Uutinen

Työelämän kovat kielitaitovaatimukset haastavat korkeakoulutettuja maahanmuuttajia

Ohjelmat Euroguidance Elinikäinen ohjaus Kansainvälistyminen Kotoutuminen Kulttuurinen moninaisuus Maahanmuuttajakoulutus Opetus ja ohjaus Opinto-ohjaus
Mariyana Todorova ja Anni Kallio pohtivat kolumnissaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien valmiuksia vastata suomalaisen työelämän kielitaitovaatimuksiin.
Maahanmuuttajia kirjastossa

Mariyana Todorova: Miten maahanmuuttaja voi oppia riittävästi suomea?

Mariyana Todorova

Mitä tarkoittaa, että osaa suomea? Kysymykseen voi vastata kahdella tavalla. Kotoutumiskoulutuksen kielitaidon tavoitetasoksi on virallisesti asetettu toimiva peruskielitaito, jota kutsutaan B1.1 -tasoksi eurooppalaisen viitekehyksen 6-portaista taitotasoasteikkoa mukaillen. Vastaavaa kielitaidon tasoa edellytetään kansalaisuuden hakijoilta, ja se vastaa myös julkishallinnon henkilöstöltä edellytettyä tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä Yleisten kielitutkintojen taitotasoa 3.  

Kuitenkin korkeasti koulutetun maahanmuuttajan näkökulmasta tämä kielitaso ei riitä työllistymiseen. Kursseja B2.2- ja C-tasoilla on todella vähän yliopiston ulkopuolella, mikä on harmillista, koska erinomainen suomen kielen taito lukee aika monessa työilmoituksessa vaatimuksena. 

Mitä tapahtuu, kun ei saa työtä, koska suomen kielen taito ei ole riittävän hyvä ja toisaalta kun ei opi suomea, koska ei pääse töihin? Kun muutin Suomeen kaksi vuotta sitten, koin että pelkkä Suomen ulkopuolinen korkeakoulututkintopaperi kädessä en voinut tehdä melkein mitään. Olin 23-vuotias viestinnän kandidaatiksi valmistunut ja osasinkin jonkun verran suomea. Kuitenkin sain neuvoksi: mene opiskelemaan. 

Yliopistossa on tarjolla suomen kielen kursseja myös vaativalle tasolle. Yliopistoissa on kuitenkin toisenlainen ongelma: kuinka paljon suomea voi maisteriopiskelija oppia kahdessa vuodessa, jos suomen kieli ei ole hänen pääaineensa, tai jos hän on vasta saapunut Suomeen?

Monet maahanmuuttajat luulevat, että Suomessa pärjää englannin kielellä. Kuitenkaan täällä ei ole riittävästi englanninkielisiä työpaikkoja korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Ja vaikka työpaikassa suomen kieli ei olisi vaatimuksena, työpaikkailmoitus on aika usein kirjoitettu suomeksi.

Opiskelu Helsingin yliopistossa avasi minulle paljon ovia, mutta ei niin paljon kuin suomen kieli. On tärkeää pitää mielessä, että joka toinen ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista suunnittelee jäävänsä asumaan Suomeen valmistumisen jälkeen, ja jopa 40 % ei vielä tiedä valmistumisen jälkeisistä suunnitelmistaan. Oma kokemukseni on, että uraohjaajat yliopistossa eivät painota riittävästi sitä, kuinka tärkeää kieli on työllistymisen kannalta.

Jos en olisi opiskellut suomea neljää vuotta ennen tuloani, on todennäköistä, että en varmaan nyt kirjoittaisi tätä kolumnia korkeakouluharjoittelijana. Minulle suomen kieli oli syy, miksi tulin Suomeen asumaan, mutta monelle se on syy muuttaa pois Suomesta. 

Mariyana Todorova alkoi opiskella suomea kotimaassaan Bulgariassa, koska oli kiinnostunut suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomen kielestä. Nyt hän opiskelee Helsingin yliopistossa, sivuaineenaan Suomen kieli ja kulttuuri. Hän oli syksyllä 2020 korkeakouluharjoittelijana Opetushallituksessa. 


Anni Kallio: Suomalaisessa työelämässä tarvitaan asennemuutosta ja rohkeutta palkata kansainvälisiä osaajia

Anni Kallio kuva

Opetushallitus on omalta osaltaan mukana poikkihallinnollisessa Talent Boost -toimintaohjelmassa, jolla pyrimme vaikuttamaan siihen, että Suomi saisi houkuteltua enemmän ulkomaalaisia osaajia ja että he haluaisivat myös jäädä Suomeen. Kielitaito on integroitumisen näkökulmasta hyvin tärkeä asia. Mutta korkeakoulututkintoihin ei aina mahdu riittävästi kielenopetusta, jotta opiskelija saavuttaisi työelämässä tarvittavan kielitaidon tason suomen kielessä. Opintoihin kuuluvat kieliopinnot eivät aina vie perustasoa pidemmälle. Paras tapa kartuttaa kielitaitoa olisi työelämässä: tekemällä oppii. 

Täydellisen suomen kielen taidon vaatimus työnantajilta ei aina ole perusteltua. Syy tähän voi olla enemmän ennakkoluuloissa tuntematonta kohtaan, sillä on paljon työtä, jota voi tehdä hiukan puutteellisellakin kielitaidolla. Kielitaito karttuu koko ajan, kun vain pääsee tekemään työtä. Työnantajien kohdalla tarvitaan siis asennemuutosta: rohkeutta palkata kansainvälisiä osaajia sekä nähdä ne hyödyt, joita nämä voivat yritykseen tai työelämään tuoda.

Kielitaidon lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiselle esteenä on verkostojen puute. Verkostoja on vaikea luoda, jos ei Suomesta löydy harjoittelupaikkaa tai jos opintoihin ei liity työelämän kanssa yhdessä tehtäviä projekteja. Tämän tukemiseksi toteutimme muutama vuosi sitten Uutta osaamista pk-yrityksiin -nimisen projektin. Sen tavoitteena oli madaltaa pk-yritysten kynnystä kansainvälisten osaajien rekrytointiin sekä auttaa oppilaitoksia kehittämään yhteistyötä yritysten kanssa. Kansainväliset osaajat voivat monin tavoin edistää yritysten kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Projektissa selvisi kuitenkin, että yritykset kaipaavat tukea näiden mahdollisuuksien havaitsemisessa sekä kv-osaajien löytämisessä.

Anni Kallio työskentelee Opetushallituksessa vastaavana asiantuntijana.

Lisätietoa:
Selvitys: Uutta osaamista pk-yrityksiin
Kielitaidon tasojen kuvausasteikko
International Student Barometer -kysely korkeakoulujen ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille
Nikulin, Markku. Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa. 2019
Eurostudent VII – Opiskelijatutkimus 2019