Leikinomaisuus innostaa oppimaan kieltä jo ekaluokalla

Vuoden 2020 alusta alkaen kaikki Suomen peruskoululaiset ovat aloittaneet A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla. Jyväskylän yliopisto ja Åbo Akademi selvittivät Opetushallituksen rahoittamassa tutkimuksessa opettajien, oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä ja kokemuksia vuosiluokalla 1 alkaneesta A1-kielen opetuksesta ja opiskelusta sekä oppilaiden suoriutumista kielitaitoa testaavissa tehtävissä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin A1-englannin opetusta suomenkielisissä kouluissa vuosiluokilla 1–6 ja Åbo Akademin tutkimuksessa suomen kielen opetusta ruotsinkielisissä kouluissa sekä A1-finskan oppimäärän että äidinkielenomaisen oppimäärän (A1-mofi) osalta vuosiluokilla 1–2.

Sekä A1-englannin että A1-finskan osalta havaittiin, että niin opettajat ja oppilaat kuin huoltajat suhtautuivat myönteisesti A1-kielen opetukseen ja sen aloittamiseen jo vuosiluokalla 1. Oppilaat pitivät erittäin paljon A1-kielestään ja sen opiskelusta ja kokivat oppivansa sitä helposti. Kaikki vastaajaryhmät kuvasivat opetusta toiminnalliseksi ja sitä pidettiin yleisesti oppimista motivoivana tekijänä.

Selvitysten mukaan 1. vuosiluokan A1-kielen opetus eroaa selvästi 3. vuosiluokalla alkavasta opetuksesta. Opetuksessa korostuvat myönteinen asenne kieleen ja sen oppimiseen sekä rohkeus kielen käyttämiseen.

Englannin käyttö ei jännitä oppilaita

Valtaosa kyselyyn vastanneista A1-englantia opiskelevista oppilaista kertoi pitävänsä kaikesta, mitä englannin tunneilla tehdään vuosiluokilla 1–2. Toisen luokan oppilaat kertoivat, etteivät he juurikaan jännitä englannin käyttämistä koulussa tai sen ulkopuolella ja että he yrittävät vähintään aika usein sanoa asioita englanniksi sekä myös vastaavat mielellään englanniksi tunneilla. Myös huoltajat olivat kokeneet, että varhain aloitettu A1-englannin opiskelu luo positiivista pohjaa ja asennetta kieliin ja niiden opiskeluun.

Selvityksen mukaan vuosiluokilla 1–2 englannin opetuksen järjestelyt, materiaalit ja menetelmät ovat monipuolisia. Opetus ei yleensä pohjaudu oppikirjoihin ja usein englannin opetus järjestetään hajautetusti pitkin viikkoa, muuhun opetukseen integroituna tai yhteisopetuksena johon osallistuu eri ryhmien opettajia ja oppilaita. Opetus perustuu opetussuunnitelmassa mainittuihin aihepiireihin, vain yksittäiset opettajat mainitsivat valitsevansa opetukseensa oppilaiden ehdottamia aihepiirejä.

Englantia opiskelleet suomenkieliset oppilaat kertoivat käyttävänsä englantia myös vapaa-ajalla. Selvityksen mukaan englannin käyttö vapaa-ajalla lisääntyi selvästi oppilaiden iän myötä ja eniten englantia käyttivät vuosiluokan 6 oppilaat.

Kielitehtävissä A1-englannin vuosiluokkien 1–2 oppilaat osasivat sanoa yksittäisiä englannin sanoja ja tervehdyksiä, ja sanaston hallinta kasvoi tasaisesti vuosiluokkatason mukaisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että tutkimuksessa mukana olleiden englannin osaaminen edistyy keskimäärin odotusten mukaisesti.

Ruotsinkielisissä kouluissa kaksi suomen kielen oppimäärää, joiden välillä suuria eroja

Ruotsinkielisissä kouluissa suomen opetus on yleensä jaettu kahteen oppimäärään, mikä näkyi odotetusti ja johdonmukaisesti tutkimuksen tuloksissa. A1-finskan oppimäärän tulokset vastasivat pitkälle A1-englannin tuloksia suomenkielisissä kouluissa, ja oppilaat osasivat pääasiassa joitakin suomen kielen perussanoja ja -ilmaisuja. Äidinkielenomaisen suomen kielen oppimäärän (A1-mofi) oppilaat sen sijaan käyttivät suomen kieltä hyvinkin sujuvasti jo vuosiluokilla 1–2, ja suomen kielellä on iso merkitys myös heidän arjessaan koulun ulkopuolella. Tämä ero näkyy opettajien työssä oppilaiden pohjatietojen vaihtelevuutena ja tarpeena mukauttaa opetusta, mikä aiheuttaa haasteita erityisesti silloin, jos oppilaita ei ole mahdollista jakaa eri ryhmiin oppimäärän mukaan.

Oppimäärien erot näkyivät myös huoltajien vastauksissa. Erityisesti huoltajat, joiden lapsilla oli kaksikielinen perhetausta tai muuten vahvat pohjatiedot suomen kielessä ennen ope­tuksen alkamista, toivoivat vaativampaa opetusta. Kaiken kaikkiaan myös ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevien lasten huoltajat suhtautuivat kuitenkin myönteisesti vuosiluokalla 1 alkavaan kieltenope­tukseen yleensä ja erityisesti suomen kielen opetukseen. Heidän mielestään oli myös tärkeää aloittaa suomen opiskelu muita kieliä aikaisemmin.

Toiminnallisuus ja monipuolisuus painottuivat oppilaiden vastauksissa vuosiluokkien 1–2 A1-finskan opetuksen myönteisinä ominaisuuksina. Oppilaiden vastauksissa korostui viestinnällinen näkemys kielestä, että suomea tarvitaan ympäröivässä yhteiskunnassa ja suomen kieli nähtiinkin vuorovaikutuksen välineenä ihmisten ja kieliryhmien välillä.

Alempien vuosiluokkien A1-finskan opetuksen kehittämistarpeina nousevat tässä tutkimuksessa esiin etenkin mahdollisuus jakaa oppilaat eri oppimäärien mukaisiin ryhmiin, sekä eri oppimäärille ja kyseiselle ikäluokalle suunnattujen oppimateriaalien tarve.

Lisätietoa:

Opetushallitus

Opetusneuvos Annamari Kajasto, 029 5331596, annamari.kajasto [at] oph.fi

Opetusneuvos Yvonne Nummela, 029 5331523, yvonne.nummela [at] oph.fi

Jyväskylän yliopisto

Karita Mård-Miettinen, 0408055095, karita.mard-miettinen [at] jyu.fi

Ari Huhta, 0408053014, ari.huhta [at] jyu.fi

Åbo Akademi

Katri Hansell, 050 5125456, katri.hansell [at] abo.fi

Annika Peltomäki, 050-4619398, annika.peltomaki [at] abo.fi