Uutinen

Kansainvälinen osaaminen on osa jatkuvaa oppimista

Ohjelmat Euroguidance
Kansainvälinen osaaminen on tulevaisuuden työelämätaito, johon jokaisella löytyy henkilökohtaisesta elämästään aineksia, kirjoittaa Euroguidancen harjoittelija Paula Kemppainen. Työuran aikainen ohjaus tukee yksilöitä uuden oppimisessa.
Nuoria aikuisia kahvilassa
Kuva Paula Kemppainen

Työssä kehittyminen ja jatkuva oppiminen ovat kiinteä osa tämän päivän työelämää. Työntekijän kehittyminen palvelee niin työntekijää, työnantajaa kuin yhteiskuntaakin. Työntekijälle jatkuva oppiminen on keino kehittyä ammattilaisena, ja työnantajalle se voi olla menestystekijä. 

Megatrendit ovat kaikkia aloja läpileikkaavia pitkäkestoisia ilmiöitä tai teemoja, jotka muuttavat yhteiskuntia ja niiden tarpeita. Työelämän megatrendit haastavat vahvistamaan koko työvoiman osaamista. Jokaisen on oltava valmiina oppimaan uutta ja päivittämään osaamistaan työuran aikana. Yhteiskunnan ja työelämän kansainvälistyminen on yksi megatrendeistä, joka muuttaa suomalaisiakin työpaikkoja.

Kansainvälistä osaamista kertyy eri elämänalueilta

Kansainvälisyystaidot nousevat jatkossa yhä vahvemmin osa-alueeksi, joka työelämässä tulee hallita. Kansainvälinen osaaminen yhdistetään usein liikkuvuuteen ja kielitaitoon, mutta myös verkostoitumisen, sopeutumiskyvyn ja yhteistyökyvyn kaltaisiin asioihin. Kansainvälisyyden käsite on laajentunut ja arkipäiväistynyt.

Jokaisella meistä on henkilökohtainen historiamme, joka sisältää myös kokemuksia kansainvälisyydestä. Näiden kokemusten tunnistaminen voi auttaa kehittämään omia työelämätaitoja. Osa kansainvälisestä osaamisesta onkin arkista toimintaa, kuten verkon kautta tapahtuvaa kanssakäymistä eri vertaisryhmien kanssa, tai monitaustaustaisten ihmisten kanssa työskentelyä. Nämä ovat myös sellaisia työelämätaitoja, joita tarvitaan jo nyt ja joiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Työelämä moninaistuu, ja harva työ pysyy kansainvälistymisen vaikutuksen ulkopuolella.

Oma kansainvälinen osaamiseni on kasvanut niin opintojen, työelämän kuin vapaa-ajankin kautta, esimerkiksi vaihto-opiskelussa ja kansainvälisessä työyhteisössä.  Koenkin näiden kokemusten  tuovan muun muassa uusia näkökulmia, empatiaa ja joustavuutta omiin työnteon tapoihini. Ymmärrän ihmisten erilaisia tapoja toimia ja työskennellä. Voin myös joustaa omissa tavoissani tai esimerkiksi työssä käytetyssä kielessä.

Työuran aikainen ohjaus tukee yksilöitä uuden oppimisessa

Nykyisessä työelämässä osaamisen laaja-alaisuudella ja siirrettävyydellä on erityinen merkitys. Globaalit yhteiskunnat edellyttävät myös yhä monipuolisempaa kansainvälistä osaamista. 
Jatkuvan oppimisen tavoitteena on kehittää ja uudistaa ihmisten osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa sekä vastata yhteiskunnan muutoksista johtuviin muuttuviin osaamistarpeisiin. Tätä ei kenenkään pitäisi joutua tekemään yksin, vaan kaikilla tulisi olla oikeus oppimiseen sekä ohjaukseen läpi työuran. Ohjauksen avulla voidaan tukea yksilöitä muutoksessa ja uuden oppimisessa. 

Ohjauksen saatavuudesta olisikin huolehdittava läpi työuran, ei vain opiskeluvaiheessa. Myös aikuisella on oikeus saada ohjausta työssään. Olenkin itse kiitollinen harjoittelussa saamastani ohjauksesta. Toivon, että ohjauksen saaminen on mahdollista myös tulevalla urallani, sillä kansainvälinen osaamiseni, työelämätaitoni ja asiantuntijuuteni päivittyvät ja kehittyvät vielä koko työurani ajan.


Paula Kemppainen opiskelee Lapin yliopiston Yhdenvertaisuuden ja jatkuvan oppimisen maisteriohjelmassa kasvatustieteen maisteriksi. Hän suoritti opintoihin kuuluvan harjoittelun Opetushallituksen Euroguidance -tiimissä syksyllä 2022. Paula on kiinnostunut jatkuvasta oppimisesta työelämässä sekä erilaisista urapoluista.