Uutinen

Jyväskylän Seminaarinmäelle Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnus

Ohjelmat Luova Eurooppa
Palkinnon perusteluna on, että Seminaarinmäki ilmentää koulujärjestelmän roolia tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana ja on samalla merkittävä osa koko Euroopan yhteistä historiaa, kulttuuria ja yhdentymistä.
Seminaarinmäki
Seminaarinmäen kampus

Seminaarinmäellä toimi Jyväskylään vuonna 1863 perustettu Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Seminaarinmäki on suojeltu ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Joukossa on mm. monta Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta. Nyt tämä miljöö ja kansainvälisesti tunnustetun koulutusjärjestelmämme perusta tuo uutta näkökulmaa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saajien joukkoon.

Tätä korostaa myös tunnusta Suomessa koordinoivan Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio.

”On upea juttu, että tunnus on Antiikin Ateenan ja Haagin Rauhanpalatsin rinnalla nyt myönnetty Seminaarinmäen kampukselle ja tasa-arvoiselle koulutukselle. Olemme mukana keskustelussa ja tekemässä näkyväksi, mitä kaikkea eurooppalainen kulttuuriperintö on.

Tunnus on merkittävä myös Jyväskylän yliopistolle, jossa palkinto nähdään tunnustuksena sekä suomalaiselle tasa-arvoiselle koulutukselle että Seminaarinmäen rakennetulle miljöölle.

- Tunnus nostaa esiin JYUn ja sen edeltäjien merkityksen vaikuttavana sivistysyliopistona, jonka pitkät juuret heijastelevat vahvaa eurooppalaista arvopohjaa. Nämä arvot, demokratia, ihmisten hyvinvointi, syrjäytymisen estäminen sekä tasa-arvo nousivat vahvasti esille Uno Cygnaeuksen perustaman Suomen ensimmäisen opettajaseminaarin toiminnassa. Tämä kaikki heijastuu tänä päivänä Seminaarinmäen rakennetussa miljöössä, jonka monikerroksinen kampus ja sen eri arkkitehtoniset kerrostumat heijastelevat sekä modernia oppilaitosarkkitehtuuria että klassista näkemystä oppimisympäristöistä,  avaa tunnuksen ja kampuksen merkitystä Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen. Vuorinen uskoo myös, että tunnustettu kulttuuriperintö lisää yliopiston vetovoimaisuutta.

Euroopan komissio on myöntänyt kulttuuriperintötunnuksia vuodesta 2013 alkaen. Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä.  Vuoteen 2022 mennessä tunnus on myönnetty 60 kohteelle 20 eri maassa. Tänä vuonna tunnuksen sai yhteensä 12 kohdetta eri puolilla Eurooppaa. Palkinnon saivat Seminaarinmäen ohella mm. Turaidan historiallinen keskusta Latviassa, MigratieMuseumMigration Belgiassa sekä Almadénin kaivospuisto Espanjassa.

Euroopan kulttuuriperintötunnus on osa EU:n Luova Eurooppa -ohjelmaa. Suomi liittyi mukaan kulttuuriperintötunnukseen vuonna 2018. Tunnuksen koordinoinnista vastaa Suomessa Museovirasto.

Toinen kansallinen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen esivalinta on jo käynnissä ja Suomen seuraavaa hakemusta päästään valmistelemaan kesän jälkeen.