Uutinen

Korkeakoulujen virtuaaliset kansainvälisten asioiden kevätpäivät kokosivat keskustelemaan ja päivittämään tietoja kansainvälisyydestä

Koulutus ja tutkinnot Korkeakoulutus Erasmus+ korkeakoulutukselle Kansainvälistyminen Koulutuksen kehittäminen Koulutusvienti
Perinteiset korkeakoulujen kv-kevätpäivät järjestettiin tänä vuonna koronapandemian takia kokonaan virtuaalisesti. Fyysiseen tapahtumaan verrattuna tarjonta oli suppeampi, mutta kattoi ajankohtaisia teemoja, joiden äärelle oli tärkeää kokoontua vaihtamaan ajatuksia.
Korkeakoulujen kansainvälisten kevätpäivien banneri

Tapahtuma oli tänä vuonna maksuton, ja siihen ilmoittautui yhteensä ennätykselliset noin 540 henkeä. Päivien avauspuheenvuoron piti korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ylijohtaja Atte Jääskeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hän totesi, että pandemia on haastanut myös korkeakoulusektorin etsimään uusia toteuttamistapoja perinteisesti tärkeille kansainväliselle yhteistyölle ja opiskelulle.

Monimuotoisuus on tullut jäädäkseen

Uusia kansainvälisyyden muotoja pohdittiin teemalle omistetussa sessiossa ja keskusteluissa. 
– Voisi sanoa, että monimuotoistamisessa on meneillään buumi, jota osaltaan vievät eteenpäin uuden Erasmus+ -ohjelmakauden mukana tulleet lyhyet liikkuvuudet ja monimuotoinen oppiminen (ns. blended learning) sekä Eurooppalaiset yliopistot -aloite, Marjo Arola SEAMKista totesi. 

Pitkäkestoisten liikkuvuuksien rinnalle tarvitaan myös muita liikkuvuuksien muotoja, sillä monimuotoinen liikkuvuus tarjoaa enemmän mahdollisuuksia ja parantaa osallisuutta. Näin kansainvälisyys on mahdollista myös niille, jotka eivät jostain syystä voi lähteä pitkälle vaihtojaksolle. Monimuotoisuus edistää myös sitä tavoitetta, että jokaisella korkeakoulusta valmistuneella olisi kansainvälisyyskompetenssia. 

Lisäksi monimuotoisuus syventää korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksia huomioida vihreät arvot ja kestävä kehitys. Haasteena puolestaan nähtiin se, miten motivoida opettajia ottamaan monimuotoisuus osaksi opintojaksoja. Haastavaa voi olla myös rakentaa opinto-ohjelmia, joihin monimuotoiset kansainvälisyysjaksot sisältyvät luontaisena osana. 

Koulutusviennin liikevaihto on ollut kasvussa

Koulutuksen ja osaamisen vienti - sessiossa muodostettiin tilannekuvaa sekä koulutusviennistä kokonaisuutena että siitä, millaisena se näyttäytyy korkeakouluissa. – Koronasta huolimatta alan liikevaihto on kasvanut ja lähenee puolta miljardia euroa. Korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen osuus tästä on noin 10 prosenttia. 90 prosenttia taas tulee pienemmistä tai suuremmista yrityksistä, Jouni Kangasniemi Opetushallituksen koordinoimasta Education Finland -ohjelmasta kertoi. 

– Perinteinen kirjankustannus on edelleen hyvin relevantti vientituote, mutta korona on tuonut digitalisaation mukaan uudella tavalla ja lisäännyt joustavuutta. Korkeakouluissa kaivataan nyt selkeästi lisää tietoa toimivista liiketoimintamalleista sekä tuotteistusosaamisesta etenkin palvelujen suhteen. – Koulutusvientiä ei kuitenkaan tehdä vain rahan vuoksi, vaan se on yksi tapa parantaa koulutuksen laatua maailmalla, Kangasniemi totesi lopuksi.

Lukukausimaksujen tuotot ja kustannukset puhututtavat

Lukukausimaksuja käsitelleen session chatissa puhutti lukuvuosimaksujen taloudellinen tuotto. Havaintojen perusteella vallalla näyttäisi olevan malli, jossa opiskelijoille myönnetään apurahoja. Hyvä kysymys onkin, halutaanko korkeakoulutuksesta hioa pelkkää liiketoimintaa. Lisäksi sessiossa nousi vahvasti esiin opiskelijanäkökulma. – Opiskelijoilla on omat tarpeet, motiivit ja huolenaiheet. Mitä opiskelija saa opinnoistaan, millaista vastinetta hän saa investoinnilleen – saako hän hyvää koulutusta ja mahdollisuuden työllistyä ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, tutkija Irma Garam Opetushallituksesta pohti. Sessiossa nousikin erityisesti esiin opiskelijoiden mahdollisuus työllistyä Suomeen ja sen haastavuus. 

Pito- ja vetovoimaa

Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia käsitelleessä sessiossa tuotiin esille esimerkkejä siitä, miten rekrytointia toteutetaan korkeakouluissa. – Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin pitäisi olla pitkäjänteistä toimintaa, jossa varmistetaan, että rekrytoidut opiskelijat lopulta työllistyvät, pohti Riika Vanhanen JAMKista. – Korkeakoulut ovat hyvin erilaisissa vaiheissa mitä tulee opiskelijoiden rekrytointiin sekä veto- ja pitovoimaan. Sessiossa tuotiin esille se, että on tärkeää, että kansainvälisyyden rahoitusperusteista tulee korkeakoululle selkeitä strategisia tavoitteita.  – Selkeämpi visio ohjaa kv-rekrytoinnin suunnittelua ja kehittämistä. Tämä on hot topic juuri nyt.  

