Tiedote

Osallisuuden teema vahvistuu Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien uudella kaudella

Ajankohtaista Erasmus+ Erasmus+ aikuiskoulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ korkeakoulutukselle Erasmus+ nuorisoalalle Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport Euroopan solidaarisuusjoukot
Alkaneella ohjelmakaudella 2021–2027 Euroopan unionin Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa painotetaan osallisuutta. Kansainvälistyminen ja sen hyödyt halutaan tuoda yhä useampien yksilöiden ja organisaatioiden ulottuville. Taustalla ovat EU:n perussopimuksiin kirjatut tasa-arvon ja osallisuuden periaatteet.
Maapallo kämmenten välissä

Erasmus+ -ohjelman edellisen ohjelmakauden väliarvioinnissa todettiin, että ulkomaanjaksot sekä ohjelman hankkeissa ja verkostoissa toimiminen antavat eväitä toimia yhteiskunnassa, jossa on yhä enemmän moninaisuutta. Siksi Euroopan komissio on nyt tehnyt Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmille osallisuus- ja moninaisuusstrategian, ja ohjelmien perustamisasetuksiin on lisätty osallisuutta koskeva luku. Tavoitteena on saada ohjelmien avulla aikaan eriarvoisuutta vähentävää muutosta yhteiskunnassa. 

– Osallisuutta tulee katsoa sekä yksilön että järjestelmien näkökulmasta. Molemmilla tasoilla voi olla esteitä, joita tulee madaltaa. Tähän uusi ohjelmakausi myös vastaa, toteaa Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien Suomen kansallisen toimiston johtaja Mika Saarinen.

Ohjelmiin on nyt helpompaa osallistua

Sekä yksilöiden että organisaatioiden osallistumista ohjelmiin on helpotettu. Organisaatioiden hakuprosessia on yksinkertaistettu. Lisäksi ne voivat hakea laatuvarmistusta, joka takaa rahoituksen oppija- ja henkilöstöliikkuvuuteen koko ohjelmakauden ajaksi. 

Yksilöille on tarjolla tukea erityistarpeisiin, tehostettuun mentorointiin ja kielivalmennukseen. Pitkien ulkomaanjaksojen rinnalle on tuotu lyhytkestoista liikkuvuutta. Myös virtuaalisen liikkuvuuden eli kotimaasta käsin osallistumisen mahdollisuuksia on lisätty. Tarjolla on myös monimuotoliikkuvuutta, jossa osa jaksosta tehdään kotimaassa. Ulkomaanjaksot voivat lyhyimmillään olla 5–10 päivää. Edelleen on tarjolla myös koko vuoden kestäviä vaihtoja.

Osallisuus on yksi organisaatioiden rahoitushakemusten valintakriteereistä

Yksi organisaatioiden rahoitushakemusten valintakriteereistä on se, käsitelläänkö hankkeissa osallisuuteen ja moninaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Osallisuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että henkilöllä on mahdollisuus kuulua itselleen tärkeisiin yhteisöihin ja vaikuttaa itselleen tärkeissä asioissa. Osallisuutta vahvistavissa hankkeissa voidaan esimerkiksi järjestää ulkomaanjaksoja erityistä tukea tarvitseville, edistää mielenterveyskuntoutujien liikunnan harrastamista tai mahdollistaa yhdenvertainen osallistuminen taiteen perusopetukseen erityisen tuen tarpeesta tai kehitysvammasta riippumatta. Hankkeisiin osallistumisen on todettu parhaimmillaan vahvistavan yhdenvertaisuutta ja lisäävän yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta.

Ohjelmiin osallistuminen on tutkitusti vahvistanut oma-aloitteisuutta ja osallisuutta

EU-ohjelmien tulokset osallisuuden edistämiseksi ovat edellisillä ohjelmakausilla olleet hyviä, joten tavoitteena on nyt saada mukaan yhä enemmän myös sellaisia henkilöitä, joille osallistuminen voi erilaisista syistä olla hankalampaa. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi terveysongelmat, syrjintä, taloudellinen tilanne tai asuinpaikan syrjäisyys. 

