Vaativan erityisen tuen opetusyksiköiden erikoisosaamiselle on kysyntää – johtajat huolissaan oppilaiden psyykkisestä oireilusta
Vaativan erityisen tuen opetusta tarjoavien yksiköiden johtajat ovat huolissaan oppilaiden lisääntyneestä psyykkisestä oireilusta. Tämä selviää tuoreesta julkaisusta, jossa pureudutaan Elmeri-koulujen, sairaalaopetuksen ja valtion koulukotikoulujen yksiköiden johtajien käsitykseen opetuksen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.
– Johtajien kuvauksissa toistuivat maininnat oppilaiden lisääntyneestä psyykkisestä oireilusta, samoin väkivallan uhkan on kuvattu lisääntyneen. Tilanne on voinut pitkään jatkuneen koronatilanteen vuoksi heikentyä, jos oppilaat eivät ole saaneet tarvitsemaansa tukea, sanoo toinen selvityksen laatijoista, dosentti Tanja Äärelä Lapin yliopistosta.
Raporttiin on kerätty nyt ensimmäistä kertaa sairaalaopetuksen lisäksi tietoa myös Elmeri-koulujen ja valtion koulukotikoulujen oppilaiden kokonaismääristä, oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasoista, koulupäivähinnoista ja opetushenkilöstömääristä. Selvitys perustuu vuoden 2019 tilastoaineistoihin vaativan erityisen tuen oppilaitoksista sekä syksyllä 2020 kerättyyn kyselyaineistoon. Selvitykseen osallistuivat kaikki Suomen 25 sairaalaopetusyksikön, kymmenen Elmeri-koulun ja viiden valtion koulukotikoulun yksikön johtajat.
Raportti on osa laajempaa VIP-kehittämistoimintaa. Sen ovat toteuttaneet tutkijat Tanja Äärelä Lapin yliopistosta ja Jyrki Huusko Itä-Suomen yliopistosta.
Opetusta ja neuvontaa
Vaativaa erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla voi olla esimerkiksi vakavaa psyykkistä oireilua, autismikirjon häiriöitä, kehitysvammaisuutta tai vaikea- ja monivammaisuutta. Annettava tuki on yleensä pitkäkestoista, intensiivistä ja moniammatillisesti toteutettua.
Vaativan erityisen tuen yksiköt tarjoavat opetusta vuosittain yhteensä noin 4 100 oppilaalle. Lisäksi ne antavat oppilaitoksille neuvontaa noin tuhannen oppilaan riittävän oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseksi oppilaan omassa lähikoulussa.
Sairaalaopetus on sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle annettavaa opetusta. Sitä voidaan tarjota myös erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle, jos kotikunta ei pysty järjestämään tarpeiden mukaista opetusta. Oppilaiden vaihtuvuus on suurta, ja lyhimmillään sairaalaopetuksessa ollaan vain muutamia päiviä. Lähtökohtana on oppilaan mahdollisimman nopea paluu omaan lähikouluun. Lukuvuonna 2018–2019 sairaalaopetukseen osallistui kaikkiaan noin 3 400 oppilasta.
Elmeri-kouluilla tarkoitetaan erityiskouluja, jotka toimivat erityishuollonpalveluiden yhteydessä. Lukuvuonna 2018–2019 Elmeri-koulua käyvistä yli 400 oppilaasta suurin osa osallistui opetukseen kehitysvammakuntoutuksen vuoksi.
Valtion koulukodit tuottavat lastensuojelun ja erityisopetuksen palveluita. Koulukodeista saa tukea muun muassa silloin, kun tapahtumat lapsen, nuoren ja perheen elämässä ovat johtaneet turvattomuuteen, koulupoissaoloihin, päihteisiin, rikoksiin tai karkailuun. Koulut toimivat koulukotiyksiköiden yhteydessä, ja 2018–2019 niissä opiskeli noin 200 oppilasta.
Konsultaatiopalveluiden tarve kasvussa
Raportin mukaan erikoissairaanhoidon vähentyneistä ja lyhentyneistä osastohoitoajoista, avohoidon lisääntymisestä ja laitosasumisen vähentymisestä johtuen vaativaa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat yhä useammin lähikouluissaan, joissa ei halukkuudesta huolimatta ole välttämättä mahdollista tarjota heille riittävää tukea. Vaativan erityisen tuen opetusyksiköiltä tarvitaan ja pyydetään enenevissä määrin apua lähikouluilla tapahtuvan opetuksen järjestelyjen suunnitteluun eli niin kutsuttua konsultaatiotyötä.
Haasteeksi nähdään myös se, miten tavoittaa ja saada opetuksen piiriin myös ne oppilaat, jotka jäävät pois koulusta.
– Tämä edellyttää toiminnan riittävää resursointia myös vastaisuudessa sekä kasvattaa tarvetta henkilöstön täydennyskoulutukselle ja tiiviille monialaiselle yhteistyölle. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä riittää vielä tekemistä, mutta tämän ensiarvoisen tärkeän tavoitteen eteen ollaan valmiita tekemään töitä, Äärelä sanoo.
Kasvaneisiin tarpeisiin on kiinnitetty huomiota myös eri hallinnonalojen yhteisessä kiusaamisen vastaisessa toimenpideohjelmassa, jonka mukaan konsultatiivista sairaalaopetusta on määrä lisätä.
VIP-verkosto
- VIP-verkostossa kehitetään oppimisen ja koulunkäynnin vaativaa erityistä tukea esimerkiksi tiivistämällä eri toimijoiden monialaista yhteistyötä sekä tuottamalla oppaita ja selvityksiä aihepiiristä opetustoimen henkilöstön, vanhempien sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden käyttöön.
- Toiminnalla pyritään vahvistamaan vaativan erityisen tuen toimijoiden osaamista, tukemaan toimintakulttuurin muutosta oppilaitoksissa sekä syventämään vaativan erityisen tuen toimijoiden yhteistyötä opettajankoulutuksen ja tutkimuksen edustajien kanssa. Lisäksi pyrkimyksenä on kehittää lapsille ja nuorille tarjottavaa ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea.
- Tavoitteena on turvata jokaisen oppilaan oikeus saada opetusta aina, kun se on mahdollista oppilaan terveydentila huomioiden.
- VIP-verkostossa toimii laaja kirjo opetuspuolen ja oppilashuollon henkilöstöä sekä kumppaneina on monialaisia sote-toimijoita.
- Vuonna 2018 alkanut VIP-verkoston työ jatkuu uudella, vuodenvaihteessa alkaneella kaksivuotisella toimikaudella, jolloin verkoston toiminta on määrä vakiinnuttaa nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Opetushallitus vastaa toiminnan kansallisesta koordinoinnista.
Lisätiedot:
Dosentti Tanja Äärelä, Lapin yliopisto, p. 040 484 4381, tanja.aarela(at)ulapland.fi
Dosentti Jyrki Huusko, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 349 2248, jyrki.huusko(at)joensuu.fi
Opetusneuvos Pirjo Koivula, Opetushallitus, +358 29 533 1101, etunimi.sukunimi(at)oph.fi