Liminganlahden koulu uskoo eurooppalaiseen yhteistyöhön ammattitaidon kehittämisessä

Liminganlahden koulussa mietittiin muutama vuosi sitten, miten opettajat ja muu henkilökunta pääsisi laajemmin nauttimaan kansainvälisistä vaihto-ohjelmista, joita koulussa oli jo hyödynnetty oppilaiden liikkuvuushankkeisssa. Mahdollisuus täydennyskoulutukseen alkoi kutkuttaa mieliä. 

Ajankohtaiset aiheetkin löytyivät nopeasti. Liminganlahden koulu kattaa sekä ala- että yläkoulun ja siellä oli hankkeen alkaessa 1200 oppilasta ja yli sata opettajaa. Isossa koulussa pohdittiin jatkuvasti kodin ja koulun yhteistyötä ja etsittiin sille uusia malleja. 

Toinen yhteinen haaste oli tietotekniikan hyödyntäminen. 

- Koulu oli saanut uusia tabletteja ja tietokoneita oppilaiden käyttöön, mutta opettajien tekniset taidot eivät riittäneet siihen, että niistä olisi saatu kaikki hyöty irti, kertoo hanketta koordinoinut maatieteen ja biologian opettaja Heli Rantapelkonen.

Hankkeen tavoitteeksi valittiin näiden kahden asian kehittäminen kansainvälisten liikkuvuusjaksojen avulla. Työntekijät saivat ehdottaa koulutusta, jonka arvelivat hyödyttävän osaamistaan yhteisesti sovittujen teemojen kehittämiseksi. Kaikki sopivan kurssin löytäneet pääsivät mukaan. Kursseille osallistuvat olivat siis vapaaehtoisia ja sitoutuneet kurssille lähtöön jo etukäteen. 

Koulutuksesta hyötyi koko koulu

Koulun kuraattori, opinto-ohjaaja ja kaksi luokanopettajaa lähtivät hakemaan uutta oppia kursseilta, jotka käsittelivät koulukiusaamista, sosiaalista mediaa ja koulun ja kodin yhteistyötä. He löysivät uusia työkaluja haasteellisten tilanteiden kohtaamiseen oppilaiden ja perheiden kanssa.

- Kodin ja koulun yhteistyö on taitolaji, jota ei opita kirjoista. Erityisesti nuorille opettajille oli tärkeää päästä keskustelemaan ja vaihtamaan näkökulmia eri maiden kollegojen kanssa. Heille syntyi ammatillisia kontakteja, jotka ovat jatkuneet kurssien jälkeen.

IT-kurssit auttoivat koulua digiloikassa. Ne tukivat tietotekniikan soveltamista eri aineiden opetuksessa, yhteisöllisessä oppimisessa, tiedon visualisoimisessa ja oppilaiden yksilöllisessä tukemisessa. Oppilaat ja opettajat käyttävät nyt aikaisempaa sujuvammin laitteita ja palveluja luontevana osana opiskelua.

Kiireettömän oppimisen ilo

Heli Rantapelkosen mukaan hienointa projektin aikana oli nähdä kurssilta palaavien työkaverien into. Opiskelu vieraalla kielellä uudessa ympäristössä jännitti monia etukäteen, mutta kokemukset olivat valtaosalla hyviä. 

- Olipa pikkuisen mahtavaa päästä viikoksi kehittämään itseään kansainväliseen porukkaan! Minä pystyin siihen, kuvailee Rantapelkonen kollegojen tunnelmia, ja omiaankin. 

Rantapelkonen osallistui itse Itävallassa tieto- ja viestintätekniikkataitoihin keskittyvälle kurssille, jolla osa aiheista tuntui kovin tutuilta: näitä sovelluksiahan me olemme Suomessa jo käyttäneet. Toisaalta hän iloitsee siitä, että sai hyvän tuntuman videoiden tekemiseen ja pystyy nyt itse tuottamaan opetusvideon – kunhan aikataulu sen sallii. 

