisympäristössä oppimatta. Non-formaalin oppimisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on edistytty paljon, mutta vieläkin on paljon kehitettävää.”

Kielikurssilta vapaaehtoistyöhön ja edelleen kansainväliselle uralle

Hokkasen oma tie #kvosaajaksi alkoi jo 1980-luvulla, kun hän 16-vuotiaana lähti Englantiin kielikurssille.

”Siellä suomalaiset nuoret bailasivat keskenään. Se ei ollut niin kansainvälinen kokemus sitten kuitenkaan.”

Vuonna 1986 Hokkanen osallistui vapaaehtoistyöleirille Saksan Alpeilla. Siellä haravoitiin heinää ja asuttiin yhdessä intialaisten, amerikkalaisten ja eurooppalaisten nuorten kanssa. Tätä Hokkanen kuvailee ensimmäiseksi suuntaa-antavaksi kansainväliseksi kokemuksekseen, eikä peittele innostustaan muistellessaan reilun 30 vuoden takaisia tapahtumia.

”Se oli mahtavaa!”

On selvää, että #kvosaajan siemen kylvettiin tuolloin heinätöissä Saksan Alpeilla.

Seuraavina vuosina Hokkanen pörräsi maailmalla ja kartutti kansainvälistä kokemusta. USA:ssa au pairina vierähti puoli vuotta, vapaaehtoistöissä Aasiassa toinen mokoma. Yhden kevään Hokkanen vietti Lontoossa, jossa hän oli perustamassa Suomen Merimieskirkolle au pair -välitystoimintaa.  

“Kun elää arkea toisessa maassa ja näkee sitä paikallista elämää, alkaa ymmärtää yhteiskunnallisia rakenteita ja maailmankuva pakostikin avartuu. Kun on itse saanut kokea sen, haluaa tarjota vastaavia kokemuksia muillekin.”

”Missioni on, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus”

Hokkanen on selvästi löytänyt oman kutsumuksensa. Äänestä paistaa innostus, kun hän kertoo nuorten onnistumisista. 

”Parasta on, kun saan palautetta meidän osallistujilta, että heillä menee todella hyvin projekteissa. Tai kun huomaan, että hieman eksyksissä ollut nuori on löytänyt oman paikkansa vaikkapa vapaaehtoistyössä. Kun meidän osallistujat palaavat Suomeen ja kertovat, mitä ovat kokeneet ja millaisia ulottuvuuksia se kokemus on tuonut. Se on valtavan palkitsevaa.”

Hokkanen on nähnyt 30 vuoden aikana, että kansainvälistyminen on eriarvoistunut. On paljon nuoria, joiden on helppo lähteä halpalennolla Berliiniin viikonlopuksi ja joille kansainvälisyys on arkipäivää. Mutta monilla nuorilla sitä mahdollisuutta ei ole.

”Olen nähnyt paljon nuoria, joiden taustalla on elämänhallinnan haasteita tai koulukiusaamista, ja heille on tehnyt tosi hyvää päästä uuteen ympäristöön, aloittaa puhtaalta pöydältä. Allianssin kautta lähtee edelleen vuosittain useita sellaisia nuoria, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin olleet Suomen rajojen ulkopuolella.”

Hokkasen missio on, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus.

”Ulkomaanjakso ei ole mikään autuaaksi tekevä asia, mutta se on monelle monella tapaa hyödyllistä päästä näkemään maailmaa vähän kauempaa. Moni on saanut siitä ihan uuden suunnan elämälle.”

 

Kirjoittaja Arna Grym

Henkilökuvassa #kvosaaja -artikkelisarjassa esittelemme nuorisoalalla ja EU:n nuoriso-ohjelmien parissa toimivia kansainvälisiä osaajia ja heidän ajatuksiaan kansainvälisyydestä.