Vammaisten oikeudet vaativat jatkuvaa edistämistä

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön koordinoiman Erasmus+ -hankkeen taustalla oli pyrkimys edistää erityistä tukea tarvitsevien ihmisten itsemääräämisoikeutta, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vapautta valita. Englanniksi näihin viitataan termillä Self-Directed Support (SDS). Suomeksi käytössä on termi henkilökohtainen budjetointi.

– Myös Suomen hallitusohjelmaan on nyt kirjattu henkilökohtainen budjetointi, sanoo Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoiminnan johtaja Petra Rantamäki.

Henkilökohtaisen budjetoinnin eteen on tehty töitä Suomessa jo vuosikymmeniä, ja SKILLS-hanke oli osa tämän työn jatkumoa. Taustalla on merkittävä paradigman muutos, jolla halutaan lisätä erityistä tukea tarvitsevien ihmisten osallisuutta päättää omista asioistaan. Sen yhtenä tavoitteena on, että palveluita käyttävä henkilö on itse mukana suunnittelemassa, millaisia palveluja hän tarvitsee.

– Vammaispalvelut voivat olla melko järjestelmälähtöisiä. Henkilökohtaisen budjetoinnin avulla on mahdollista vaikuttaa siihen, että palvelu olisi sopiva sitä tarvitsevalle, Rantamäki jatkaa.

Tiedon jakaminen on tärkeää

Henkilökohtainen budjetointi on käytössä useassa Euroopan maassa, mutta maiden käytänteet vaihtelevat, mihin ja miten sitä voi käyttää. Esimerkiksi Suomessa, henkilökohtaisen budjetoinnin pilotissa, erityistä tukea tarvitseva henkilö voi perinteisen päivätoiminnan sijasta tehdä taidetta taiteilijaresidenssissä.

– On tärkeää, että maissa omaksuttaisiin kuhunkin sopivimmat tavat, opittaisiin toisilta eikä toistettaisi samoja virheitä, sanoo Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämispäällikkö Petteri Kukkaniemi.

Suomen ja Iso-Britannian lisäksi SKILLS-hankkeessa olivat mukana Belgia ja Italia.

Yhteistyö vammaisten oikeuksia edistävien organisaatioiden välillä lujittui hankkeen aikana. Kumppanuusorganisaatiot kokoontuivat Suomeen käynnistämään hankkeen ja sen jälkeen kokouksia pidettiin säännöllisesti verkkoyhteydellä. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Brysselissä.

Lisäksi hankkeessa järjestettiin maakohtaisia työpajoja. Suomen maakohtaiset kumppanit hankkeessa olivat Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut ja koulutuskuntayhtymä Gradia.

– Pidimme työpajoja ja luentoja oppilaille ja opettajille, vammaispalvelujen työntekijöille sekä vammaispalvelujen asiakkaille ja heidän läheisilleen, Kukkaniemi sanoo.

Kaikkiaan Suomessa järjestetyissä tapahtumissa oli mukana noin 150 henkilöä.

Hankkeen aikana tuotettiin selkokielistä materiaalia henkilökohtaisesta budjetoinnista vammaisille ja heidän läheisilleen sekä luotiin vammaispalvelujen työntekijöille uutta koulutusmateriaalia.

Kumppaniorganisaatiot aikaansaivat hankkeen aikana myös kansainvälisen Citizen Network -verkoston vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi eri tasoilla. Verkoston verkkosivustolla on kattava materiaalipankki, jonka yksi tehtävä on jakaa tietoa henkilökohtaisesta budjetoinnista.

Verkosto ja verkkosivusto ovat yhä aktiivisesti toiminnassa, ja SKILLS-hanke poiki SKILLS II jatkohankkeen.

– Tällä hetkellä käännämme ensimmäisessä hankkeessa tuottamiamme materiaaleja eri kielille, Kukkaniemi kertoo.

Ajan myötä muutos ulottuu palvelutarjontaan

Ensimmäisessä SKILLS-hankkeessa kartoitettiin vammaisten ihmisten osallisuuden toteutumista Euroopan laajuisesti.

Kartoituksessa huomattiin, että maiden väliset erot säädöksissä ja toimintatavoissa ovat mittavia, mutta tavoitteet osallisuuden toteutumiseksi ovat samoja.

Suomessa tilanne kehittyy parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeessa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on siinä mukana monin eri tavoin. Erasmus+ -hankkeen myötä säätiöllä on yhä enemmän kansallista kehittämistyötä hyödyttävää tietoa henkilökohtaisesta budjetoinnista.

– Tässä kansallisessa hankkeessa kehitetään vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistavan valtakunnalliset periaatteet ja toimintatavat, Rantamäki sanoo.

Lisäksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä tehdään töitä henkilökohtaisen budjetoinnin eteen ihmisten arjessa ja yhdessä heidän kanssaan, joita asia koskee.

Ajan myötä henkilökohtainen budjetointi tulee vaikuttamaan vammaispalveluiden palvelutarjontaan. Tärkeänä avaimena muutoksessa ovat vammaispalvelujen työntekijät sekä alalle opiskelevat. Siksi SKILLS-hankkeessa tuotetut materiaalit henkilökohtaisesta budjetoinnista ovat sovellettavissa myös ammatilliseen koulutukseen.

– Kun isompi muutos on mahdollista, me olemme siihen valmiita, Rantamäki lisää.

Hankekoordinaattoriorganisaation vinkit Erasmus+ toimintaa harkitseville

1. On hyvä, että hankkeessa on mukana kokeneita ja uusia yhteistyökumppaneita.
2. Yhteydenpidon kumppanien välillä on oltava aktiivista.
3. Tavatkaa mahdollisuuksien mukaan myös kasvokkain.
4. Toisen maan kulttuurin, järjestelmien ja historian ymmärrys on tärkeää hankkeen aikana.
5. Lähde rohkeasti mukaan.

Kirjoittaja: Tiina Katriina Tikkanen