Ovatko kansainvälistymisen väylät kaikille nuorille auki?

”Kansainvälisyys on yhä tärkeämpää, koska viime vuosien suuret haasteet, kuten korona ja ilmastonmuutos ovat nimenomaan kansainvälisiä asioita”, Eurooppanuorten puheenjohtajana toiminut Iiris Asunmaa avasi keskustelun. Hän myös muistutti, että suomalaisistakin nuorista lähes kaikki kokevat itsensä eurooppalaisiksi.

Myöskään Suomen ammattiin opiskelevien Sakki ry:n puheenjohtaja Jutta Vihosen mielestä syy sille, miksi yhä harvempi lähtee vaihtoon ei ole arvostuksen puute. ”Nuorilla on muita haasteita: on taloudelliset kysymykset, opintojen aikataulussa pysyminen, ja työelämään voidaan haluta nopeasti suoraan koulusta.”

Iiriksen mielestä työelämässä ei vielä täysin tunnisteta ulkomaanvaihdon merkitystä. ”Tärkeimmät taidot, joita itse vaihdon aikana opin eivät olleet akateemiset valmiudet, vaan itseohjautuvuus ja muuttuviin tilanteisiin sopeutuminen.” Hän pohti niiden olevan juuri niitä taitoja, joita työnantajat nykyisin arvostavat.

Rahalla on väliä

Vaikka opiskelijavaihtoon saa taloudellista tukea, keskustelijat totesivat, että monella nuorella esteeksi voi koitua se, että vuokraa pitäisi maksaa yhtä aikaa sekä kotimaan asuntoon että vaihtomaahan. Vaihtojakson ajoitus voi vaikuttaa myös siihen, miten on mahdollisuus saada kesätöitä sinä vuonna.

Lukiovaihto voi monella jäädä haaveeksi sen kalleuden vuoksi, sanoi tämän kevään ylioppilas Sissel Granholm. Itse hän pääsi lähtemään maksutta lukiovaihtoon Ranskalle kuuluvalle Réunionin saarelle Erasmus+ -ohjelman tuella. Heidän koulunsa oli ollut Erasmus+ -projekteissa pitkään mukana, ja kohdekoulu oli tuttu jo entuudestaan. ”Lähteminen oli yllättävän helppoa, sillä opomme hoiti suurimmaksi osaksi kaiken. Kavereilta olen kuullut, että muiden toimijoiden kautta lähteminen voi olla paljon pidempi prosessi.”

Tänä keväänä alkaneella uudella Erasmus+ -ohjelmakaudella muun muassa juuri lukiovaihtoihin on kohdennettu enemmän rahaa.

Taloudellisesti tuettu vaihtoehto on myös kansainvälinen vapaaehtoistyö. Kira Schalin toimii EuroPeer -lähettiläänä kiertäen esimerkiksi kouluissa kertomassa omasta kokemuksestaan. Hän kävi vapaaehtoisjaksolla Tšekin tasavallassa. Kira kertoi, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta on mahdollista lähteä tuetusti vapaaehtoistyöhön Eurooppaan lyhyelle tai pitkälle jaksolle. Vapaaehtoisella on kotimaassa lähettävä taustaorganisaatio tukenaan ja kohdemaassa vastaanottava organisaatio. Tyypillisiä projekteja ovat esimerkiksi lasten ja nuorten tai ympäristökysymysten parissa tehtävä vapaaehtoistyö. ”Itse järjestin aktiviteetteja paikallisille nuorille ja opetin heille suomea.” 

Kansainvälistä osaamista saa myös kotimaasta

Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Joona Suomalainen törmäsi siihen, että oppilaitoksen vaatimukset opinnoissa etenemisen suhteen voivat pysäyttää lähtöaikeet. ”Suorituspaineet korkeakouluissa ovat kovat, ja pelkäsin, että vaihto tuottaisi vielä lisää työtä opintoihini.”

Jutta Vihonen epäili, koulujen vaatimukset saattavat vaikuttaa myös siihen, että opiskelijavaihtoon lähtee enemmän tyttöjä kuin poikia, koska näiden välillä on eroja oppimistuloksissa.

