Uutinen

Jyväskylä haluaa olla liikuntakaupunkien parhaimmistoa – ja saa vetoapua Ruotsin ja Viron ”täydellisiltä verrokeiltaan”

Kokemuksia Liikunta ja urheilu Erasmus+ Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport Hyvinvointi Kansainvälistyminen
Mitä liikuntapalvelujen laatuun tulee, Jyväskylässä ei pidetä kynttilää vakan alla. Se kutsuu itseään liikuntapääkaupungiksi, ja kirittää Erasmus+ Sport -hankkeessa palvelujaan yhä paremmiksi. Tavoitteena on, että yhä useampi jyväskyläläinen on liikkuva ihminen läpi elämän.
Kuvassa hankepartnerit ensimmäisessä kokouksessaan Jyväskylässä. Mukana myös europarlamentaarikko Henna Virkkunen.
Liikuntakaupunkien kehittäjät ensimmäisessä kokouksessa Jyväskylässä, mukana myös europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Toisin kuin kulttuurin saralla, Euroopan ja maailman liikuntapääkaupungit ovat ainakin toistaiseksi vähemmän tunnettu asia. Tällaisia tunnustuksia kuitenkin myönnetään vuosittain. Suomessa Suomussalmen kunta sai Aces Europe -järjestön myöntämän palkinnon pienten kuntien sarjassa vuonna 2017.

Ja vaikka virallisempi status toistaiseksi puuttuu, niin myös Jyväskylän kaupunki on ryhtynyt rakentamaan kaupunkibrändiään avoimesti Suomen liikuntapääkaupunkina. Lähtökohdat moiseen ovat Jyväskylässä poikkeuksellisen hyvät. Jyväskylän yliopistossa toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta, ja kaupungissa pitää majaansa myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu.

Urheilun seuratoiminta on niin ikään vilkasta, ja liikunta on yksi Jyväskylän kaupunkistrategian kärjistä, kertoo liikuntapääkaupunki Jyväskylän projektipäällikkö Jon Salminen– Haluamme tukea ja edistää liikunnallista elämäntapaa aivan kaikilla tasoilla. Tätä ei lähtökohtaisesti tehdä siksi, että Suomi saisi olympiamitaleita, vaan jotta jokaisella kuntalaisella olisi mahdollisuus osallistua liikunnan harrastamiseen sekä pitää huolta hyvinvoinnistaan. Menestys kilpailuissa on hyvän pohjan sivutuote, Salminen sanoo.

Lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi kaupunki etsii uusia ideoita ja avauksia myös viime vuonna alkaneessa Erasmus+ -hankkeessa, jossa Salminen ja Jyväskylän sivistyspalvelut toimii koordinaattorina.

 

Nykytilanteen ja tulevaisuuden kartoitusta

 

Hankekumppaneita jyväskyläläiset etsivät aluksi Brysselin verkostoitumistapahtumaa myöten. – Sieltä saimme ideoita ja täkyjä, mutta lopulta yhteistyökaupungit Uumaja ja Tarto tarttuivat mukaamme entisistä verkostoistamme. Uumaja, Tarto ja Jyväskylä ovatkin sekä kooltaan että liikuntakaupungin profiileiltaan varsin samankaltaisia. Kaikissa niissä toimii Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen kaltainen korkeakouluyksikkö, ja liikunnan edistämisen tavoitteet ovat kullekin kaupungille erityisen tärkeitä. – Uumaja valittiin vastikään Ruotsin liikkuvimmaksi kunnaksi. Kummatkin kumppanikaupungit ovat täydellisiä verrokkeja meille, Salminen sanoo.

Kolmen kaupungin lisäksi hankkeessa on mukana koripalloseura Jyväskylä Basketball Academy Jyväskylästä sekä ruotsalainen alueellinen urheilujärjestö RF-Sisu Västerbotten.

Hankkeen päätavoitteena on niinkin yksinkertainen asia kuin vertaisilta oppiminen. Itse hanketyö koostuu tapaamisista ja webinaareista ennakkotehtävineen. – Aluksi kartoitamme kunkin kaupungin osalta sen lähtötilanteen, miten lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa pyritään opettamaan ja edistämään. Toisessa vaiheessa kartoitamme partnereidemme tätä koskevia mittareita. Lopuksi keskitymme erityisesti siihen, millaisia palveluja kaikkein vähiten liikkuvalle neljännekselle kannattaisi tulevaisuudessa luoda.

Salminen ei kiistä sitäkään, että yksi tavoite on kokemuksen karttuminen EU-hanketyössä. – Tutkimme samalla, voisimmeko tulevaisuudessa lähteä rakentamaan eurooppalaista liikuntakaupunkien verkostoa, esimerkiksi laajemmassa Erasmus+ -hankkeessa.

 

Kokonaisvaltaista liikunta-ajattelua

 

Hankkeen taustafilosofiana käytössä on Physical Literacy -malli, eli liikunnan lukutaidon malli. Brittiprofessori Margaret Whiteheadin 90-luvulla luoma malli on saavuttanut jalansijan elinikäisen liikunnallisen elämäntavan tieteellisenä klassikkona. – Liikunnan lukutaito on nykyisin yläotsikkona monille liikunnan tutkimuspoluille, ja se sopii meidän hankkeeseemmekin. Mallissa kyse on esimerkiksi sellaisen motivaatioilmaston luomisesta, joka tekee meistä läpi elämän liikkuvia ihmisiä, Salminen sanoo.

Kun liikuntaa oppii ”lukemaan”, eteen avautuu kaupungin kaltaisten palveluntarjoajien kannalta monimuotoisten mahdollisuuksien kenttä. Sellainen, jossa liikunnan esteitä ja raja-aitoja riittää myös kaadettavaksi. – Ajattelumalli kattaa pedagogiikan eli vaikkapa sen, miten liikuntatunteja tai valmennustuokioita suunnitellaan niin, ettei kenellekään tule noloa häpeän hetkeä. Toisaalta näemme joskus turhiakin liikunnan, urheilun ja kulttuurin raja-aitoja, joissa sirkus, tanssi tai motorisia taitoja vaativat soittoharrastukset turhaan luokitellaan liiaksi erilleen toisistaan, Salminen kuvaa.

Tällaisista teemoista saman mielisillä hankekumppaneilla on riittänyt innostunutta puhetta. Lisäksi esimerkiksi Suomen uuden harrastamisen mallin jyväskyläläinen toteutus on kiinnostanut kumppaneita suuresti.

– Aloitimme työn koronan vuoksi etänä, mutta jo syksyn ensimmäisessä lähitapaamisessa tuntui kuin olisi jo tavallaan ystävien kanssa puhunut. Tämä hanke on kesken, mutta hyvin voisi ajatella, että näiden kumppanien kanssa voisi viritellä laajempaa jatkohankettakin.