Tie pohjoiseen Eurooppaan: Oulu 2026

Katseet pohjoiseen kulttuurin voimin

Kesäkuussa se varmistui. Oulusta tuli Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026.

Oulu2026-hankkeen projektipäällikkö Heli Metsäpelto on tyytyväinen. Hän on ollut mukana ohjelmassa jo vuoden 2018 alusta saakka ensimmäisenä kokoaikaisena työntekijänä. Sittemmin henkilökuntaa on tullut matkan varrella lisää ja työnkuvat ovat laajentuneet erilaisten kehittämishankkeiden myötä. Lukuisten hankkeiden listasta Metsäpelto nostaa muun muassa Luovan Euroopan rahoittaman julkisten tilojen valotaiteen kehittämishanke LAIPSin, taidetta ja teknologiaa yhdistävän TechArt-hankkeen sekä DigiCultin, jossa kehitellään sähköistä alustaa kulttuuri- ja luontokohteiden esilletuomiseen.

Varsinaista suosikkia Oulu2026-hankkeen monista ohjelmalinjoista Metsäpellolla ei ole, sillä kaikki linjat puhuttelevat häntä omalla tavallaan. Metsäpelto nostaa kuitenkin Oulun luonteen Euroopan reuna-alueena parrasvaloon. Hän kertoo toisinaan Keski-Euroopassa vieraillessaan huomaavansa, että Euroopan alueita kuvaavat kartat saattavat yllättäen loppua Etelä-Suomeen. Metsäpelto arvioi, että kulttuuripääkaupunkihanke auttaa suuntaamaan katseita Euroopassa kohti sen pohjoisia reuna-alueita.

– Euroopassa ei välttämättä edes tiedosteta, että mitkä pohjoiset osat ovat Eurooppa. Se on mielestäni kiehtova ajatus, millaista on asua Euroopan reunalla, Metsäpelto pohtii.

Voitto otettiin ilolla vastaan

Oulun voittoa edesauttoi muun muassa vahva kulttuuriohjelma, missä punainen lanka on näkynyt läpi koko valmistelun ajan. Lisäksi titteliä ei saa kaupunki, joka on jo valmiiksi kulttuurikaupunki. Pohjoinen Oulu osoittikin Metsäpellon mukaan, että sillä on kykyä ja kapasiteettia lähteä toteuttamaan kehittymistä kulttuurin keinoin ja se vakuutti raadin. Myös aika oli Oulun puolella, sillä se oli kaupungeista ensimmäinen, joka aloitti valmistelun.

Voitto otettiin Oulussa vastaan positiivisesti ja kuntalaiset ottivat tittelin heti omakseen. Onnitteluja sateli ympäri Eurooppaa eri yhteistyökumppaneilta. Luonnollisesti myös työryhmä juhli isoa urakkaa seurannutta voittoa.

–Tiimi teki hyvää ja perusteellista työtä. Lopussa oltiin helpottuneita, kertoo Metsäpelto.

 –Tietyllä lailla sellainen taakka hakuvaiheesta putosi harteilta, nyt voimme lähteä tekemään eikä ole enää sitä ”jos”-sanaa, vaan voimme todeta, että Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026.

Jossittelemaan ei Oulussa todellakaan olla jääty, vaan katse on suunnattu tiukasti tulevaan ja tekemistä riittää.

– Tällä hetkellä työn alla on kulttuurisäätiön perustaminen. Säätiö lähtee viemään asiaa eteenpäin käytännössä, selittää Metsäpelto.

Metsäpellon mukaan tavoitteena on, että säätiö on ensi vuoden alussa toimintavalmiudessa.

Kulttuuriohjelmiakin on jo lähtenyt liikkeelle. Vaikka kulttuuripääkaupunkihanke huipentuu vuoteen 2026, jo matkan varrella tapahtuu. Syksyllä starttaavat Rauhankone-kokonaisuus sekä Arctic Food Lab -kokonaisuus. Arctic Food Lab tuo esille pohjoisen ainutlaatuisia makuja. Pohjoisessa valmistettu tuote voi saada loppuvuonna lanseerattavan Arctic Food Lab -leiman. Tavoitteena on kulttuuripääkaupunkihankkeen edistyessä järjestää pohjoisen ruokakulttuuria juhlivia tapahtumia.

Rauhankone puolestaan on kulttuuripääkaupunkihankkeen lippulaivakokonaisuus, joka keskittyy rauhaan ja keskinäisen dialogin vahvistamiseen. Kuumat saunakeskustelut ovat kokonaisuuteen kuuluva projekti, jossa tutkitaan uusia tapoja käydä yhteiskunnallisia keskusteluja – saunasta käsin. Keskusteluista syntyvät podcastit ovat kuunneltavissa Oulu2026-kanavissa, Mun Oulu-kaupunkimediassa ja podcast-alustoilla.

Kuva: Oulu 2026: Harri Tarvainen

Painopisteinä asukkaiden sitouttaminen ja kulttuuri-ilmastonmuutos

Kulttuuripääkaupunkihankkeessa tärkeäksi on noussut asukkaiden sitouttaminen. Siinä Oulu on tehnyt aktiivista ja innovatiivista työtä alusta asti. Jo hakuvaiheessa testattiin sitouttamisen keinoja, joita aiotaan viedä eteenpäin. Lapset ja nuoret ovat erityisen tärkeä kohderyhmä Oulu2026-hankkeelle, ja siksipä hankkeeseen laaditaan lasten ja nuorten vetämänä oma viestintästrategia.

Myös kulttuurilähettilästoiminta on käynnistynyt, ja listoilla on jo parisen sataa vapaaehtoista kulttuurilähettilästä, jotka haluavat olla mukana viemässä sanomaa hankkeesta eteenpäin ja osallistua toimintaan. Metsäpelto mainitsee myös hankkeen työryhmän itse kehittelemän kulttuuripääkaupunki-lautapelin, jota on pelattu erityisesti ennen koronaa nuorisotiloilla ja kouluissa. Kehitteillä on lisäksi sähköinen versio, joka olisi saavutettavissa kaikille ympäri Eurooppaa.

– Osallistuminen on aivan keskeistä. Koko prosessi on nojannut siihen, että olemme hakeneet ihmisiltä ideoita ja ajatuksia, Metsäpelto painottaa.

– Silloin on kantavat perustukset.

Toinen tärkeä painotuksen kohde on hankkeen kattoteema kulttuuri-ilmastonmuutos, jota on hankkeessa painotettu esihakemuksesta lähtien. Tavoite käsitteen takana on uuden yhdessäolon tunteen synnyttäminen. Covid-19 -pandemian myötä käsite on entistä ajankohtaisempi koko Euroopassa.

– Keskeistä on nimenomaan se, että kulttuuri tuodaan asioiden keskiöön. Sillä tavalla kannustetaan toisaalta kyseenalaistamaan totuttuja tapoja ja sitä, miten kulttuuri ei ole syrjässä vaan toiminnan keskiössä. Sen voimalla voidaan tehdä muutoksia.

Kulttuuri-ilmastonmuutoksen käsitteen kautta on luontevaa nostaa keskiöön ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia kysymyksiä.

 – Ilmastonmuutos on meitä kaikkia koskettava asia. Ajattelimme, että haluamme tämän hankkeen keinoin myös siihen ottaa kantaa, että me haluamme tuoda kestävällä tavalla tuotettua kulttuuria esille ja kehittää sitä puolta.

Keskeistä on nimenomaan se, että kulttuuri tuodaan asioiden keskiöön. Sillä tavalla kannustetaan toisaalta kyseenalaistamaan totuttuja tapoja ja sitä, miten kulttuuri ei ole syrjässä vaan toiminnan keskiössä. Sen voimalla voidaan tehdä muutoksia.

Koko Suomen voitto

Hankkeessa on Oulun lisäksi mukana 32 muuta kuntaa.

– Kunnissa on aivan uskomattomia helmiä ja tämä on mahdollisuus nostaa niitä esille, Metsäpelto kiteyttää.

Oulun lisäksi tittelistä kisasivat Savonlinna ja Tampere. Metsäpelto kehuu kilpakumppaneitaan, jotka ovat myös tehneet ison työn kilpailussa.

– Kyllähän tämä on kansallinen hanke, Metsäpelto toteaa viitaten siihen, että kulttuuripääkaupungin asema on voitto koko Suomelle, ei vain Oululle.

Titteli mahdollistaa kulttuurin tuomisen lähelle yhteiskuntaa ja samalla se yhdistää laajasti eri toimialoja. Tämä tuo mukanaan pitkäaikaisia taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä.

– Kaikki meidän kaupunkimme toiminnot ovat sitoutuneet tähän työhön, liittyi se sitten ympäristö- ja yhdyskuntapalveluihin, sivistys- ja hyvinvointipalveluihin tai kaupungin elinvoimaisuuteen. Näen, että se [kulttuuripääkaupunki-hanke] avaa mahdollisuuksia siihen, että eurooppalaista yhteistyötä voi toteuttaa monilla muilla eri toimialoilla.

Teksti: Saara Lappalainen