Suomalaisen koulutusviennin liikevaihto jatkoi kasvu-uralla myös vuoden 2020 aikana, vaikka koronaepidemia vaikeutti toimintaa monelta osin. Vuonna 2019 alan liikevaihto oli 387 miljoonaa euroa.
Koronavuosi on kohdellut Suomessa nuorta toimialaa hyvin eri tavoin. Ennestään vahvat ja vakiintuneen asiakaskunnan omaavat yritykset onnistuivat kasvattamaan omaa toimintaansa tai säilyttämään asemansa. Pienet yritykset ovat olleet koronavuoden suurimpia häviäjiä. Viidenneksellä ohjelman jäsenyrityksistä koulutusvientitoimet pysähtyivät kokonaan.
– Kun koulut suljettiin lähes kaikissa maissa runsas vuosi sitten, olimme totisen paikan edessä. Alan asemien puolustaminen haastavassa markkinatilanteessa on ollut kovan työn takana, mutta isompaa kuvaa katsottaessa siinä on onnistuttu. Erityinen huoli kohdistuu pieniin, alle viisi vuotta toimineisiin koulutusvientitoimijoihin, joiden tilanne on edelleen monelta osin kriittinen. Valoa luo se, että koulutuspalvelut ovat nyt monessa maassa kehittämisen kohteena ja kysyntä virkistymässä, toteaa ohjelmajohtaja Jouni Kangasniemi Opetushallituksessa toimivasta Education Finland -ohjelmasta.
Koronavuosi vauhditti valmiiden koulutussisältöjen kysyntää
Business Finlandin koronatukea sai viime vuoden aikana noin 40 % koulutusviennin yrityksistä, yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Tuki ei kuitenkaan saavuttanut kaikkia sitä tarvitsevia.
Korona-aikana menestyjiä olivat oppimateriaalitoimittajat sekä etäkoulutusta ja -palveluita tarjoavat yritykset ja korkeakoulut. Opetusteknologian yrityksistä suurin osa sai toimintansa paremmin näkyville digitaalisten koulutuspalvelujen korostuessa, mutta lisääntyneestä kysynnästä huolimatta siitä hyötyi vain muutama.
Keväällä 2020 etäopetukseen siirryttäessä suurin osa kouluista, niin meillä kuin muualla, päätyi hyödyntämään ennestään vakiintuneita isojen amerikkalaisten yritysten digitaalisia palveluita ja tuotteita.
Suomalaiselle osaamiselle on tilausta
Kun matkustaminen koronan myötä lakkasi, leirikouluja ja koulutusalan asiantuntijavierailuita tarjoavat yritykset menettivät pääosin viennin edellytykset. Myös korkeakoulujen maksullisiin tutkinto-ohjelmiin tulevien opiskelijoiden määrä laski.
– Suomalaisten erinomaisista valmiuksista siirtyä digitaalisiin opetus- ja työympäristöihin on ollut meille huomattava etu. Valitettavasti tämä ei ole lisännyt mahdollisuuksia niiden palveluiden osalta, joissa edellytetään fyysistä liikkuvuutta. Suomalaiset koulutuspalvelut ovat edelleen suhteellisen nuori viennin ala, mutta potentiaali on merkittävä. Suomesta löytyy runsaasti hyviä tuotteita ja palveluita, joita on käytetty myös Suomessa menestyksellisesti. On harmillista, että koronavuosi on syönyt monen koulutusvientitoimijan pääoman heikoksi, ja orastavaan kasvuun kiinni pääseminen on tällöin haastavaa, Kangasniemi arvioi.
Etäopetuksen pedagogisille malleille ja opettajankoulutukselle on ollut lisääntyvää kysyntää monessa maassa. Koulutuksen infrastruktuurin ja opettajien pedagogisten taitojen kehittäminen on koronasta irtauduttaessa monen maan investointilistalla kärjessä. Esimerkiksi Saksa käynnisti juuri ennen koronasulkua noin 6 miljardin euron ohjelman, Digital Paktin, jolla pyritään parantamaan maan 40 000 koulun heikoiksi osoittautuneita digitaalisia valmiuksia.
Myös korkeakoulujen tutkintoon johtavalle koulutukselle voidaan arvioida kohdistuvan lisääntyvää kysyntää.
Oppivelkaa tuleville vuosille
Korona on kohdellut kaltoin koululaisia monessa maassa. UNESCO arvioi, että yli miljardi koululaista jäi koronaepidemian alkaessa vailla koulutusta. Joissain maissa koulutustoiminta on edelleen pysähdyksissä. Koronavuosi on kerryttänyt oppivelkaa, jota tullaan maksamaan tulevina vuosina.
– Koronavuosi on osoittanut koulutuksen tärkeyden ja sen muutosvoiman merkityksen. Olemme pärjänneet korona-arjessa Suomessa erinomaisesti, jos verrataan koulutuksen järjestämistä isommassa kuvassa ja muissa maissa. Suomalaisten opettajien yleisesti hallitsemille oppimisen erilaisille pedagogisille ratkaisuille on jatkuvasti lisääntyvää kysyntää. Korona on viimeistään tuonut esiin monen maan yllättävän heikot valmiudet ylläpitää laadukasta koulutusta, varsinkin etäopetuksena, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Tuomo Puumala.
Education Finland -ohjelman tehtävänä on vauhdittaa suomalaista koulutusvientiä, edistää alan verkostoitumista ja laadukkaan koulutuksen saatavuutta maailmalla. Ohjelmassa on jäsenenä Suomen 130 johtavaa koulutusvientiä harjoittavaa yritystä ja koulutusorganisaatiota, kun kaikkiaan Suomessa koulutusvientiä harjoittaa aktiivisesti noin 300 yritystä tai koulutusorganisaatiota. Koulutusviennin tiekartan 2020–2023 mukaan ohjelman pidemmän aikavälin tavoitteena on kasvattaa koulutusviennin arvoa Suomen taloudessa 1 miljardiin euroon.
Lisätietoja
Jouni Kangasniemi,
ohjelmajohtaja, Education Finland, Opetushallitus
+358 405 179 222
etunimi.sukunimi [at] oph.fi