Uutinen

Suomelle huippupisteet liikunnan edistämisen maaraportissa – Suomalaisuutta voi käyttää valttina Erasmus+ Sport -avustushaussa

Ohjelmat Liikunta ja urheilu Erasmus+ Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport
Tuoreen raportin mukaan Suomi on Euroopan huippua liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Hyvät tulokset tekevät suomalaisista kiinnostavia Erasmus+ Sport -hankekumppaneita.
Neljä ihmistä lenkkeilemässä syksyisessä maisemassa.

Erasmus+ Sport -avustuksilla tähdätään muun muassa vähäisen liikkumisen aiheuttamien ongelmien torjuntaan. Eurooppalaisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen on Erasmus+ Sportin tärkeä painopiste, johon kohdistuviin hankkeisiin on tarjolla rahoitusta.

Tuoreessa WHO Euroopan ja EU:n toteuttamassa eri maiden kansalaisten fyysisen aktiivisuuden maaraportoinnissa Suomi näyttäytyy yhtenä Euroopan mallimaista. Suomalaiset liikuntaorganisaatiot voivatkin hyödyntää Suomen hyvää mainetta Erasmus+ Sport -avustushaussa.

Vastaava maaraportointi toteutetaan muutaman vuoden välein. Suomea koskevia tietoja kerännyt opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen kehuu Suomen tuloksia.

– Maaraportoinnissa on 23 indikaattoria. Suomella on toimenpiteitä kaikkien indikaattorien osa-alueilla, Aalto-Nevalainen kertoo.

Indikaattorien avulla seurataan erilaisia kansalaisten fyysisen aktiivisuuden edistämistoimia. Yksi esimerkki indikaattorista on koulupäivien liikunnallistaminen.

– Onko kouluissa esimerkiksi välituntiliikuntaa, oppituntien aktivoimistoimia tai koulumatkaliikuntaa? Harvalla maalla on kaikkia näitä, mutta meillä on paljon enemmänkin, Aalto-Nevalainen havainnollistaa.


Suomesta esimerkki muille

Erasmus+ Sportista rahoitetaan liikunta-alan kansainvälisiä hankkeita. Suomalaiset organisaatiot voivat kannustaa kansainvälisiä kumppaneita mukaan hankkeisiin kertomalla Suomen hyvistä tuloksista. Rahoitetuissa hankkeissa suomalaiset voivat jakaa hyviä käytäntöjään muille käytännössä. 

On kuitenkin syytä muistaa, että myös Suomessa riittää työtä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. WHO Euroopan ja EU:n vertailutuloksissa todetaan muun muassa, että Suomessa vain 2,3 prosenttia 16–19-vuotiasta liikkuu riittävästi.

Aalto-Nevalaisen mukaan alhaisesta lukemasta ei kuitenkaan kannata vetää liian suoria johtopäätöksiä. Suomen raportoima luku perustuu kiihtyvyysanturimittauksiin, kun taas muissa maissa käytetään pääsääntöisesti kyselytutkimuksia. Kyselytutkimuksen perusteella Suomessa 14 prosenttia 16–19-vuotiaista liikkuu riittävästi.

– Kiihtyvyysanturimittaukset näyttävät usein pienempiä lukemia kuin kyselyillä saadut tiedot. Ihmisillä on tapana antaa sosiaalisesti suotavia vastauksia. Kiihtyvyysanturimittarit eivät myöskään tavoita kaikkea liikuntasuositusten mukaista monipuolista liikkumista.

Aalto-Nevalainen lisää myös, että Suomessa 16–19-vuotiaiden liikkumista on suhteutettu lasten ja nuorten liikuntasuosituksiin. Ne ovat selvästi 18-vuotta täyttäneiden suosituksia tiukemmat.

Hyvistä tuloksista huolimatta myös suomalaiset organisaatiot voivat oppia uusia toimintatapoja Erasmus+ Sport -hankkeiden kautta. Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulu havaitsi hankkeensa kautta, että muualla Euroopassa on erinomaisia käytäntöjä ikääntyneen väestön aktivoimiseksi.


Teksti: Alberto Politi