Nuorisoalalla syrjäytymisen ehkäiseminen on alusta asti ollut ohjelman tavoite. Viime ohjelmakaudella koko Euroopan tasolla nuorisohankkeiden osallistujista jopa 30 % oli nuoria, joille osallistuminen voi erilaisista syistä olla muita vaikeampaa. Erasmus+ -ohjelman vaikutuksia nuorisoalalle on tarkasteltu vuodesta 2009 lähtien Euroopan laajuisessa tutkimusyhteistyössä (RAY). Sen tuloksista ilmenee, että nuorisoalan hankkeisiin osallistuminen on kehittänyt muun muassa osallistujien sosiaalisia ja kulttuurien välisiä taitoja sekä lisännyt kykyä toimia yhteisön hyväksi. 

Samansuuntaisia tuloksia saatiin Euroopan komission vuonna 2019 julkaisemasta selvityksestä Erasmus+ -ohjelman vaikutuksista korkeakoulutuksen alalla. Yli 90 % korkeakouluopiskelijoista katsoi, että vaihto paransi heidän valmiuksiaan työskennellä ja tehdä yhteistyötä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Vaihto vaikutti myönteisesti myös opiskelijoiden yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen vaihtojaksoissa ja hankkeissa osallisuus on ollut jo kauan sisäänrakennettuna. Edellisellä ohjelmakaudella eurooppalaisista osallistujista keskimäärin 11,5 % oli henkilöitä, joille osallistuminen voi olla muita hankalampaa.  

Erasmus+ -ohjelman urheiluhankkeista joka kolmannessa käsiteltiin sosiaalista osallisuutta. Myös urheilutoimintaan osallistumisen on todettu vahvistavan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 

– Kansainvälisyyden on todettu kehittävän sellaisia taitoja, jotka auttavat toimimaan yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä ja osallistumaan positiiviseen muutokseen. Siksi kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua näihin ohjelmiin ja hankkia sellaista osaamista ja verkostoja, jotka kantavat sekä kotimaassa että globaalissa maailmassa, toteaa Mika Saarinen.

Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien uusi ohjelmakausi lanseerataan Suomessa 13.10.2021

Erasmus+ -ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien uuden ohjelmakauden virallinen Suomen lanseeraustilaisuus järjestetään verkkotapahtumana 13.10. klo 12.30–15.45. Tilaisuuden avaa opetusministeri Li Andersson. Euroopan komission puheenvuoron esittää koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston johtaja Sophia Eriksson Waterschoot. Asiantuntijapuheenvuoroissa kuullaan Erasmus+ -ohjelman Suomen kansallisen toimiston johtaja Mika Saarisen ja Erasmus+ -ohjelmaa Suomessa pitkään luotsanneen, kesällä eläköityneen opetusneuvos Mikko Nupposen näkemyksiä uudesta ohjelmakaudesta. 
Paneelikeskusteluun Tulevaisuus tehdään yhdessä – miten me voimme vaikuttaa? osallistuvat MEP Sirpa Pietikäinen (Euroopan parlamentti), Euroopan rasismin torjunnan koordinaattori Michaela Moua (Euroopan komissio), Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, johtava asiantuntija Miika Sahamies (Akava) sekä vastaava tutkija Tomi Kiilakoski (Nuorisotutkimusseura). Tapahtuman rinnakkaissessioissa esitellään uuden ohjelmakauden painopisteet. Tilaisuuden päättää Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä. Tilaisuuden juontavat näyttelijä-juontaja Ernest Lawson ja 17-vuotias Sandra Strömberg ”Nuoret vaikuttajat” Erasmus+ -hankkeesta.

Lisätietoja:

13.10

  • Erasmus+ -ohjelma ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelma: yksikön päällikkö Irmeli Karhio, irmeli.karhio [at] oph.fi, puh. 029 533 8562 

14.10. alkaen: 

  • Erasmus+ -ohjelma: Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien Suomen kansallisen toimiston johtaja Mika Saarinen, mika.saarinen [at] oph.fi, puh. 029 533 8543 
  • Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelma: Irmeli Karhio, irmeli.karhio [at] oph.fi, puh. 029 533 8562