Virtuaalinen kansainvälisyys yleistyi toisen asteen oppilaitoksissa
Ensimmäisen kerran ammatillisilta oppilaitoksilta ja lukioilta kysyttiin virtuaalisen kansainvälisyyden muodoista ja osaamisesta vuoden 2020 syksyllä, jolloin pandemia-aikaa oli takana reilu puoli vuotta.
Kysely uusittiin tänä syksynä ja siihen vastasi 68 ammatillista oppilaitosta ja 60 lukiota, yhteensä 24 % oppilaitoksista. Vastausprosentti jäi nyt pienemmäksi kuin ensimmäisellä kyselykerralla.
Etäopetuksen myötä kasvaneet digitaidot ovat luoneet pohjaa virtuaalikansainvälisyydelle
Koronaa edeltävänä aikana opiskelijoiden ja henkilökunnan ulkomaanjaksot ovat olleet oppilaitosten näkyvintä kansainvälistä toimintaa. Korona keskeytti fyysisen liikkuvuuden käytännössä kokonaan. Keväästä 2020 lähtien kansainvälinen toiminta, mikäli se on ylipäätään jatkunut, on ollut lähes yksinomaan virtuaalista.
Nyt tehdyn kyselyn mukaan yli puolet (54 %) vastaajista oli kokeillut virtuaalista kansainvälisyyttä; tämän lisäksi 8 % piti kokemuksiaan siitä monipuolisina. Edellistä kyselykierroksesta kokemusta omaavien oppilaitosten määrä oli noussut 20 prosenttiyksiköllä. Yhä useampi oppilaitos on edennyt virtuaalisen toiminnan suunnittelusta toteutusvaiheeseen.
Erilaiset digitaaliset välineet ovat etäopetuksen myötä käyneet entistä tutummiksi sekä henkilökunnalle että opiskelijoille, mikä on luonut pohjaa myös virtuaalikansainvälisyydelle. Kyselyssä kokemuksen karttuminen näkyy siinä, että usko omiin ja muun henkilökunnan digitaitoihin on vuoden aikana jonkin verran noussut. Nyt yli puolet vastaajista arvioi omat taitonsa hyviksi ja miltei viidesosa erittäin hyviksi. Lähes 70 % vastaajista piti oppilaitoksen koko henkilökunnan digitaitoja hyvinä. Merkittävin edistyminen näyttäisi tapahtuneen digitaalisten verkkokokoustyökalujen käytössä.
Virtuaalikansainvälisyyden uskotaan jatkuvan myös pandemian jälkeen
Kyselyn mukaan näyttää siltä, että virtuaalisuus tulee säilymään osana kansainvälistä toimintaa, vaikka fyysinen liikkuvuus palautuisikin pandemiaa edeltävälle tasolle. Edelliseen kyselykertaan verrattuna entistä useamman oppilaitoksen suunnitelmiin kuului esimerkiksi monimuotoliikkuvuus, jossa osa ulkomaanjaksosta tehdään etäyhteyksillä kotimaasta käsin.
Vastaajat arvioivat myös, että tulevaisuudessa esimerkiksi virtuaaliset tutustumiset kohdemaahan tai työpaikkaan vakiinnuttaisivat paikkansa osana opiskelijoiden ulkomaanjaksoille valmistautumista. Virtuaalisten yhteistyön muotojen uskotaan jatkuvan myös yhteistyö- ja kehittämishankkeissa. Virtuaalisuuden arveltiin tuovan uutta puhtia myös kotikansainvälisyyteen, jolloin kansainvälinen toiminta olisi entistä paremmin ja tasa-arvoisemmin kaikkien ulottuvilla.
Virtuaalikansainvälisyyden haasteet ja hyvät puolet samoja kuin edellisellä kyselykerralla
Monessa asiassa ei ollut eroja kyselykertojen välillä. Esimerkiksi suunnittelun ja opiskelijoiden motivoinnin merkitys korostui nyt samalla tavalla kuin vuotta aikaisemmin. Myös johdon tuki koettiin edelleen keskeiseksi, sillä virtuaalikansainvälisyyden on havaittu vievän henkilöstöltä paljon työaikaa.
Keskeisimmiksi haasteiksi koettiin nytkin ajan ja myös motivaation puute. Samoin kansainvälisten kumppaneiden heikommat digitaidot ja haluttomuus virtuaaliseen toimintaan nousivat jälleen esille.
Virtuaalisen kansainvälisyyden positiivisiksi puoliksi nähtiin molemmilla kyselykerroilla ympäristöystävällisyys ja osallistumismahdollisuuksiin liittyvä tasa-arvo.
Maailmaa voi valloittaa, yhteyksiä luoda ja tehdä kansainvälistä työelämäyhteistyötä myös matkustamatta.