Suurin ahaa-elämys hankkeessa olikin se, kuinka voimaannuttavaa on päästä syventämään osaamistaan jonkin konkreettisesti omaan työhön liittyvän asian parissa. 

- Oli hienoa huomata, miten pystyi kehittymään, kun sai keskittyä kiireettömästi uuden oppimiseen. Jos jokin asia ei heti sujunut, sai kokeilla rauhassa uudestaan. 

Arjen kiire haasteena

Haasteena hankkeen toteuttamisessa oli koulutyön kiireinen arki. Kurssit olivat useimmiten viikon mittaisia. Moni suoritti opintojaksonsa kesäloman aikana, mutta kaikkia kursseja ei ollut tarjolla kesällä, joten koulun johto joutui järjestelemään opetusta. Rantapelkonenkin ehti huolehtia koordinointitehtävistään usein vasta koulupäivän jälkeen. 

Silti kokemus oli myönteinen, ja uusia hankkeita halutaan luoda ehdottomasti jatkossakin. Liminganlahden koulun vuoro ei ehkä ole ihan heti, sillä sitä ennen on muidenkin Oulun seudun koulujen päästävä tekemään eurooppalaista yhteistyötä. 

Hankkeista kiinnostuneita kouluja Heli Rantapelkonen neuvoo valmistautumaan hyvin. Ensin tulisi hioa selkeäksi idea siitä, mitä oppia koulussa tarvitaan, ja keskustella esimiesten kanssa, miten työnjako hoidetaan. Rantapelkonen vinkkaa, että Opetushallitukselta sai aina nopeasti ja sujuvasti tukea hakemuksen tekoon ja hankkeen hallinnointiin. Oulun kaupungin opetustoimikin tarjosi apuaan loppuraportin tekemisessä. 

eTwinning tuo eurooppalaiset koulut yhteen 

Liminganlahden koulussa on hyödynnetty myös Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettua eTwinning -toimintaa. eTwinning edistää koulujen yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan avulla tarjoamalla niille tukea, työkaluja ja palveluja. Lisäksi opettajat saavat sen kautta mahdollisuuksia ilmaiseen täydennyskoulutukseen verkossa.  

Alakoulun luokanopettaja Hanna-Mari Sipola on toteuttanut kaksi koko vuoden kestänyttä yhteistyöprojektia valinnaisenglannin ryhmien kanssa. Tarkoituksena oli antaa oppilaille tilaisuus oppia  englantia luontevalla tavalla yhteydenpidossa toisen maan koululaisten kanssa. 

- Toisessa hankkeessa oli mukana koulu kolmesta maasta, jokainen koulu teki oman maskotin ja nämä maskotit seikkailivat kumppanimaissa. Niistä otettiin kuvia ja lähetettiin eTwinning-sivustoille, kertoo Hanna-Mari Sipola. 

Lisäksi Sipola on ollut koululaisten kanssa mukana projekteissa, joissa muun muassa vaihdetaan reseptejä ja tehdään kortteja joulun tai Eurooppa-päivän aikaan.

Hyötynä on ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä ulkomaisten koulujen kanssa mihinkään liikkumatta. Oppilaille on ollut hienoa saada kontakteja koululaisiin ympäri maailmaa, tutustua eri kulttuureihin ja kehittää kielitaitoa autenttisissa kielenkäyttötilanteissa. 

Hanna-Mari Sipola on osallistunut kahteen eTwinning-seminaariin, joista on saanut tukea ja ideoita siihen, miten yhteistyössä pääsee alkuun.  

- Rohkaisisin ehdottomasti lähtemään matalalla kynnyksellä mukaan eri ikäisten kanssa. Kannattaa aloittaa pienestä ja yksinkertaisesta ideasta, joka on helppo saada vietyä loppuun ja toteuttaa oman arjen lomassa. Kun asia tulee tutuksi, voi projekteja laajentaa. 

Kirjoittaja: Päivi Kärnä