Opetushallituksen tilannekuvatieto: Koronaepidemia ei lisännyt toisen asteen keskeyttäneiden määrää vuonna 2020

Keskeyttämisiä seurataan Suomessa monella tapaa. Valtakunnallisen vuositilastoinnin lisäksi koulutuksen kehittämiseen tarvitaan lyhyemmällä aikavälillä saatavaa tilannekuvatietoa. Myös koulutuksen järjestäjät keräävät oppilaitoksensa ja alueensa tunnuslukuja.

Lukujen tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon niiden koostamiseen ja luokitteluun liittyvät erot.

Koronan vaikutukset ja vuositilastot

Vuosittaista seurantaa toisen asteen keskeyttämisistä tekee Tilastokeskus. Koronavuodesta 2020 ei vielä ole tilastoja. Tuoreimpien tietojen mukaan lukuvuonna 2018/2019 ammatillisen perustutkintokoulutuksen keskeytti yli 13 000 (9,4 %) opiskelijaa ja lukiokoulutuksen noin 2 900 (3,0 %).

Tiedot on kerätty seuraamalla syyskuussa 2018 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2019. Yllä kuvatuissa luvuissa opiskelijan on katsottu keskeyttäneen opintonsa, jos hän ei ole vuoden sisällä suorittanut tutkintoa tai jatkanut opintoja omalla koulutussektorillaan.

Lukiotilastoihin sisältyy vain nuorille suunnattu koulutus. Ammatillisessa koulutuksessa siirryttiin vuonna 2018 lain muutoksen myötä tarkastelemaan nuorille suunnatun koulutuksen lisäksi myös aikuisille suunnattua koulutusta. Tämän takia Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut eivät ole verrannollisia aiempiin vuosiin.

Ajantasaista tilannekuvaa

Opetushallituksessa koostetaan puolestaan suuntaa antavaa, lyhyemmän aikavälin tietoa keskeyttämisistä.

Luvut kerätään valtakunnallisesta KOSKI-tietovarannosta, jonne koulutuksen järjestäjät, kuten kunnat, ovat tallentaneet tietoja opiskelijoiden opintosuorituksista vuodesta 2018. Koulutuksen järjestäjien on määrä siirtää tietoa tietovarantoon reaaliaikaisesti, ja tiedot päivittyvät Opetushallituksen raporteille kerran kuukaudessa.

Näin ollen tilannekuva syntyy ajantasaisesti koulutuksen järjestäjän syöttämien tietojen mukaisesti. KOSKI-tietojen kirjaamisessa voi kuitenkin esiintyä viiveitä, mikä on hyvä ottaa huomioon tietoja tulkittaessa. Myös oppilaitosten tavassa luokitella keskeytyksiä tai eroamisia voi olla eroavaisuuksia.

Koska Opetushallituksen tarkastelu koskee koko kalenterivuotta, on tarkasteltavan perusjoukon koko, eli opiskelijoiden kokonaismäärä, selvästi Tilastokeskusta suurempi.

Koronavuonna ei suuria muutoksia

Opetushallituksen tilannekuva kertoo, kuinka moni opiskeluoikeudesta eronneista on sellaisia, joilta ei kolmen kuukauden jälkeen eroamishetkestä löydy mitään toisen asteen koulutuspaikkaa. Henkilö ei ole esimerkiksi siirtynyt ammatillisesta koulutuksesta lukioon tai vaihtanut suorittamaan toista ammatillista tutkintoa. Koulutuksen järjestäjä vie tiedon opiskelijan eroamisesta KOSKI-tietovarantoon, jossa eroamisen syitä ei eritellä tarkemmin.

Opetushallituksen tilannekuvan mukaan ammatillisten perustutkintojen ja nuorille suunnatun lukiokoulutuksen keskeyttäneiden määrissä ei ole vuonna 2020 tapahtunut merkittävää muutosta kahteen aiempaan vuoteen verrattuna. Luvuissa voi kuitenkin olla alueellista tai ikäryhmäkohtaista vaihtelua.

Kaikissa ikäluokissa ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäneitä oli viime vuonna yli 16 100 (7,9 %). Vuonna 2019 vastaava luku oli yli 18 700 (9,2%).