Otto Moilanen LUTista sanoi, että korkeakouluilla on halu kehittää kansallisia käytänteitä laajemmassa mittakaavassa siten, että pärjätään globaaleilla markkinoilla. – Korkeakoulut ovat pitkälti itsenäisiä toimijoita, mutta niillä on tarve verkostoitua kansallisesti. Sessiossa toivottiin, että Study in Finlandilla olisi nykyistä selkeämpi rooli katto-organisaationa, joka auttaisi korkeakouluja tehostamaan kansainvälistä toimintaa yhdessä.

Yhteistyössä eurooppalaista korkeakoulutusta kehittämään!

Eurooppalaiset yliopistot -sessiossa esiteltiin tätä juuri käynnistyneen Erasmus+ -ohjelmakauden uutta toimintoa. Kyseessä on EU-komission rahoittama aloite, jonka tavoitteena on uudistaa eurooppalaista korkeakoulutusta syvällisemmän yhteistyön avulla.  Sessiossa jaettiin suomalaisten korkeakoulujen kokemuksia vuosina 2019-20 toteutuneesta pilottihankkeesta, joissa on ollut mukana kaikkiaan 11 suomalaista korkeakoulua. Pilotin verkostoyhteistyön oppi on ollut viestinnän tärkeys: tehokas viestintä on ehdoton menestystekijä onnistumiselle; samoin strateginen ote verkostotyössä. – Koska komissio haluaa tässä vaiheessa vahvistaa jo olemassa olevia pilottiverkostoja, on ensimmäinen uusi haku mahdollisesti vuonna 2024, Erasmus+ -ohjelman vastaava asiantuntija Anni Kallio kertoi.

Mitä pandemian jälkeen?

Kevätpäivien päätössanat lausui Juha Ketolainen Opetushallituksesta. Hän summasi päivien antia toteamalla, että on tärkeää suunnata katse siihen, mitä korkeakoulutuksessa tapahtuu pandemian jälkeen. Ketolainen arvioi että ennustettavissa on, että fyysinen liikkuvuus vähenee, virtuaaliyhteistyö lisääntyy ja sen merkitys kasvaa, opiskelijavirrat Aasiasta länteen vähenevät ja Kiinan itsenäisempi rooli korostuu samoin kuin Euroopan  ja lähialueiden merkitys. – Eurooppalaista yhteistyötä pitänee ajatella jatkossa uusiksi – tähän vastaa hyvin uusi Erasmus+ -ohjelma, jossa painottuu vahvasti digitaalisuus, virtuaalisuus, vihreys ja innovaatiot, Ketolainen sanoi. Hän arvioi, että kauempana olevien maiden kanssa tulee mahdollisesti tulevaisuudessa olemaan nykyistä enemmän virtuaaliyhteistyötä. 

Lyhyempikestoisen liikkuvuuden luvut olivat laskussa jo ennen pandemiaa. – Jos talous sakkaa, niin sosioekonomiset näkökulmat nousevat vahvemmin esiin. Rikkaammilla tulee mahdollisesti olemaan paremmat mahdollisuudet lähteä liikkuvuusjaksoille. Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelmassa liikkuvuuksiin suunnattua rahaa saattaa jopa jäädä käyttämättä, mikä olisi suhteellisen uusi tilanne.
Ketolaisen mukaan nyt tarvitaankin tietoa siitä, mitkä vaikutukset korona-ajalla on opiskelijoiden käyttäytymiseen ja ajatteluun. 

– Opiskelijoiden ja korkeakoulujen suuntaan tarvitaan vahvempaa viestiä siitä, mitä hyötyä kv-toiminnasta ja liikkuvuudesta on. Myös työelämästä tuleva viesti on tässä tärkeä. – Jatkossa monimuotoistuvalle kansainvälisyydelle kuten lyhytkestoiselle liikkuvuudelle, intensiivikursseille ja monimuoto-oppimiselle on opiskelijoiden keskuudessa suuri tarve. Perusasiat tulee aina kuitenkin saada kuntoon: näitä ovat esimerkiksi opintosuoritusten hyväksiluku, orientaatiojaksojen järjestäminen, opintojen rahoitus sekä asuminen. – Kaikkea tätä joudutaan ehkä katsomaan uudesta näkökulmasta; samoin kuin koko kansainvälisyyttä, joka tulee ehkä olemaan tässä kontekstissa erilaista kuin perinteiset muutaman kuukauden vaihtojaksot. Toisaalta monimuotoistuminen tulee lisäämään kansainvälisyyden saavutettavuutta. – Pandemia on synnyttänyt uusia tapoja kansainvälistyä. Samalla on tullut tilausta strategisemmalle yhteistyölle korkeakoulujen välillä. 

Veto- ja pitovoima sekä maakuva-asiat ovat myös vahvasti pinnalla. Kansainvälisten opiskelijoiden suhteen on asetettu vahvat ja kovat tavoitteet eli korkeakouluopiskelijoiden määrän kolminkertaistaminen sekä se, että 70 prosenttia heistä työllistyisi Suomeen opintojen jälkeen.  – Pitovoima on tosi tärkeä, jos sitä ei ole, on vaikeampi myös vetää maahan, Ketolainen huomautti.  – Itse korostan suomen kielen opetusta, jossa on tarvetta alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön. 

Ketolainen on osallistunut kv-kevätpäiville useina vuosina eri rooleissa. – Eri vuosina kv-päivillä on ollut eri painotukset. Tällä kertaa keskeisimpinä viitekehyksenä olivat kestävä kilpailu ja osaamistason nosto.