Monialainen yhteistyö tuottaa parhaat tulokset: “Keskeistä muutoksen aikaansaamiselle on dialogi ihmisten ja organisaatioiden välillä.”

Kaikki alkoi kolmisen vuotta sitten. Skotlannista oli delegaatio vierailulla tutustumassa Aseman lapset ry:n toimintaan ja suomalaiseen nuorisotyöhön. Syntyi idea vastavierailusta, jonka rahoittamiseksi päätettiin hakea Opetushallituksesta hanketukea. Opetushallitus myöntää tukea nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeille Erasmus+ -ohjelmasta.

Alusta asti oli selvää, että opintovierailulle halutaan lähteä yhteistyökumppaneiden kanssa, ei vain omalla porukalla, joten vierailua alettiin suunnitella yhdessä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Mukaan opintovierailulle lähti myös Turun ammattikorkeakoulun lehtori tiimivalmentajaksi.

Skotlantiin oppia ja kontakteja hakemaan

Skotlannissa tilanne nuorisorikollisuuden osalta on huomattavasti vaikeampi kuin Suomessa, joten miksi juuri Skotlanti?

– Skotlannissa tilanne on potenssiin kymmenen näihin meidän ongelmiin nähden, mutta meillä Suomessa alkaa pian olla sama tilanne, että yhteiskunnan rahat eivät enää riitä ongelmien hoitamiseen. Skotlanti on lähtenyt kehittämään paljon uudenlaisia ratkaisuja, ja halusimme lähteä verkoston kanssa peilaamaan, millaisia muutoksia siellä on tehty, Turkka kertoo.

Opintovierailu toteutettiin kesällä 2019. Matkaan lähti Suomesta 11-henkinen tiimi. Opintovierailua isännöi Community Justice Scotland, joka toimii vankilasta vapautuneiden nuorten hyväksi ja pyrkii katkaisemaan heidän vankilakierteensä. Suomalainen tiimi pääsi isäntäorganisaation mukana tutustumaan paikalliseen toimintaan varhaiskasvatuksesta asunnottomien nuorten parissa työskentelemiseen. Saarholm ja Turkka kertovat pitävänsä edelleen tiiviisti yhteyttä Community Justice Scotlandin Laura Hoskinsiin ja muihin opintovierailulla tapaamiinsa nuorisotyön ammattilaisiin.

– Yhteistyö Skotlannin ja Suomen välillä on ollut todella mutkatonta. Skotlantilaisiin kollegoihin on helppo olla yhteydessä, jos tulee jotain kysyttävää.

Monialainen yhteistyö uudistaa työelämää

Kaikkein hyödyllisintä hankkeessa oli Saarholman ja Turkan mielestä se, että se tiivisti suomalaisen verkoston yhteistyötä. Suomalaiset pitivät vierailulla joka ilta oman purkutilaisuuden, jossa käytiin läpi, mitä päivän aikana oli tapahtunut, mitä kukin oli oppinut ja miten se oli muuttanut ajattelua. Molemmat painottavat, kuinka mullistavaa oli, että opintovierailulla ei oltu vain omalla porukalla, vaan verkoston kanssa.

– Jokainen katsoo asioita omasta todellisuudestaan nähden, mutta kun asioista keskustellaan yhdessä, nähdään eri näkökulmat, Saarholm sanoo.

– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten verkostojen kanssa voidaan tehdä oikeaa yhteistyötä, ei vain kahvikuppiyhteistyötä, Turkka jatkaa.

Monialainen yhteistyö, verkostomaisen työskentelytavan vakiintuminen ja matala kynnys yhteydenpitoon ovat Saarholmin ja Turkan mielestä hankkeen parasta antia, mutta vierailu on synnyttänyt myös konkreettisia toimintatapoja, joita on jo jalkautettu nuorten parissa tehtävään työhön eri puolilla Suomea.

