Luupin alla: Kotiopetuksessa olevien lasten määrä kasvaa

Ajankohtaista Perusopetus Tilastot

Kotiopetuksessa olevien peruskouluikäisten oppivelvollisten määrä on kasvanut selvästi vuodesta 2011. Kasvusta huolimatta kyse on edelleen hyvin marginaalisesta ilmiöstä: kotiopetuksessa on alle 0,1 % lapsista.

Kuva: GettyImages

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2020 kotiopetuksessa oli yhteensä 501 peruskouluikäistä lasta. Kaikkiaan perusopetuksessa on oppilaita yli 540 000. Jos kotiopetuksessa olevat lapset jakaisi eri vuosiluokille, yhtä vuosiluokkaa kohti olisi hieman yli 50 lasta.

Kotiopetuksessa olevien määrä kasvoi koronavuonna 2020 hieman reippaammin kuin aikaisempina vuosina: nousua oli 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kotiopetus oli jonkin verran esillä julkisessa keskustelussa, mutta välillä käsitteet kotiopetus ja etäopetus menivät sekaisin; etäopetuksessa opetuksesta vastaa koulun opettaja, kotiopetuksesta huoltaja. On vaikea sanoa, ovatko vanhemmat halunneet lapsiaan kotiopetukseen juuri pandemian vuoksi. Kotiopetuksessa opiskelevien lasten määrä on joka tapauksessa kasvanut jo ennen korona-aikaakin.

Graafi: Kotiopetuksessa olevat peruskouluikäiset oppivelvolliset peruskoululaiset 2010–2011. Vuonna 2010 kotiopetuksessa oli 273 lasta ja vuonna 2011 222 lasta. Tästä lähtien kotiopetuksessa olevien määrä on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2020 heitä oli jo 501. Lähde: Tilastokeskus

Kotiopetuksessa olevat peruskouluikäiset oppivelvolliset peruskoululaiset (Lähde: Tilastokeskus)

Graafi: Kotiopetuksessa olevien määrän kasvu prosentteina edelliseen vuoteen verrattuna. Useimmiten kasvu on vaihdellut kolmesta kymmeneen prosenttiin. Laskua on ollut vain vuoden 2010 ja 2011 välillä. Korkeimmat kasvuhuiput ovat olleet vuonna 2012, jolloin kasvua edellisestä vuodesta oli 24 %, ja vuonna 2020, jolloin kasvua edellisestä vuodesta oli 15 %. Lähde: Tilastokeskus

Kotiopetuksessa olevien määrän kasvu edelliseen vuoteen verrattuna (%) (Lähde: Tilastokeskus)

Kotiopetus on yleisempää vieraskielisillä ja muilla kuin Suomen kansalaisilla

Tilastopalvelu Vipusesta saa perusopetuksen oppilaista ja myös kotiopetuksessa olevista päivittyviä raportteja, jotka perustuvat Koski-tietovarantoon. Uudet raportit tarjoavat jo kuluvan vuoden tilannekuvaa. Raporteista saa lisäksi aivan uutta tietoa siitä, miten peruskouluikäiset jakautuvat maakunnittain tai sukupuolen ja äidinkielen kaltaisten taustamuuttujien suhteen.

Tiedot näkyvät Vipusen raporteilla sellaisina kuin opetuksen järjestäjät ovat ne vieneet Koskeen. Vipusen raportit ja Tilastokeskuksen luvut perustuvat eri tietojoukkoihin ja tuottavat hieman erilaisia lukuja. Vipusen raporttien oppilasmäärä jää aina hieman pienemmäksi kuin Tilastokeskuksen, sillä Koski-tiedoissa ei ole mukana esimerkiksi Ahvenanmaan maakuntaa. Tämä on hyvä huomioida lukuja tarkasteltaessa.

Maakuntien välillä on eroja siinä, mikä on kotiopetuksessa olevien oppivelvollisten osuus koko oppilasmäärästä. Keskimäärin osuus on 0,8 %. Kotiopetuksessa olevia on keskimääräistä enemmän Päijät-Hämeen, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan alueella. Kaiken kaikkiaan kotiopetuksessa olevien määrä yhden maakunnan kohdalla jää hyvin pieneksi.