Kun katsotaan erityisesti nuorempien opiskelijoiden tilannetta, on alle 25-vuotiaiden ammatillisen peruskoulutuksen sekä nuorille suunnatun lukiokoulutuksen keskeyttäneiden määrä pysynyt hyvin edellisvuosien kaltaisena, tai jopa maltillisesti laskenut. Vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon keskeytti noin 8 600 opiskelijaa (6,5%) ja lukion 1 540 (1,2%). Vuonna 2019 vastaavat luvut olivat ammatillisissa perustutkinnoissa 10 260 (7,7%) opiskelijaa ja lukiossa 1 900 (1,5%).

Eronneiksi vuonna 2020 merkittiin alle 25-vuotiaiden ammatillisesta peruskoulutuksesta kaikkiaan noin 15 000 opiskelijaa (11,3%) ja nuorille suunnatusta lukiokoulutuksesta yli 5 400 (4,3%).

– Eronneet-luvuissa on mukana myös esimerkiksi koulutusalan tai -muodon vaihtajat. Luvut kuvaavat siis pikemminkin liikehdintää kuin opintonsa kokonaan keskeyttäneiden opiskelijoiden määrää, kertoo erityisasiantuntija Pirjo Karhu.

Koronaepidemia muutti opiskelua

Koronavirusepidemian takia toisen asteen koulutuksen järjestäjät ovat ison osan vuodesta suunnitelleet, miten he koulutusta järjestävät – annetaanko lähiopetusta, opiskellaanko etänä tai näitä yhdistellen, ja miten työssäoppiminen toteutetaan. Ratkaisuja on tehty epidemiatilanteen mukaisesti alueiden ja oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen.

31.7.2021 asti voimassa olevalla väliaikaisella lakimuutoksella tehtiin mahdolliseksi se, että osaamisen osoittamisen näytöt voitiin järjestää myös muualla kuin työpaikoilla. Tällä pyrittiin varmistamaan, ettei kenenkään valmistuminen myöhästyisi koronatilanteen vuoksi tinkimättä kuitenkaan työelämässä tarvittavasta ammattitaidosta. Eduskunnalle on annettu esitys lain voimassaolon jatkamiseksi 31.7.2022 saakka. 

Vaikka tämänhetkisessä tilannekuvassa ei keskeyttäneiden määrässä näy koronavuonna nousua, voivat poikkeusolojen vaikutukset näkyä viiveellä. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Owal Groupin selvityksestä käy ilmi, että toisen asteen opiskelijoista kaksi kolmannesta on kokenut etäopiskelun raskaana. Merkittävä osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista (43 %) on myös kokenut, että osaaminen on jäänyt heikommaksi poikkeustilanteen vaikutuksesta. Vielä on epävarmaa, miten ja millaisiksi toimialat ja työelämä palautuvat koronaepidemian jälkeen ja millaisia pidemmän aikavälin vaikutuksia koronaepidemialla on opintojen etenemiseen ja työelämänäkymiin.

Tukea oppimiseen ja opiskeluun

Valtionhallinnossa on pyritty puuttumaan keskeyttämisiin ja koronavuoden vaikutuksiin monin tavoin.  Lukioille ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille on myönnetty Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kautta erityisavustuksia koronaepidemian vaikutusten tasoittamiseksi.

Oppivelvollisuuden laajentumisella 18 ikävuoteen varmistetaan, että jatkossa jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen ja saa tarvittavat tiedot ja taidot jatko-opintoihin sekä työelämään. Samalla vahvistetaan ohjausta ja opiskeluhuollon palveluita.

– Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa opintojen henkilökohtaistaminen toimii hyödyllisenä työkaluna. Koulutuksen järjestäjät voivat yhdessä opiskelijan kanssa löytää juuri hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaavan oppimispolun. Oppilaitosten arjen teot ovat merkittävässä roolissa opiskeluun liittyvien erilaisten tilanteiden tunnistamisessa sekä opiskelijan oppimisen, osallisuuden, opinpolulla etenemisen ja hyvinvoinnin tukemisessa, sanoo ammatillisen koulutuksen yksikön päällikkö Kati Lounema.  

Lue lisää: