Suomi luotsaa mielen hyvinvointiin ja digitaaliseen nuorisotyöhön keskittyviä eurooppalaisia nuorisoalan kehittämishankkeita

Kohti strategisempaa yhteistyötä

– Kansallisten toimistojen välisessä yhteistyössä on siirrytty selvästi strategisempaan ja pitkäjänteisempään työskentelytapaan. Irrallisten pienten koulutusten ja seminaarien sijasta yhteistyö rakentuu suurelta osin monivuotisten hankkeiden varaan, jolloin valittuihin aiheisiin päästään pureutumaan syvemmälle. Tätä kautta haetaan vaikuttavuutta, selvittää Nuorison, kulttuurien ja liikunnan kansainvälistymispalveluiden päällikkö Irmeli Karhio.  

Kansallisten toimistojen yhteistyöhankkeissa samasta aiheesta kiinnostuneet maat kehittävät nuorten parissa tehtävää työtä oppien toisiltaan ja mahdollistaen aiheiden ympärillä työskenteleville ihmisille kansainvälisiä verkostoja ja oppimiskokemuksia.     

– Päätimme ehdottaa yhteistyötä nuorten mielenterveyden ja digitaalisen nuorisotyön teemoista. Ehdotukset saivat nopeasti vastakaikua, Karhio toteaa ja jatkaa:

– Digitaalisen nuorisotyön kehittämishankkeen taustalla vaikuttavat Suomen puheenjohtajuuskaudella julkaistu Euroopan neuvoston päätöslauselma ja unionin nuorisostrategia vuosille 2019–2027, jotka korostavat digitaalisen työn merkitystä ja tarvetta niiden yhteiskehittämiselle.

Tarve nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiselle on yhteinen

Mielenterveyden käsittely nuorisotyössä on melko uusi mutta sitäkin ajankohtaisempi aihe. Pandemia-aika rajoituksineen on ollut erityisen raskasta nuorille. Tarve nuorten henkisen hyvinvoinnin tukemiselle tunnistetaan koko Euroopassa.  

Yhteistyöhanketta koordinoiva ohjelma-asiantuntija Paavo Pyykkönen kuvailee yhteistyön tavoitteita:

–  Tuomme mielenterveyden keskusteluun ilman stigmaa ja ongelmalähtöisyyttä. Tavoitteena on lisätä nuorten parissa toimivien taitoja käsitellä mielenterveyttä ja laittaa eri maiden parhaat käytännöt jakoon.

Moni maa vastasi yhteistyöehdotukseen hetimiten olevansa ”ehdottomasti mukana”.  Ensimmäisistä keskusteluista asti oli kuitenkin selvää, että tarpeet eri maissa ovat erilaisia. Tämän vuoksi hanke antaakin jokaiselle maalle mahdollisuuden järjestää juuri omista tarpeista lähtöisin olevaa toimintaa. Silti toisilta voi myös oppia.  

– Esimerkiksi suomalaiset voivat oppia eteläeurooppalaisilta maahanmuuttajataustaisten päihde- ja mielenterveysongelmien käsittelystä, Pyykkönen kuittaa.  

Digitaalisuutta ei voi enää sivuuttaa

Digitaalisen nuorisotyön kehittämishanke on jatkoa jo vuosia jatkuneelle työlle, jossa Suomi on ollut aktiivinen. Poliittisen tahtotilan lisäksi pandemia-aika on tehnyt digitaalisen työotteen kehittämisestä – ei vain ajankohtaista – vaan kiireellistä huomiota vaativaa.  

– Hanke poikkeaa mielen hyvinvointia käsittelevästä yhteistyöstä siinä, että tässä kaikilla kumppanimailla on selvärajaiset yhteiset tavoitteet: Haluamme digitaalisen nuorisotyön kansallisiin nuorisotyötä koskeviin strategioihin ja poliittisiin ohjelmiin. Parannamme nuorisotyöntekijöiden ja alalla kouluttajina toimivien digitaalisia taitoja sekä nuorten digikulttuurien ja verkkokäyttäytymisen ymmärrystä. Lisäksi haluamme tarjota malleja nuorten digitaalisen luovuuden ja kriittisen digilukutaidon edistämiseen, hanketta koordinaattori ohjelma-asiantuntija Jutta Kivimäki luettelee.  

Vaikka tavoitteet on asetettu korkealle, ne eivät lopu tähän. Hankkeessa kehitetään lisäksi uusia toimintatapoja virtuaalivaihtoja ja perinteistä kansainvälistä liikkuvuutta yhdistävien hankkeiden käyttöön. Niillekin on huutava tarve fyysisen rajatylittävän liikkumisen vähennyttyä.  

Kivimäki kiittelee vuolaasti hankkeen suomalaista yhteistyökumppania Verkeä:

– Verke on toiminut yhteistyökumppaninamme jo vuosia, ja se on hyödyntänyt kaikki mahdollisuudet jakaa tietoa ja osaamista myös kansainvälisesti. Toimivan yhteistyömme ansiosta suomalainen digitaalisen nuorisotyön osaaminen on noussut myös eurooppalaiseen tietoisuuteen.

RAY-tutkimusverkoston koordinaatio Helsinkiin

EU:n nuoriso-ohjelmien Suomen kansallinen toimisto on ollut pitkään mukana monissa eurooppalaista nuorisotyötä kehittävissä yhteistyöhankkeissa.  

Yhden pitkäaikaisen yhteistyöhankkeen koordinaatio siirtyi vuoden alusta Suomeen. RAY (Research-based Analysis and Monitoring of European Youth Programmes) -verkostoa koordinoi nyt Helsingistä käsin itävaltalainen Carmen Teubl. Näin yksikkömme sai paitsi uuden kansainvälisen työkaverin myös entistä suoremman yhteyden nuoriso-ohjelmien vaikuttavuustutkimuksen ytimeen.  

Kansallisten toimistojen välisiä – sekä uusia että vanhoja – yhteistyöhankkeita on monta. Suomi osallistuu niistä useisiin. Hankkeiden etenemisestä ja niiden tuloksista raportoimme sekä uutiskirjeissä että somekanavissamme.  Kesän ja syksyn aikana on myös tulossa hankkeisiin liittyviä kyselyitä, joilla kartoitetaan kentän tarpeita.