Uutinen

Kansainvälisten opiskelijoiden sitouttaminen vaatii panostusta opintojen alusta lähtien

Ohjelmat Euroguidance Elinikäinen ohjaus Kansainvälistyminen Kotoutuminen Koulutuksen kehittäminen Kulttuurinen moninaisuus Tasa-arvo ja osallisuus
Aalto-yliopiston asiantuntija Riikka Jääskeläinen kartoitti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemusta suomalaiseen opiskelu- ja työelämään integroitumisesta. Hän havaitsi, että korkeakoulussa tulee panostaa kansainvälisten opiskelijoiden osallisuuteen opintojen alkuvaiheesta lähtien, jotta kulttuurinen osaaminen ja verkostot kehittyvät työllistymisen vaatimalle tasolle.
Korkeakoulun tila ylhäältä päin
Kuva Riika Jääskeläinen

Kansainvälisten, suomalaisista korkeakouluista valmistuneiden jääminen Suomeen valmistumisen jälkeen on noussut kansalliseen keskusteluun samalla kun osaajapulaan on herätty. Suomalaisissa korkeakouluissa vuonna 2017 käyttöön otetut lukuvuosimaksut ovat tuoneet Suomeen ensi kertaa myös tutkinnoistaan (kymmeniä) tuhansia maksavia opiskelijoita EU/ETA-maiden ulkopuolelta. Näiden opiskelijoiden odotukset korkeakouluja kohtaan ovat ymmärrettävästi korkeat, mutta tuottaako korkeakoulutus opiskelijoille toivottua arvoa johtaen esimerkiksi työllistymiseen Suomessa? 

Palvelumuotoilun YAMK-opinnäytetyöni tutkimus selvitti kansainvälisten opiskelijoiden opinnoissaan kohtaamia haasteita sekä haasteiden selättämiseksi tarvittavia tietoja ja taitoja. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat 1) Mitä haasteita kansainväliset opiskelijat kohtaavat erityisesti korkeakouluopintojensa alussa? 2) Mitkä tiedot ja taidot edistäisivät opiskelijoiden opintomenestystä? ja 3) Minkälainen palveluratkaisu vastaisi opiskelijoiden tarpeisiin parantaen heidän kokemustaan, edistäen heidän opintomenestystään ja lisäten heidän osallisuuttaan korkeakouluyhteisössä? 

Oppimisympäristön ymmärrys ja siihen sopeutuminen vaativat monentyyppisiä taitoja

Opiskelijoiden opintomenestystä edistää tutkimuksen mukaan oppimisympäristön ymmärrys. Tähän sisältyy korkeakoulun akateemisen kulttuurin tunteminen sekä kyky hallita opintojen työmäärää ja suunnitella toteutettavissa oleva henkilökohtainen opintosuunnitelma. Toteuttamiskelpoisen opintosuunnitelman tekeminen itsenäisesti heti opintojen alussa on haastavaa, kun oppimisympäristö ja sen toimintatavat, kuten mahdollisuudet joustoihin ja muutoksiin, eivät vielä ole hallussa.

Opintosuunnitelmassa ei ole juuri varaa virheille, erityisesti lukukausimaksuja maksavien opiskelijoiden kohdalla, koska kurssit pitäisi pystyä suorittamaan kerralla välttyäkseen opintoajan mahdollisesti kalliiksi tulevalta pidentymiseltä. Myös ymmärrys tai odotukset esimerkiksi ryhmätöiden vaatimasta työmäärästä voivat olla virheellisiä. Tämä voi johtaa siihen, että opiskelijan on vaikea suunnitella sopivan työllistäviä opintoperiodeja tuntematta käytännössä kurssien edellyttämiä työmääriä. Yhtenä haasteena nousi esiin myös se, että akateemiseen kulttuuriin ei ollut mahdollista tutustua ennen opintojen alkamista. 

Opiskelijoiden akateemista ja sosiaalista osallisuutta korkeakouluyhteisössä edistivät myös etenkin sosiaaliset kyvykkyydet, kuten kyky luoda yhteyksiä muihin opiskelijoihin ja monikulttuurisen ryhmätyöskentelyn taidot. Positiivisesti vaikuttivat myös henkilökohtaisen kestokyvyn rakentaminen sekä suomen kielen osaaminen.

Monikulttuuriset ryhmätyötaidot on aihepiiri, johon tutkimuksessani en tarkemmin tarttunut. Sen merkitystä ei kuitenkaan voi vähätellä, vaikka opiskelijat eivät itse olleetkaan huolissaan siitä, että pääsivät harvoin ryhmätöissä opiskelemaan suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Kiinnostavaa onkin se, että usein oletamme kansainvälisten opiskelijoiden ikään kuin automaattisesti jo hallitsevan monikulttuurisen ryhmätyön: ovathan he meidän näkökulmastamme jo niin sanotusti kansainvälistyneet muuttamalla Suomeen. 

Toive yksilöllisen kasvun tukemisesta

Tarkastelin tutkimuksessa myös kansainvälisten opiskelijoiden korkeakoulutukselta odottamia arvoja ja merkityksiä. Merkityksellisiä olivat muun muassa valmistuminen suunnitellussa aikataulussa, työllistymiseen johtava tutkinto, ammatilliset taidot sekä oman erikoistumissuunnan löytäminen opintojen aikana. Eräs kyselyyn vastannut kommentoi: 

“How you could help me achieve them [my goals] is by giving me more time to
finally be able to work on my skills, map my interests to my main programme
and pursue core interest areas to build a career on and completely enjoy my
studies. I had planned on finding a job and pursuing my studies further.”

