”Olen aivan noviisi tässä hankkeessa” – Omaa organisaatiota voi kehittää menestyksekkäästi EU-rahoituksella, vaikka ei tietäisi aluksi mitään

Eurooppalaisen yhteistyön kautta voi saada rahaa oman organisaation kehittämiseen. Euroopan unionin Erasmus+ - ja Luova Eurooppa -ohjelmien kautta rahoitetaan muun muassa nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimijoita.

Suomessa verrattain harva kunta on hakenut EU:n keskitettyä kehittämisrahoitusta näillä aloilla. Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Ahonen-Walker muistutti asiasta syyskuun puolivälissä järjestetyillä Kuntamarkkinoilla.

Tänä vuonna alkaneella EU:n uudella ohjelmakaudella (2021–2027) rahoituksen hakeminen olisi aiempaa yksinkertaisempaa.

– Verrattain pienellä omavastuulla kunnat voivat saada suurtakin rahoitusta, Ahonen-Walker toteaa.

Kuntamarkkinoilla kolmen kunnan edustajat kertoivat, mitä konkreettista kansainvälisellä yhteistyöllä voi saada aikaan.

Oulun kaupunki on saanut Luova Eurooppa -ohjelmasta rahoitusta valotaiteen kehittämiseksi yhdessä muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Oulun kaupungin projektipäällikkö Heli Metsäpelto kokee, että rahoitus antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia hankekumppaneilta.

– Samojen asioiden kanssa painitaan eri puolilla Eurooppaa. Pääsee näkemään, miten muut ovat tämän ratkaisseet. Sieltä voi sitten ottaa parhaat jutut omaan työhön, Metsäpelto sanoo.

Oulussa hanke on myös osallistanut kaupungin työntekijöitä laajasti. Valotaiteen kehittämiseen on otettu mukaan muun muassa tekninen toimi ja tapahtumayksikkö.

”Ulos omasta poterosta”

EU:n rahoittamissa hankkeissa työskennellään yhdessä eri maista tulevien kumppaneiden kanssa. Vantaan kaupunki sai Erasmus+ Sport -ohjelman kautta rahoitusta monikansalliselle maahanmuuttajataustaisen nuorten hyvinvointia edistäneelle hankkeelle.

Vantaalaisten yhteistyökumppanit tulivat Helsingistä, Bulgariasta, Espanjasta, Italiasta ja Ruotsista. Vantaan kaupungin projektisuunnittelijan Anni Romon mukaan hanketyö on laajentanut kaupungin verkostoja huomattavasti.

– Kun on kerran saanut potkaistua jalan oven väliin, sitten on huomattavasti helpompaa lähteä tekemään uutta hanketta ja kehittämään omaa partneriverkostoa.

Romo huomauttaa , että hankkeet ovat erinomainen mahdollisuus hankkia oman organisaation työntekijöille uudenlaista osaamista. Uusi kansainvälinen hanke voi myös houkutella osaavaa työvoimaa pieneenkin kuntaan.

Useiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa työskentely ei kuitenkaan aina ole mutkatonta.

– Jos miettii kansainvälistä yhteistyötä, niin se on sellainen omasta poterosta ulos hyppääminen. Jos on vähän kokemattomampia partnereita, täytyy olla niitä työkaluja saada partnereista paras ulos.

Romo toteaa kuitenkin, että hanketyössä saa koko ajan tukea Opetushallituksesta ja Brysselistä. Brysselissä hankkeita tukee EU:n puolesta nimetty tukihenkilö, johon voi olla yhteydessä haastavissa tilanteissa.

Noviisina mukaan

Joensuun kaupunki lähti mukaan nuorisoalan hankkeeseen, jossa pyritään keräämään nuoriin liittyvää tilastotietoa uuden digitaalisen työkalun avulla.

– Olen aivan noviisi tässä hankkeessa, tunnustaa Joensuun kaupungin erityisnuorisotyön koordinaattori Jukka-Pekka Mattila. 

Mattila kuitenkin kertoo saaneensa matkan varrella hanketyöhön paljon apua Opetushallituksesta.

– Se ei ole sellainen norsunluutornissa oleva virasto, minne on pitänyt tukka kammattuna mennä.

Mattila kertoo pelänneensä aluksi, että EU-rahoitteiseen hankkeeseen mukaan lähteminen toisi mukanaan valtavasti byrokratiaa. Hän on kuitenkin omien sanojensa mukaan joutunut ottamaan ennakkokäsityksensä ”aika vahvasti uuteen harkintaan”.

Mattila, Metsäpelto ja Romo ovat yhtä mieltä siitä, että hankkeisiin voi lähteä mukaan matalalla kynnyksellä. Uutta hanketta voi myös itse koordinoida ilman aiempaa kokemusta, kuten Vantaan kaupunki teki.

Jos hankerahoituksen hyödyntämistä haluaa ensin kokeilla lähtemällä mukaan kumppaniksi ilman vetovastuuta koko hankkeesta, sopivia hankkeita voi etsiä verkosta. Monet organisaatiot etsivät hankekumppaneita esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla ja EU:n verkkosivuilla.

– Sieltä voi katsoa, lyötyisikö valmista hankeideaa, joka koskettaa jotain osa-aluetta omassa työssä, Metsäpelto sanoo.

Metsäpellon mukaan potentiaalisia hankekumppaneita tapaa myös kansainvälisissä tapahtumissa. Kun Oulu valmistautui hakemaan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkititteliä, oululaiset vierailivat aiemmissa kulttuuripääkaupungeissa.

– Lähdettiin mukaan verkostoihin ja yhteisöihin. Sitä kautta on myös tullut yhteisiä hankeideoita, joita on voitu ryhtyä miettimään.  

Tieto vaihtuu verkostoissa

Kansainvälisten hankkeiden toteuttaminen vahvistaa entisestään kuntien verkostoja. Näistä verkostoista on kunnille monenlaista hyötyä.

Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä muistutti Kuntamarkkinoiden verkkosivuille kirjoittamassaan blogikirjoituksessa verkostoitumisen merkityksestä.

– Verkostoissa liikkuu tieto, resurssit, osaaminen ja kontaktit, joita voivat hyödyntää esimerkiksi kunnassa toimivat oppilaitokset, yhdistykset, yritykset, kulttuurilaitokset, urheiluseurat ja koko kunnallishallinto, Kelhä kirjoittaa.

Pääjohtaja muistuttaa myös, että Opetushallitus toimii mielellään kuntien tukena kansainvälisten verkostojen luomisessa ja ylläpidossa.

Opetushallituksen nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalveluista voi kysyä neuvoa sekä hankekumppaniksi lähtemiseen että uuden hankkeen koordinoimiseksi.

Teksti: Alberto Politi