Joona on hankkinut kansainvälistä kokemusta tutoroimalla Suomeen saapuvia vaihto-opiskelijoita. ”Minusta se on helposti lähestyttävä tapa kerryttää kansainvälistä osaamista. Olen oppinut esimerkiksi, miten erilainen näkemys ajasta eri kulttuureissa on.” 

Keskustelijat nostivat esiin, että kansainvälistä kokemusta voi hankkia Suomessa monilla tavoilla. Muun muassa monilla nuoriso- ja opiskelijajärjestöillä on kansainvälistä toimintaa. Jutta kannusti etsimään mahdollisuuksien mukaan sellaisen työ- tai harjoittelupaikan, jossa on työntekijöitä tai asiakkaita eri kulttuureista. 

Iiris painotti, että kotikansainvälisyys pitäisi nähdä laajasti. ”Meidän pitäisi ajatella, että olemme kansainvälisiä lähtökohtaisesti täällä kotimaassakin, maahanmuuttajia tarvitaan Suomeen koko ajan lisää.”

Kielitaidon heikkoutta ei kannata liikaa pelätä

Jutta Vihonen kertoi, että opintojen aikataulun lisäksi hänen kohdallaan vaihtoon lähtemättömyyteen vaikutti kielitaito. ”Herkästi ajatellaan, että kaikki nuoret ihmiset osaavat sujuvaa englantia, mutta omalla kohdallani tuen puute kohdistui nimenomaan kielellisiin opintoihin. Myöhemmin olen kuitenkin huomannut muutaman päivän tapahtumissa ulkomailla, että joka kerta olen kotiin tullessani puhunut paljon parempaa englantia.”

Kira kertoi Euroopan Solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisjaksoon kuuluvan paikallisen kielen opinnot. Tšekkiin eri maista tulevat vapaaehtoiset puhuivat hänen mukaansa hyvin monen tasoista englantia. ”Siellä oppi huomaamaan, ettei haittaa, vaikkei puhuisikaan täydellisesti, tai jos vaikka mokaa.”

Koulun, perheen ja vertaisten rooli on merkittävä

Kira kertoo, että kun hän mietti ulkomaille lähtöä välivuotenaan, tietoa oli heikosti saatavilla. ”En ollut edes varma, onko Euroopan solidaarisuusjoukot todellinen asia." Tieto pitää usein osata löytää netistä itsenäisesti.

Myös Joona oli sitä mieltä, että oma motivaatio vaikuttaa tiedonsaantiin suuresti: jos ei lähtökohtaisesti pidä kansainvälistä osaamista merkityksellisenä, niin ei tiedon lähteille hakeudukaan. ”Esimerkkien puuttuminen omasta perheestä voi vaikuttaa siihen, ettei näe kansainvälisyyttä itselleenkään tärkeäksi”, Joona arveli.

Iiris ja Sissel totesivat perheen käytännön tuen ja kannustuksen olleen itselleen suureksi avuksi.

Keskustelijat toivoivat lisää tietoa nuorilta nuorille sekä sosiaalisessa mediassa että kasvotusten. Tarvittaisiin esimerkiksi enemmän vaihdossa käyneitä opiskelijoita, jotka rohkaisisivat ja auttaisivat muita lähtemään. 

Jutta korosti opettajien ja opojen roolia nuorten kansainvälistymisessä. ”Toivon, että jokaisessa koulussa nähtäisiin kansainvälinen osaaminen niin tärkeänä, että kaikille opiskelijoille kerrottaisiin heidän mahdollisuuksistaan, ja siitä, mitä niiden eteen vaaditaan.” 

Kansainvälistä osaamista tulisi löytyä suoraan opintojen sisällöstäkin, muistutti Joona.

Jutta lähetti kansainvälistä kokemusta harkitseville terveisiä: ”Uskalla pyytää apua, koko duunia ei tarvitse tehdä itsekseen.” "Jos jotain menee pieleen, myös maailmalla löytyy joku, joka auttaa", Kira täydensi. ”Erasmus-ohjelmien kautta löytyy paljon tukiverkostoja: et jää yksin.”

Keskustelun järjestivät Suomen Erasmus+ -ohjelma ja Euroguidance.

Koko keskustelu tallenteena
Lisätietoa Erasmus+ - ohjelmasta
Lisätietoa Euroopan solidaarisuusjoukoista