Kotiintuomisina käytännön työkaluja aikajana-ajattelusta tunnetilojen tunnistamiseen

Turkka kertoo aikajana-ajattelusta, jota on Skotlannissa hyödynnetty nuorten asunnottomuuden ehkäisyyn. Skotlannissa täysi-ikäiseksi tullaan 16-vuotiaana, jolloin vaikeassa elämäntilanteessa olevat nuoret on ollut tapana häätää pois kotoa. Järjestössä oli alettu tutkia aikajanan avulla, missä vaiheessa normaalit teini-iän vaikeudet muuttuvat ongelmakäyttäytymiseksi, ja päätetty siirtää puuttumisen ajankohtaa muutamaa vuotta aikaisemmaksi. Nykyään perheiden kriisit ja nuorten ongelmakäyttäytyminen pyritään tunnistamaan ja perhesovittelu aloittamaan jo 14–15-vuotiaiden nuorten kohdalla.

Aikajana-ajattelu on johtanut Skotlannissa hyviin tuloksiin, ja samaa mallia on kokeiltu Suomessa koulukiusaamiseen puuttuvassa toiminnassa. Vakavissa koulukiusaamistapauksissa tarinoista on pyritty tunnistamaan niitä varhaisempia vaiheita, joissa tilanteeseen olisi jo voinut puuttua.

Nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn on Suomessa otettu käyttöön tunnetilojen ilmaisua helpottava työkalu, jonka esikuva löytyi niin ikään Skotlannista. Siellä 5-vuotiaiden lasten keskuudessa oli testattu tunnetilojen ilmaisua hymynaamasymbolien avulla. Lapset saivat aamuisin viedä oman nimilappunsa siihen purkkiin, jonka hymynaama parhaiten kuvasti senhetkistä tunnetilaa. Jokaiselle lapselle oli nimetty oma aikuinen, jonka oli hymynaamatyökalun avulla helppo ottaa tunnetila lapsen kanssa puheeksi, minkä ansioista voitiin helpommin löytää ne lapset, joilla oli ongelmia kotona.

Verkostokumppaneiden kanssa on jo suunniteltu tulevaa

Hanke on jo poikinut jatkosuunnitelmia. Hankekumppani Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa on kehitelty laajennettua sovittelua, jossa on mukana asianomistajan ja tekijän lisäksi kouluhenkilökuntaa ja muita osapuolille tärkeitä ihmisiä. Helsingin kaupungin kanssa on neuvoteltu koulukiusaamiseen liittyvien työmuotojen levittämisestä ulkomaille. Skotlannin opintovierailulle on jo myönnetty jatkohanke, opintovierailu Espanjan Cordobaan. Espanjaan olisi lähtenyt mukaan useampia verkostokumppaneita eri puolilta Suomea, mutta koronan takia hanke odottaa tilanteen selkeytymistä. Cordoban hanke keskittyy nuorisorikollisuuden ohella kiusaamiseen puuttumiseen.

Vaikka korona on vaikeuttanut kansainvälisten hankkeiden toteuttamista, Turkka näkee tilanteessa myös hyviä puolia:

– Korona on aiheuttanut sen, että ihmiset ovat oppineet käyttämään Teamsia ja Zoomia ja olemme olleet entistä enemmän tekemisissä, mikä helpottaa uusien toimintatapojen käyttöönottoa. On voinut ottaa yhteyttä sellaisiin ihmisiin, joita on pitänyt ihan maailmanluokan guruina, ja nyt istuu niiden kanssa samoissa Zoom-palavereissa. Se on selvä, että ilman tätä vierailua monet tahot eivät olisi osanneet ottaa yhteyttä meihin.

Vinkkejä uusille hakijoille

Kun Saarholmilta ja Turkalta kysyy vinkkejä potentiaalisille hakijoille, vastaus tulee kuin yhdestä suusta: 

– Älkää lähtekö opintovierailulle keskenänne, vaan ottakaa mukaan verkostoja, niitä joiden kanssa teette tai haluaisitte tehdä yhteistyötä.

Turkka vinkkaa myös Tiimiakatemiasta, josta on mahdollista saada mukaan ulkopuolinen, mutta toimialan tunteva tiimivalmentaja, joka voi johtaa dialogia paikan päällä.

Lopuksi Turkka haluaa lausua rohkaisun sanan:

– Ei kannata pelätä kielitaidon puutetta, suomalaisilla on kaikilla hyvä englanti!

Kirjoittaja: Arna Grym