”Jos ei osallistu kansainväliseen toimintaan, jää jälkeen”

Helmikuussa 2020 oli European Design Upgrade: Transnational Capacity Building -hankkeen aloitustyöpaja Espoossa. Tämä tapaaminen jäi lopulta ainoaksi yhteiseksi live-kohtaamiseksi. Alkuperäinen suunnitelma hankkeessa oli järjestää Suomessa, Belgiassa ja Ukrainassa koulutuksia ja design-leirit. Lopuksi voittajajoukkueet olisivat osallistuneet yhdessä Dutch Design Weekille Eindhovenissa lokakuussa 2020.

Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat viime vuoden maaliskuussa, kun maailmanlaajuinen pandemia iski. Konseptista piti yllättäen suunnitella virtuaalinen. Hankkeessa mukana olleet tahot neuvottelivat muutoksista Euroopan komission kanssa, ja uusi hankesuunnitelma oli valmis kahden kuukauden jälkeen.

- Oikeastaan konseptimme oli hybridi, koska Ukrainassa ja Suomessa oli myös fyysisiä tiloja. Dutch Design Weekille osallistuimme virtuaalisesti, hankkeen suomalaispartnerin Urban Millin Kari Mikkelä sanoo.

Mikkelän mukaan muutoksista oli myös hyötyä.

- Opimme, kuinka voimme tehdä hybriditapahtumia yhdessä. Live-tapahtumista ei olisi myöskään jäänyt tallenteita, mutta tästä jäi kaikkien katsottaviksi useita videoita Youtubeen, mikä on hyvä juttu.

Urban Millillä ei ollut aiemmin edes omaa Youtube-kanavaa, mutta sellainenkin syntyi nyt tämän projektin tiimoilta. Urban Mill järjesti viime kesänä keskeisten Otaniemessä toimivien innovaatiotahojen - Aalto, Teknologian tutkimuskeskus, Tekniikan akateemiset ja Espoo - kanssa käynnistystapahtuman, ja tuottivat sitten yhdessä projektikumppaneiden kanssa 30 jaksoa koulutusohjelmaa verkkoon.

- Ilman tätä hanketta ja koronaa emme olisi saaneet tällaista kasvua. Koronan ansiosta myös opimme, kuinka hybridisoimme fyysisen toimintamme. Voi olla, että vielä luovumme Urban Millin tilasta, ja teemme hybridisti asioita monessa tilassa.

Koronan ansiosta Mikkelä ja kumppanit huomasivat, että aina ei tarvitse matkustaa. Virtuaalimaailman kautta voi saada käyttöönsä jopa enemmän asiantuntijuutta.

- Kaikki rahat eivät menneet nyt luennoitsijoiden hotelleihin ja lentoihin, Mikkelä toteaa.

Kasvanut etäluennoitsijajoukko sai tapahtumasta itsekin oppia. He tutustuivat toisiinsa ja 30 kiinnostavaan projektiin.

- Teimme lopulta saamallamme rahalla paljon enemmän kuin meidän alunperin piti ja tuimme tiimejä pidempään.

Luovat ihmiset kohtaavat toisensa

Luova Eurooppa -projektin toteutus alkoi siten, että Urban Mill ja yhteistyökumppanit Brysselistä ja Kiovasta järjestivät virtuaalikoulutusohjelman verkossa.

- Olemme tuoneet luovia eurooppalaisia yhteen, Kari Mikkelä kertoo.

Suomesta hankkeeseen haki mukaan 10 yritysprojektia. Urban Mill tarjosi kaikille projekteille ensiksi mentorointia ja sitten tuki prototyyppien tekoa. Kaikista valmiimmille hankkeille Urban Mill etsi pilottiasiakkaita. Lopuksi he valitsivat neljä prototyyppiä, jotka esiteltiin myös Dutch Design Weekillä jo vuonna 2018. Valitut olivat ilma-akrobaatti Ilona Jäntti, Lapponia House, Delicode ja Aviran.

