Uusi selvitys toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta: Käytännöt oppimisen edistymisen seurannassa vaihtelevat

Selvitys on osa kansallista INTO-tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen nykyistä tilannetta. Selvityksen pohjana oleva tutkimus on tehty Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa (HEA) ja sen on rahoittanut Opetushallitus.
Aineistoa varten haastateltiin 96 erityisopettajaa vuosina 2018–2020. Opettajilla oli yhteensä hieman yli 600 oppilasta, joista valtaosa opiskeli toiminta-alueittain. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus on osa perusopetuksen kolmiportaista oppimisen ja koulunkäynnin tukea, ja siitä päätetään oppilaan erityisen tuen päätöksessä.
Opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain vain, kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Nämä oppilaat ovat yleensä vaikeimmin kehitysvammaisia, mutta myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
Toiminta-alueittaisessa opetuksessa on Suomessa noin 2 100 oppilasta.
Dokumentoinnissa eroja – havainnointi ja keskustelut isossa roolissa
Uudesta selvityksestä käy ilmi isoja opettajakohtaisia eroja siinä, miten toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen opettajat seuraavat oppilaidensa oppimisen edistymistä. Opettajat dokumentoivat oppilaidensa oppimisen edistymistä monin eri tavoin mutta epäsystemaattisesti. Opettajat eivät juuri käytä havainnointi- tai dokumentointiperiaatteita, vaan dokumentointi perustuu havainnointeihin ja tehtäväkohtaisiin seurantoihin.
Merkittävässä asemassa oppimisen edistymistä koskevan tiedon keräämisessä on opettajien ja etenkin koulunkäynninohjaajien väliset keskustelut. Opettaja joutuu arviointeja tehdessään myös nojaamaan koulunkäynninohjaajien tekemiin kirjauksiin, mikä edellyttäisi yhtenäisiä havainnointi- ja kirjaamisperiaatteita.
Toiminta-alueittain järjestettävää opetusta koskevat kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden yleiset määräykset, joita olisi arvioinnissa noudatettava. Perusteiden mukaan arviointia tehdään aina suhteessa tavoitteisiin. Selvityksen materiaalia on kerätty osittain vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden ollessa voimassa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 uudistettu arviointiluku 6 on otettu käyttöön 1.8.2020.
Toiminta-alueittaisen opetuksen luonteen takia etenkään summatiivinen arviointi ei perustu samalla tavalla esimerkiksi kokeille kuin muussa opetuksessa. Siksi olisi tärkeää, että opettaja tekisi muuta dokumentaatiota, eli kirjaisi oppilaan suoriutumisen niissä asioissa, jotka on määritelty oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Opettajien haastatteluissa oli kuitenkin vaikea tavoittaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ilmaistujen formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin tapoja. Formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia. Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on puolestaan kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut HOJKS:issa hänelle asetetut henkilökohtaiset oppimistavoitteet eri toiminta-alueilla. Opettajan tulee myös dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin.
Selvityksen mukaan huolestuttavaa on, että oppimisprosessissa olennainen tavoitteiden ja arvioinnin yhteys oli opettajien puheessa hyvin heikko. Puhuessaan arviointikuvauksista opettajat mainitsivat tavoitteista vain harvoin. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa oppilaan suorituksia arvioidaan kuitenkin suhteessa oppilaan HOJKS:issa ilmaistuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Näin ollen olisi voinut olettaa, että tavoitteet nousisivat voimakkaammin esiin myös edistymisen seurannassa.
Enemmän tutkimusta ja koulutusta tarvitaan
Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen haasteena on, että opetussuunnitelmatason ohjeet ovat hyvin niukkoja, mikä mahdollistaa hyvin erilaiset käytännöt kentällä. Opettajat joutuvat oppilaiden hyvinkin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti tekemään luovia ja joustavia ratkaisuja, joiden perustelut nousevat käytännöstä mutta joiden vaikutuksista tarvitaan tutkimusta.
Toiminta-alueittaista opetusta on tutkittu pedagogisesta näkökulmasta hyvin vähän. Opetusta toteutetaan usein varsin konservatiivisin ja lähinnä behavioristisin menetelmin, jolloin oppiminen nähdään ulkoisesti säädeltävänä käyttäytymisen muuttumisena. Toisin sanoen oppilaan edistyminen ja kehittyvät taidot eivät ole tavoitteellisen oppimisen lähtökohtana. Merkityksellinen oppimisprosessi edellyttää tietoista tavoitteisiin suuntautumista ja näiden tavoitteiden saavuttamisen arviointia.
Jotta opetus kentällä saataisiin tutkimusperustaisemmaksi ja yhtenäisemmäksi, selvityksessä suositellaan opettajille täydennyskoulutusta sekä opettajankoulutusten opintojaksoihin kokonaisuuksia, jotka kohdistuvat toiminta-alueittaiseen opetukseen. Esimerkiksi etäopetuksena toteutettu täydennyskoulutus saattaisi tarjota mahdollisuuden päivittää ja samalla yhdenmukaistaa seuranta- ja arviointikäytäntöjä kansallisesti melko nopeallakin aikavälillä.
Toiminta-alueittain järjestettävä opetus on ollut myös valtakunnallisen VIP-verkoston (Vaativan erityisen tuen verkosto) yksi kehittämiskohde vuosina 2018–2020. VIP-verkostossa kehitetään oppimisen ja koulunkäynnin vaativaa erityistä tukea esimerkiksi tiivistämällä eri toimijoiden monialaista yhteistyötä sekä tuottamalla oppaita ja selvityksiä aihepiiristä opetustoimen henkilöstön, vanhempien sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden käyttöön. VIP-verkosto järjestää huhtikuussa yhdessä Aluehallintoviraston kanssa webinaarin oppilaan tavoitteiden asettamisesta ja arvioinnista toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa.
Lisätietoja:
Tutkija Irene Rämä, Helsingin yliopisto, irene.rama(at)helsinki.fi p. 050 3198 535.
Opetusneuvos Pirjo Koivula, etunimi.sukunimi(at)oph.fi, p.+358 29 5331101
- Tutustu julkaisuun: Oppimisen edistymisen seuraaminen ja arviointi toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa
- Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen webinaari-koulutussarja
- HOJKS ja tukimuotojen kirjaamisen käytänteet
- Tuore opasjulkaisu: Opin ja osaan. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus perusopetuksessa