Interaktiiviset infografiikat tukevat päihdetyötä viidellä eri kielellä

Jos toimit nuorisotyön parissa, niin ehkäpä joku jossakin päin Eurooppaa etsii tälläkin hetkellä juuri sinua – nimittäin yhteistyöhön kumppanuushankkeeseen, joita rahoitetaan Erasmus+ -ohjelman kautta.

Niin kävi esimerkiksi suomalaiselle päihdejärjestölle Youth Against Drugs ry:lle, että utelias visiitti Brysselissä järjestettyyn työpajaan johti kaksivuotiseen hankkeeseen, jossa luodaan parhaillaan koulutusmateriaaleja viiden hankekumppanin käyttöön.

Matka Brysseliin oli Erasmus+ -ohjelman rahoittama kansainvälinen tapaaminen, jonka tavoitteena oli edesauttaa mahdollisten hankepartnereiden kohtaamisia.

–  Lähdin Brysseliin yhden työntekijämme suosituksesta ja aluksi lähinnä ajattelin, että se olisi kiva kansainvälinen kokemus. Sitten kuitenkin tapasin portugalilaisen Right Challenge -järjestön ihmisiä, joiden kanssa aloimme pohtia ideaa koulutusmateriaalien kehittämisestä, kertoo ehkäisevän huumetyön suunnittelija Iida Porkka YAD:sta.

Ideoita alkoi syntyä ja kontakteja kerääntyä. Lopulta suomalaisille ja portugalilaisille löytyi kumppanit Hollannista, Irlannista ja Tšekistä. Ensimmäiseen Erasmus+ -hankkeeseensa lähtenyt YAD ja Porkka ottivat työstä hankekoordinaattorin vetovastuun.

QR-koodilla koulutusohjelmaan

Yhteistyöhankkeen nimi on VIDA, eli Vital Information of Drugs Awareness. Kesään 2022 jatkuvassa hankkeessa tuotetaan interaktiivisia infografiikoita, joiden avulla huumetyön toimijat voivat opiskella aihepiiriä joko yksin tai ryhmissä.

Infograafeja on yhteensä 12 ja jokaisessa on oma teemansa. Kussakin graafissa on kolme tehtävää, joihin päästään QR-koodin avulla. Tehtävät ovat videon, tietovisailun sekä pakohuonepelin muodoissa. Grafiikkojen sisällöt käsittelevät eri teemoja, eli esimerkiksi riippuvuuksia, huumeiden maailmankauppaa, avun tarjoamista, riskeistä tai huumeiden käyttöön altistavista tekijöistä.

– Aiomme käyttää infografiikoita esimerkiksi nuorisotyöntekijöiden koulutusohjelmissa tai nuorille suunnatussa päihdekasvatuksen vertaisohjaajakoulutuksissa, Porkka kertoo.

Materiaalit – kuten grafiikoiden tietovisojen sadat kysymykset – käännetään kaikkien kumppanimaiden kielille, mikä on osoittautunut yhdeksi hankkeen työläistä osuuksista.

– Meidän alamme edellyttää erityissanaston tuntemusta. Ei riitä, että sisältöjä käännetään suomeksi, kun ne on käännettävä suomesta edelleen ”päihdesuomeksi”, sanoo YAD:n toiminnanjohtaja Janne Paananen.

Jo hakemukseen kannattaa panostaa

Hanke alkoi toukokuussa 2020 ja se on edennyt aikataulussa koronapandemian aiheuttamista haasteista ja ohjelmamuutoksista huolimatta.

Porkan mielestä projektin onnistumiselle on ollut kaksi avaintekijää: suunnitelmallisuus ja kunkin kumppanin erityisosaamisen hyödyntäminen.

Porkan mukaan osallistujat tulivat laatineeksi niin hyvän hakemuksen, että jo hakemusvaiheessa suunniteltua työjärjestystä on ollut helppo noudattaa.

– Kaikki ovat voineet nähdä tavoitteet ja sen, minkä asian tulee olla milloinkin valmis. Tämä on mielestäni pitänyt paketin kasassa alusta loppuun.

Toisekseen kumppanit ovat osoittautuneet osaamisprofiileiltaan sopivasti erilaisiksi.

– Osalla kumppaneistamme on runsaastikin kokemusta strategisista kumppanuushankkeista, mistä on ollut meille iso etu. Toisilla on ollut sisällöllistä osaamista. Olemme saaneet käyttöön kunkin kumppanin osaamista, ja jokainen on tuonut tärkeän kortensa kekoon, Porkka selittää.

Oppia kenties tuleviinkin hankkeisiin

Loppuseminaari ollaan järjestämässä Jyväskylässä ensi kesänä, ja voi olla, että vasta tuolloin kumppanit tapaavat ensi kertaa muutoin kuin etänä. Sen korona teki, että hankkeesta tuli Paanasen kuvauksen mukaan ”sataprosenttisen virallinen”.

– Epäviralliset keskustelut ja kaikenlainen sosiaalinen toiminta on jäänyt pois. Toisessa tilanteessa tällaiset kohtaamiset olisivat olleet hyödyllisiä, kun olisimme kuulleet vieläkin enemmän alan työtavoista maissa, joiden olosuhteet eroavat niin huumepolitiikan kuin huumeiden käyttöön suhtautumisenkin kannalta, Paananen sanoo.

Järjestön toiminnanjohtaja Paanaselle keskeisimmät opit ovat liittyneet hanketyön resursointiin eli esimerkiksi siihen, miten työntekijöiden työaikaa pitää hankkeisiin budjetoida. Siitä tiedetään nyt enemmän mahdollista seuraavaa hanketta silmällä pitäen.

Iida Porkan mukaan hyötyä on ollut koko järjestölle, kun myös sen vapaaehtoiset ovat olleet vahvasti mukana koulutusmateriaalien työstössä.

Henkilökohtaisesti hän sanoo saaneensa lisää itsevarmuutta englanniksi työskentelyssä.

– Omalla kohdalla on vahvistunut kokemus, että pärjään työssä englanniksikin. Eri maiden kulttuurien kohtaaminen ja työskentelytavat ovat olleet myös tosi opettavaisia.

Teksti: Matias Manner