Aviran on softa-alusta, joka auttaa esimerkiksi löytämään saman intressiaiheen ihmisiä tilassa. Slushissa sovellus voisi näyttää eri alan ihmiset erivärisinä pallukoina ruudussa. Delicodella taas on koronasovellus nimeltä Signals Covid-19 Risk Estimator kiosk. Sovellus kertoo, paljonko talossa on ihmisiä sisällä ja onko sinne turvallista mennä. Lapponia House on minitalokonsepti.

- Autoimme näitä prototyyppejä eteenpäin, esimerkiksi promosimme niitä Espoon innovaatioekosysteemissä ja aasialaisille sijoittajille, Mikkelä kertoo.

Ilona Jäntti on jo pitkään toiminut Urban Millin tiloissa ja pitänyt siellä muun muassa kansainvälisiä sirkusleirejä. Uusi projekti syntyi, kun Mikkelä tutustui Vancouverissa asuvaan suomalaiseen start up -yrittäjään Opetushallituksen Luova Eurooppa -yhteyspisteen järjestämässä hanketoimijoiden tapaamisessa.

- Tämä on osoitus siitä, että tarvitaan tällaisia vain kevyesti ohjattuja tapaamisia, joissa ihmiset kohtaavat. Ihmisten pitää myös tarttua näihin kontakteihin. Meillä oli Ilonan kanssa alle viikossa projekti pystyssä.

Kanadassa asuva yrittäjä, Ove Holmqvist, räätälöi Holon.ist-sovelluksen, joka muuttaa ihmiskehon liikkeet musiikiksi Suunto Movesense -anturien ja iPhonessa pyörivän miRack-syntetisaattorin avulla. Tämä tiimi teki Dutch Design Weekille virtuaaliesityksen, jossa Ilonan ilma-akrobatiassa kehon liike synnytti esitykselle responsiivisesti myös musiikin.

- Ilona saattoi musiikilla paremmin välittää omat tuntemuksensa yleisölle.

Rahoituksen hakeminen oli helpoin osa

Urban Millillä oli hankkeeseen omaa rahoitusta 30 %, ja 10 % rahoituksesta tuli Opetushallitukselta kansallisena vastinrahana ja 60 % tuli EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta.

Kansainvälisyys on Kari Mikkelälle tuttua, koska hän on ehtinyt olla mukana jossain roolissa jo lähes sadassa EU-hankkeessa. Urban Millillä oli lisäksi jo valmiiksi eurooppalainen luovien tahojen kaupunkiverkosto, joka tuotti sisältöä Dutch Design Weekille jo vuonna 2017.

Tämä projekti lähti poikkeuksellisesti liikkeelle niin, että Brussels Creative teki jo ennestään yhteistyötä Ukrainan designkoulun kanssa, ja Ukraina pyysi Brysseliä mukaan Luova Eurooppa -hankkeeseen. Brysselin yhteistyötaho kyseli verkostonsa kautta, haluaako joku muu lähteä juttuun mukaan, ja Urban Mill vastasi kyllä.

- Kiev kirjoitti hakemuksen aluksi ihan omista lähtökohdistaan, että saavat rakennettu design-koulutusohjelman. Kun tulimme mukaan, muokkasimme omat tavoitteemme siihen. Meille hakeminen oli lopulta aika pieni duuni.

Ukraina oli ensimmäistä kertaa mukana Luova Eurooppa -hankkeessa.

- Ukrainalla ei kuitenkaan ollut kokemusta EU-hankkeiden koordinoinnista, joten he tekivät kaiken varsin tarkkaan, tyyliin juustovoileivätkin oli budjetoitu. Hallintokulttuurissa oli vielä elementtejä suurvalta-ajoilta, Mikkelä kertoo.

Toinen haaste oli se, että Ukrainan puolella väki vaihtui tiuhaan.

- Kun projekti alkoi, yhteyshenkilömme oli jo lähtenyt pois koko hommasta. Sen jälkeen tuli vielä kaksi koordinaattoria. Yhteistyöstä jäi kuitenkin hyvä maku. Luovassa työssä Kievin tiimi toimi kuitenkin todella ammattimaisesti. Heidän kanssaan oli ilo ja opettavaista työskennellä, Mikkelä summaa.

