Tiedote

Liikuntapalveluiden merkitys väestön kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa

Ajankohtaista Ennakointi Koulutuksen kehittäminen
Liikunta-alan asiantuntijat ennakoivat, että tulevaisuudessa liikuntapalveluilla edistetään yhä enenevissä määrin väestön hyvinvointia ja hillitään hyvinvointierojen kasvua. Tämä asettaa vaatimuksia työssä tarvittavalle osaamiselle ja alan koulutukselle.
Kuvituskuva: jumppa

Tietoyhteiskunnan kehitys ja istumatyön lisääntyminen ovat vähentäneet liikettä arkipäivissä. Karkeasti yleistäen samalla kun osalla väestöstä fyysinen aktiivisuus hiipuu, osa kokeilee ja harrastaa ahkerasti erilaisia kuntoilumuotoja ja urheilulajeja. Keskivertoliikkujien joukko pienenee.

Tulevaisuudessa liikunta-ala kytkeytyy entistä enemmän osaksi kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä yhteiskunnassa. Väestön ikääntyminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin polarisoituminen lisäävät liikunta-alan ammattilaisten tarvetta ja synnyttävät uusia työtehtäviä. Liikunta-alan toimilla ennakoidaankin olevan jatkossa merkittävä rooli hyvinvointierojen kasvun hillitsemisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä aktiivisen liikkumisen ja liikuntapalvelujen saavutettavuuden edistäjänä kaikille väestöryhmille.          

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Vierivä kivi ei sammaloidu – liikunta-ala murroksessa -julkaisusta. Toimialan asiantuntijoista koostuva ryhmä arvioi, millaisia tietoja ja taitoja liikunta-alalla tarvitaan seuraavan 10–15 vuoden aikana. Ryhmä antaa myös toimenpide-ehdotuksia tarvittavan osaamisen varmistamiseksi tulevaisuudessa. 

Ennakointityön tuloksilla pyritään vastaamaan opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien sekä liikunta-alan osaamista tarvitsevien yritysten tiedontarpeisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien, tutkintorakenteiden ja liikunta-alalla toimivien jatkuvan oppimisen koulutuspalveluiden kehittämisessä.

Digitalisaatio asettaa vaatimuksia uudenlaiselle osaamiselle

Liikunta-alan tehtävät pysyvät tulevaisuudessa pääsääntöisesti nykyisen kaltaisina, mutta painotuksissa tapahtuu muutoksia. Esimerkiksi väestön ikääntyminen lisää tarvetta senioriliikuntaan erikoistuneille ammattilaisille. Digitalisaatiokehitys puolestaan kasvattaa liikunnan etäohjauksen tehtävien ja niihin liittyvän osaamisen tarvetta.                                                                                                                                                             

Tulevaisuudessa alalla tarvitaan erityisesti yhteistyö-, teknologia- ja digiosaamista. Lisäksi kaivataan tiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseen sekä liikunta-alan vaikutusten ja riippuvuussuhteiden ymmärtämiseen perustuvaa prosessiosaamista. Muita tärkeitä tulevaisuudentaitoja ovat vuorovaikutus-, moniammatillisuus- ja yrittäjäosaaminen.

Koulutuksesta eväitä hyvään vuorovaikutukseen

Asiakastarpeiden muuttuminen lisää jatkossa liikunta-alan ja muiden alojen toimijoiden yhteistyötä. Liikuntapalvelut nivoutuvat yhä tiiviimmäksi osaksi elämänkaaren mittaista liikunta-, terveys- ja hyvinvoinnin palvelupolkua, joka kattaa muun muassa neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon ja kotihoidon palvelut.

Selvimmin liikunta-alan nähdäänkin lähentyvän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Monialaisten palveluketjujen syntyminen kasvattaa alalla työskentelevien tarvetta ymmärtää laajasti hyvinvointipalveluiden kokonaisuuksia sekä ihmisen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin osatekijöitä.

Toimivalla kaupunkiympäristöjen suunnitelulla ja erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla voidaan parantaa liikuntapalveluiden saavutettavuutta.

Digitalisaatiosta huolimatta liikunta-alan nähdään säilyvän tulevaisuudessakin ensisijaisesti vuorovaikutustyönä, jota voidaan toteuttaa ja monipuolistaa eri viestintäkanavien käytöllä ja teknologisilla ratkaisuilla. Tämä asettaa tarpeita esimerkiksi erilaisten laitteiden tai viestintäkanavien hallinnalle.

Asiantuntijaryhmän mukaan on tärkeää, että koulutuksessa ja opintosisällöillä vahvistetaan liikunta-alalla vaadittavia perustaitoja, yrittäjäosaamista sekä vuorovaikutus- ja työelämätaitoja. Lisäksi opiskelijoiden olisi hyvä päästä tutustumaan monipuolisesti erilaisiin liikunta- ja hyvinvointiteknologioihin sekä digitaalisiin palveluihin. Verkostotyöskentelyn taitoja tulisi opettaa käytännönläheisesti ja työelämäyhteistyötä hyödyntäen. Koulutusta kehittämällä varmistetaan, että ala säilyy vetovoimaisena työmarkkinoilla myös tulevaisuudessa.

Julkaisusta lyhyesti

  • Liikunta-alan ennakointi rajattiin raportissa tarkoittamaan terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa. Ennakointityössä huomioitiin myös ikäspesifisti toteutettava liikunta, työtä ja toimintakykyä edistävä liikunta, erityisryhmien liikunta ja osallisuutta edistävä liikunta.
  • Julkaisu esittelee liikunta-alan osaamistarpeita ennakoineen ryhmän tuottamia tuloksia. Työhön on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita. Edustettuina ovat olleet koulutusorganisaatiot, opiskelijat, työnantaja-, työntekijä- ja toimialajärjestöt, liikunta-alan palveluntuottajat ja läheiset sidosryhmät, alan tutkimusorganisaatiot sekä hallinto.
  • Ennakointituloksia on koostettu osittain koronavirusepidemian aikana. Koronaviruksella on ollut merkittäviä vaikutuksia toimintaympäristöön ja sen voidaan osaltaan nähdä vauhdittaneen digitaalisten liikuntapalveluiden kehitystyötä.
  • Ennakointihanke perustuu Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) ennakointisuunnitelmaan. OEF on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen asiantuntijaelin. Prosessin toteutti asiantuntijayhteisö KPMG Oy Ab.

Lisätiedot:

Riitta Radnia, asiantuntija, Opetushallitus
riitta.radnia(at)oph.fi