Korkeakoulun tuleekin ymmärtää kaikki opiskelijansa yksilöinä, joilla on tavoitteita yli korkeakoulun omien tai kansallisten tavoitteiden. Koulun tulisi pyrkiä mahdollistamaan jokaisen yksilön oman potentiaalinsa saavuttaminen. Tämä voisi saada useammat jo meillä asuvat, kansainväliset ”Suomi-fanit” (joita suuri osa heistä todella on!) lopulta perustamaan elämänsä Suomeen valmistumisensa jälkeen.

Valmistumispaineet jättävät vähän tilaa verkostoitumiselle

Opiskelijat pitivät tärkeinä myös annettua ja saatua palautetta, oleellisten kontaktien muodostamista opintojen aikana ja osallisuuden tunnetta korkeakouluyhteisössä. Oman alan kontaktien puuttuminen näkyi esimerkiksi vaikeuksina hankkia kesätöitä ja opinnäytetyöpaikkoja suomalaisista yrityksistä. Erot suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden osallisuudessa näyttävät kasvavan opintojen aikana muun muassa sen vuoksi, että monilla kansainvälisillä opiskelijoilla on valtavat valmistumispaineet joko oleskeluluvan tai taloudellisten syiden takia.

Opiskelupaineiden takia pois jääminen oman opintoalan vapaa-ajan aktiviteeteista, kuten verkostoitumisesta sekä työpaikkavierailuista suomalaisten opiskelijakavereiden kanssa, johtaa helposti haasteisiin työllistyä Suomeen valmistumisen jälkeen. Samalla kansainväliset opiskelijat ovat isommassa uupumisriskissä, koska heillä on mahdollisesti vähemmän kanssaopiskelijoiden tukea opintojensa aikana.

Kohtaamisten kautta osaksi yhteisöä

Tutkimuksen pääasiallinen johtopäätös oli, että kansainvälisten, Suomessa korkeakoulutettujen osaajien osallisuuden edistämisen tulee alkaa heti korkeakouluopintojen alussa. Muutoin työllistymisvaiheen vaatiman henkilökohtaisen verkoston sekä kulttuurisen osaamisen puute heikentää kansainvälisen opiskelijan työllistymistä huomattavasti. 

Esimerkiksi kaikenlaiset kokemukset suomalaisesta työelämästä opintojen rinnalla ovat erittäin arvokkaita. Samoin suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden ryhmäyttäminen opinnoissa ja niiden ulkopuolella tukevat niin suomen oppimista, suomalaisten käytäntöjen sanoittamista, kansainväliseen työelämään valmentautumista kuin vertaistuen jakamistakin. Koska kansainvälisten opiskelijoiden tulee oman kokemuksensa mukaan suorittaa kurssit hyvin arvosanoin ja kerralla läpi, verkostoitumisen pitäisi tapahtua itse kursseilla. Harvoin käytäntönä kuitenkaan on se, että opettaja muodostaisi esimerkiksi ryhmätyön ryhmät valmiiksi, tai ryhmätyön säännöistä ja mahdollisten konfliktien ratkaisemisesta olisi sovittu etukäteen.

Korkeakoulun tuleekin tukea kansainvälisiä opiskelijoita ottamalla heidät osaksi yhteisöä ja mahdollistamalla eritaustaisten ihmisten kohtaamisia kampuksella. Tähän kannustavilla toimilla voi olla merkittäviä vaikutuksia niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin kannalta.

Palvelupolun haasteista kehitysehdotuksiin ja ratkaisuihin

Opinnäytetyö toteutettiin pääasiassa vuoden 2019 aikana hyödyntämällä erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 140 opiskelijaa ja kymmeniä henkilökunnan jäseniä. 

Tutkimuksessa tuotettiin kansainvälisen opiskelijan palvelupolku, joka paljastaa opiskelijakokemuksen yhdeksän vaihetta haasteineen opintojen suunnittelusta valmistumisen jälkeiseen työnhakuun. Opiskelijan palvelupolun kuvaus antaa suuntaa tarvittavalle palvelutarjonnan kehittämiselle. Uusi työryhmä ”International Student Experience” onkin jo lähtenyt kehittämään niitä. Konkreettisina kehitysehdotuksina esiin nousi muun muassa huomion kiinnittäminen opiskelijan työmäärään ja sen hallintaan, opintoihin ja akateemiseen kulttuuriin orientoivan (verkko)materiaalin kehittäminen sekä tulevalla opiskelijan sähköisellä palvelualustalla opiskelijalle arvoa tuottavat toiminnallisuudet. Tulosten pohjalta on myös ideoitu mittareita opiskelijakokemukselle ja jaettu ymmärrystä opiskelijoiden kielikurssitarpeista korkeakoulun suomen kielen opettajille. 

Opinnäytetyössä esiin nostettuja haasteita pyritään ratkaisemaan muun muassa tarjoamalla uusi verkkokurssi työskentelystä Suomessa ja kehittämällä kaikkeen opetukseen integroitavia työelämäymmärrystä lisääviä elementtejä. Seuraavia kehityskohteita ovat kursseilla tapahtuvan osallisuuskokemuksen parantaminen ja moninaisuuden huomioimiseen keskittyvä pedagoginen koulutus opettajille. 

Riikka Jääskeläinen työskentelee palvelumuotoilijana ja kansainvälisten asioiden asiantuntijana Aalto-yliopistossa.