Kansainvälinen hanke tuo yhteen eri maiden osaamisen

Kansainvälisessä yhteistyössä voidaan hyödyntää maiden erilaista osaamista. Kari Mikkelä nostaa esiin myös maiden erilaiset lähtötasot.

- Ukrainassa design-koulutus on vielä alussa, mutta Espoossa Aalto-yliopiston koulutus taas on pitkälle kehittynyttä. Toimme yhteistyöhön mukanamme myös yrittäjänäkökulman. Belgian kontaktimme taas on kulkenut ympäri Eurooppaa kaikissa piireissä, ja hän toi meille valtavan verkoston asiantuntijoita ympäri Eurooppaa. Erilaisuus on voima! Mikkelä toteaa.

Luova Eurooppa -hankkeen tiimoilta syntyi työryhmälle myös ideoita uusista yhteistyöhankkeista liittyen kestävään kehitykseen ja luovuuteen. Ukrainasta piti lisäksi saapua opiskelijoita Suomeen, mutta korona laittoi hankkeen jäihin.

Kansainvälisen projektin ansiosta mukana olleet 10 suomalaista start up -tiimiä saivat 20 mentoria ympäri Eurooppaa.

- Ajattelimme, että autamme kehittämään luovaa ekosysteemiä kokonaisuutena, jossa luovat tiimit ja yritykset auttavat toisiaan, ja saavat vielä ulkopuolistakin apua.

Erityisesti Ukraina hyötyi projektista, koska ukrainalaiset saivat Suomesta ja Belgiasta apua vielä kehittymisvaiheessa olevaan designkoulutukseensa.

Luova Eurooppa -hankkeen tiimoilta Urban Mill taas kylvi uusia projekti-ituja eteenpäin, esimerkiksi Tšekeissä, Tanskassa, Ukrainassa ja Suomessa. He saivat myös vahvistettua paikallista rooliaan, kuten toivat Aarhusin yliopiston ja Kaapelitehtaan yhteistyöhön.

Pitää toimia myös maailmalla

Kari Mikkelä rummuttaa kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä.

- Suomi on pieni maa, ei täällä ole tarpeeksi kysyntää. Suomen pitää viedä ja tuoda. Muuten Suomessa tukehdutaan omaan paikallisuuteen. Yksi promille maailman bruttokansantuotteesta on Suomessa. Siitä voi päätellä, kuinka paljon tapahtuu muualla. Jos ei seuraa ja osallistu kansainväliseen toimintaan, jää jälkeen.

Vaikka ihmisten erilaiset tavat toimia voivat aiheuttaa päänvaivaa, loppujen lopuksi kokemus on rikastuttava.

- Olen oppinut rakastamaan kulttuurieroja ja erilaisia tapoja tehdä asioita. Olen nähnyt, että ihan erilaisilla toimintavoilla voi päästä laadukkaaseen lopputulokseen.

Mikkelä muistuttaa esimerkiksi, ettei ulkomaalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa aina voi mennä suoraan asiaan kuten suomalaisten kanssa. On oleellista tutustua toisiin ja heidän kulttuuriinsa, ja ymmärtää heidän taustansa ja kontekstinsa.

- Pitää ymmärtää niitä toisia ihmisiä. Yhteiset illalliset ovat paljon tärkeämpiä kuin me täällä pohjoisessa aina ymmärrämmekään. Emme ole Suomessa tarpeeksi ihmiskeskeisiä.

Mikkelän mukaan eurooppalaiset projektit avartavat ajattelutapoja ja antavat uusia näkökulmia ongelmien ratkaisuun.

- Yleensä tärkeintä hankkeissa ovat verkostot ja henkilösuhteet, eivät pelkästään tuotokset. Myöhemminkin tehdään jotain uutta näiden ihmisten kanssa. Joku vaikka sanoo, että Milanossa on hyvä tyyppi, otetaan siihen yhteyttä.

Teksti: Elisa Helenius