Mobiilisovellus vie harrastuksia sinne, missä nuori niitä tarvitsee

Miten suunnitella nuorten harrastuksia Joensuun kaltaisessa kaupungissa, jossa väestörakenne muuttuu ja jota kuntaliitoksetkin ovat venyttäneet reunoiltaan?

– On kaupunkia, taajamia ja pitäjiä, ja meidän on mietittävä, miten voimme järjestää harrastuksia tasavertaisesti kaikkialla kaupungissa, kuvaa Joensuun kaupungin erityisnuorisotyön koordinaattori Jukka-Pekka Mattila toimintakenttäänsä.

Tavoite on, että nuorille löytyisi harrastusmahdollisuuksia niin keskuskaupungin ruutukaavan alueelta kuin sieltä, missä metsät ja pellot vihertävät.

Samankaltaisia kysymyksiä pohditaan muuallakin, niin Suomessa kuin Euroopassakin. Joensuussa asiaan on tartuttu teknologian ja EU-hankkeen avulla kansainvälisessä yhteistyössä.

Joensuun nuorisopalvelut koordinoi parhaillaan loppusuoralla olevaa Erasmus+ -hanketta. Tekeillä on digitaalinen nuorisokortti Youth Card, jota on kehitetty yhdessä neljän eurooppalaisen hankekumppanin, Saksan, Tšekin, Portugalin ja Kroatian sekä teknisenä hankepartnerin, joensuulaisyritys Innoventum Oy:n kanssa.

Jos datasta havaitaan, että yhdellä alueella ei ole harrastuksia, sinne voidaan suunnata toimintaa

Youth Cardin avulla nuori voi etsiä harrastusmahdollisuuksia, leimata itsensä niiden käyttäjäksi ja luoda esimerkiksi ”harrastus-CV:n”, josta voi olla apua vaikkapa kesätyön haussa.

Samalla syntyy tilastodataa, josta on hyötyä nuorisopalvelujen suunnittelussa.

– Jos datasta havaitaan, että yhdellä alueella ei ole harrastuksia, sinne voidaan suunnata toimintaa taloudellisten kannustimien ja esimerkiksi kolmannen sektorin avulla, Mattila sanoo.

Toissa kesänä alkaneen hankkeen aikana Joensuussa on tarjottu harrastushaun kautta yli 250 eri tapahtumaa ja palvelua. Harrastuskäyntejä on kirjattu yli 33 000. Tänä syksynä Youth Cardista julkaistiin mobiilisovellus.

Mainostilaa harrastustoiminnan järjestäjille, dataa päättäjille

Youth Card saattaa yhteen palveluja ja harrastajia ja toimii näin nuorten aktivoijana. Järjestäjälle, kuten kunnalle tai kolmannen sektorin toimijoille, harrastuskalenteri tarkoittaa myös ilmaista mainosta.

– Joensuussa nuorisojärjestöt, jotka hakevat meiltä avustusta, ilmoittavat toimintonsa Youth Cardin harrastuskalenterissa. Näin saamme järjestökenttää mukaan järjestelmän käyttöön ja tarjoamme heille ilmaisen mahdollisuuden käyttää monipuolista järjestelmää hyväkseen.

Hankkeessa mukana oleville organisaatioille keskeistä on myös se, että kortin avulla ne voivat tehdä toimintaansa näkyväksi siellä, mistä toiminnan resursseista ja rahoituksesta päätetään.

– Youth Cardin avulla toiminnasta voidaan esittää selkeää dataa. Sille on tarvetta sekä päättäjien taholla että myös nuorisotyön kansallisessa tilastoinnissa, Mattila kertoo.

Kunnalla on oltava tuntosarvia tunnistaa tällaiset mahdollisuudet, jossa tuloksia saadaan yhdessä tekemällä

Valtakunnallisella tasolla kortti palvelee myös tänä syksynä käynnistynyttä Harrastamisen Suomen mallia, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa harrastus koulupäivän yhteydessä. Mallin puitteissa myös Joensuussa alkaa sadan viikkotunnin edestä nuorten harrastustoimintaa. Ilmoittautuminen, osallistumisten seuranta ja toiminnan tilastointi tehdään Joensuussa Youth Cardin avulla.

Hankkeen hyödyt on huomattu kaupungin johdoportaassakin. Hyvinvointipalvelujen kehittämisjohtaja Jani Kaasinen pitää Erasmus+ -hanketta hyvänä lisänä kaupungin hanketoiminnassa.