Graafi: Kotiopetuksessa olevien osuus maakuntien oppilasmäärästä lukuvuonna 2021–2022. Eniten kotiopetuksessa olevia on Päijät-Hämeessä: oppilaiden kokonaismäärä on 19 000, joista kotiopetuksessa on 0,16 %. Keskimäärin kotiopetuksessa olevien osuus on 0,8 %. Kymenlaakson maakunnan 14 000 oppilaasta yksikään ei ole kotiopetuksessa. Lähde: Vipunen, päivittyvä raportti.

Kotiopetuksessa olevien osuus (%) lukuvuonna 2021–2022 maakunnittain (Lähde: Vipunen, päivittyvä raportti)

Kotiopetuksen yleisyys vaihtelee myös sen mukaan, mikä lapsen äidinkieli on. Se on yleisempää muilla kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Vastaava ero näkyy myös kansalaisuuden kohdalla: muiden kuin Suomen kansalaisten joukossa on enemmän kotiopetuksessa olevia. Sen sijaan sukupuolen mukaan eroja ei näy – tytöt ja pojat ovat yhtä harvoin kotiopetuksessa.

Graafi: Kotiopetuksessa olevien osuus lukuvuonna 2021–2022 lapsen äidinkielen mukaan. Suomenkielisiä oppivelvollisuusikäisiä on 467 000 ja heistä kotiopetuksessa on 0,07 %. Ruotsinkielisiä oppivelvollisuusikäisiä on 29 000. Kotiopetuksessa olevien osuus on 0,03 %. Oppivelvollisia, joiden äisinkieli on joku muu, on kaikkiaan 47 000. Tästä määrästä kotiopetuksessa on 0,16 %. Lähde: Vipunen, päivittyvä raportti

Kotiopetuksessa olevien osuus (%) lukuvuonna 2021-2022 lapsen äidinkielen mukaan (Lähde: Vipunen, päivittyvä raportti)

Kotiopetus pähkinänkuoressa

Perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot voi hankkia myös kotiopetuksessa. Kotiopetus ei edellytä lupaa viranomaisilta, vaan asiasta päättää lapsen huoltaja. Riittää, että huoltaja ilmoittaa asuinkunnalle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen.

Kotiopetuksessakin tulee opiskella kaikkia perusopetuksen oppimäärään kuuluvia oppiaineita. Huoltaja vastaa siitä, että kotiopetuksessa oleva lapsi saa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määrätyt perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot.

Huoltajan vastuulle jäävät myös opintojen järjestelyt, kuten oppimateriaalin hankkiminen. Kunnan ei tarvitse tarjota kotiopetuksessa olevalle myöskään muita perusopetuksessa oleville kuuluvia palveluita tai etuuksia, kuten oppimisen ja koulunkäynnin tukea tai maksutonta ruokailua.

Kunnan täytyy kuitenkin valvoa kotiopetuksessa olevan lapsen edistymistä. Käytännön järjestelyistä sovitaan yhdessä huoltajan kanssa. Tavallista on, että lapselle nimetään edistymistä seuraava opettaja.

Kotiopetuksessa oleva lapsi ei saa todistusta, jollei hän osallistu erityiseen tutkintoon. Oppimista arvioidaan kuten perusopetuksessakin opiskelevia eli suhteessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin tavoitteisiin.

Lisätietoa

Tilastot: vastaava asiantuntija Irma Garam, irma.garam [at] oph.fi, puh. 029 533 8549
Kotiopetus: opetusneuvos Annamari Kajasto, annamari.kajasto [at] oph.fi, puh. 029 533 1596

Luupin alla -sarjassa pureudutaan tilastojen avulla kiinnostaviin teemoihin koulutuksessa, oppimisessa ja kansainvälistymisessä. Nostamme esille näkökulmia eri tilasto- ja tutkimuslähteistä ja pohdimme, miltä maailma näyttää, kun sitä tarkastelee numeroina.