– Hankkeella on liittymäpintaa muihin palveluihimme sekä esimerkiksi harrastamisen Suomen malliin. Kunnan kannalta korostuu juuri se, että meillä on oltava tuntosarvia tunnistaa tällaiset mahdollisuudet, joissa tuloksia saadaan yhdessä tekemällä, Kaasinen sanoo.

Yhteistyössä kehitetty tuote vastaa moninaisiin tarpeisiin

Mattilan mukaan hyvä hanke syntyy, kun se palvelee olemassa olevaa tarvetta ja linkittyy moneen. Vastaavaa nuorisokorttia olisi hänen mukaansa alettu kehittämään Joensuussa joka tapauksessa. Asiaa selvittäessä nähtiin, että EU-hanke olisi kehitystyön kannalta tarkoituksenmukainen.

Teknisellä yrityskumppanilla Innoventum Oy:lla jolla oli sovellusten ja ohjelmistojen asiantuntemuksen lisäksi myös toimivia kontakteja Eurooppaan. Yritys on aiemminkin ollut hankekumppanina useissa elinikäisen oppimisen ja myös Erasmus+ -hankkeissa.

– Kansainvälinen aspekti tuo kokemuksia siitä mitä haasteita esimerkiksi erilaiset toimintakulttuurit voivat tuoda soppaan, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Janne Leinonen.

– Pääsimme kehittämään nuorisoalan tarpeisiin suunnattua ratkaisua askel kerrallaan ja tiiviissä vuorovaikutuksessa sen sijaan että lähdettäisiin tietystä lähtöoletuksesta, johon tehdään ratkaisu ja sitten todetaan, että se joko toimi tai ei.

Myös Mattilan mukaan tämä oli keskenään erilaisten hankekumppanien mukanaan tuoma rikkaus. Kun nuorisokorttia kehitettiin erilaisten kumppanien kanssa, sen toimivuutta, testaamista ja käyttöönottoa voitiin harjoitella niin, että se onnistuu luonteeltaan erilaisissa toimintakulttuureissa.

– Näin pääsimme keskustelemaan esimerkiksi kaikille maille yhteisestä tietosuoja-asetus GDPR:stä ja sen lainsäädännöllisestä tulkinnasta jokaisessa maassa hieman eri lailla. Kansalliset erityispiirteet pääsevät näin esille.

Korona hidasti yhteistyötä, mutta kortti pelasti nuorisotilat sulkemiselta

Sen Mattila myöntää, että Youth Card -hankkeen kannalta koronapandemia ei olisi voinut tulla huonompaan aikaan. Kasvotusten hankekumppaneita on tavattu kerran ja muutoin on edetty etänä.

– Totta kai se harmittaa, että Eurooppa meni kiinni, ja myös nuorten harrastuksia lakkasi usein ja eri maissa eri tahdissa. Kun emme päässeet tutustumaan kumppaneiden toimintaympäristöön, niin tulee tunne, että pystyttäisi patsasta sellaiselle torille, jonka ympäristöä ei ole nähnyt, Mattila sanoo.

Hankkeen vetäjät ja erityisesti Janne Leinonen ovat päivystäneet antamassa käytännön tukea etänä.

– Nyt kun rokotusten kautta Eurooppa on hieman raollaan, olen itse lähdössä portugalilaisen partnerin luokse Lousadaan auttamaan heitä uudelleen vauhtiin hankkeen käytännön toimissa, Leinonen sanoo.

Koronapandemian myötä nuorisokortille tuli kuitenkin myös käyttöä, johon sitä ei alun perin suunniteltu. Kortin avulla Joensuun nuorisotiloja pystyttiin pitämään auki, koska se mahdollistaa tilojen käyttäjien tavoittamisen korona-altistustilanteissa.

Hankkeen koordiointi ei ole osoittautunut ylitsepääsemättömän vaikeaksi ensikertalaisellekaan, Mattila sanoo.

– Omat pelisääntönsä siinä on, mutta ne ovat ihan johdonmukaisia. Kun hankkeita muistaa dokumentoida säännöllisesti koko hankkeen keston ajan, on myös raportointi helpompaa.

Tukea on saatu myös kotimaasta.

– Kansallinen toimisto eli Opetushallitus ei ole norsunluutornissa istuva mörkö, josta neuvoa ei uskaltaisi tai kannattaisi kysyä. Ohjaus ja neuvonta on myös heidän intresseissään.

Teksti: Matias Manner