Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden syyspäivillä suunnattiin katse tulevaisuuteen ja iloittiin kohtaamisista

Kv-syyspäivillä iloittiin kollegoiden kohtaamisesta ja keskusteluista koronan aiheuttaman tauon jälkeen. Vuonna 2021 päivät toteutettiin virtuaalisesti, ja kasvokkain on viimeksi kohdattu vuonna 2019 Joensuussa.

Vaikka päivien ohjelma oli tällä kertaa tavallista suppeampi, mahtui mukaan useita aiheita koulutusviennistä EU-vaikuttamiseen. Syyspäivien yhteydessä järjestettiin lisäksi jopa kymmenen verkostotapaamista. Tapaamiset mahdollistivat vapaamuotoisemman keskustelun ajankohtaisista asioista oman verkoston kanssa. Lisäksi Opetushallitus järjesti päivien yhteydessä korkeakoulujen Ukraina-toimia käsittelevän tiedonjako- ja verkostoitumistapaamisen.  

Korkeakoulujen kansainvälisen yhteistyön uudet tuulet näkyivät ohjelmassa ja keskusteluissa pohdittiinkin muutosta ja tulevaa. Erityisesti kiinnostusta herättivät juuri valmistunut Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen visio 2035, liikkuvuuden muutokset ja uudet muodot sekä laajenevat Eurooppalaiset yliopistot -verkostot.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen visio 2035 – mikä muuttuu?

Erittäin ajankohtainen aihe oli opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen visio 2035, joka ohjaa alan toimijoiden kansainvälisiä strategioita kohti yhteisiä päämääriä. Visio luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkoselle Helsingissä Syyspäivien aikana. Vision on valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä Kansainvälisen toiminnan KV-foorumi yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Visiossa korostetaan Suomen roolia vastuullisena, vastaanottavana ja avoimena kansainvälisen yhteistyön suunnannäyttäjänä. Johtaja Jonna Korhonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä korosti pääpuheenvuorossa, että visio toteutetaan yhdessä ja yhteistyössä.

Syyspäivien viimeisessä paneelikeskustelussa palattiin visioon. Markus Laitinen Helsingin yliopistosta ja Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulusta pohtivat Jyväskylän yliopiston Anna Grönlundin johdattelemana visiota korkeakoulujen näkökulmasta: mikä on uutta, mikä muuttuu ja miten tehdä tavoitteista totta.

Myös yleisöä osallistettiin pohtimaan visiota. Yleisön mukaan tärkein teema uudessa visiossa on Vastuullinen ja vastaanottava Suomi. Kansainvälisten osaajien vastaanoton sujuvuus ja monimuotoinen korkeakouluyhteisö ja yhteiskunta nähtiin tärkeänä. Panelistit korostivat myös vision merkitystä kokonaisuutena. Vision muut teemat ovat: Arvot ja periaatteet ohjaavat, Houkutteleva ja kilpailukykyinen Suomi, Suomi ratkaisemassa kestävän kehityksen haasteita sekä Yhteistyön Suomi. Vision toteuttamisessa erityisen tärkeänä yleisö piti konkretiaa, rahoitusta ja yhteistyötä.

Opetusneuvos Maija Airas Opetushallituksesta toteaa, että tässä ajassa kaikki korkeakoulukentän toimijat niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ovat joutuneet pohtimaan kansainvälisen korkeakouluyhteistyön arvopohjaa ja periaatteita. Airaksen mukaan on tärkeää viedä eteenpäin kansainvälisen yhteistyön arvoperustaista lähestymistapaa samoin kuin kaikkia muita uuden vision teema-alueita. Tässä oleellista on laajapohjainen keskustelu ja yhteistyö korkeakoulukentän toimijoiden kesken. Opetushallitus tukee ja mahdollistaa tätä työtä mielellään.

Onko kiinnostus kansainvälisyyteen vähentynyt? Keskustelua liikkuvuudesta ja sen uusista muodoista

Opetushallituksen järjestämä paneeli herätteli keskustelua laskevasta liikkuvuudesta ja muutoksista kansainvälistymisen muotoihin. Paneelikeskustelu aloitettiin kysymyksellä ”Onko kiinnostus kansainvälisyyteen vähentynyt?”. Kyllä ja ei, vastasivat sekä yleisö että panelistit. Kommenttipuheenvuoroissa nousi esiin useita näkökulmia erityisesti liikkuvuuden kannalta.

Opiskelijoiden kiinnostus liikkuvuuteen on ollut laskussa jo ennen koronaa. Yleisöltä kysyttäessä tärkeimmäksi syyksi nousi valmistumispaine. Vaihto-opinnot voivat viivästyttää valmistumista tai olla taloudellisesti haastavia. Toisaalta korostettiin kansainvälisen kokemuksen merkitystä ja hyviä puolia sekä työ- että yksityiselämässä.

Liikkuvuuden uudet muodot, kuten lyhytliikkuvuudet ja osittain virtuaalisesti toteutettavat monimuotoliikkuvuudet, ovat herättäneet kiinnostusta. Ne tarjoavat helpomman mahdollisuuden kansainvälistymiseen esimerkiksi perheellisille ja työtä tekeville. Myös osallisuus, yksi uuden Erasmus+ -ohjelman painopisteistä, nousi esiin: kansainvälinen kokemus pyritään mahdollistamaan kaikille.

Eurooppalaiset yliopistot -verkostot kasvavat - haasteet ja mahdollisuudet korkeakouluille

Erasmus+ eurooppalaiset yliopistot -aloite on rahoittanut eurooppalaisia korkeakouluverkostoja vuodesta 2019 alkaen. 14 suomalaista korkeakoulua on mukana verkostoissa, joissa tehdään syvää, pitkän tähtäimen strategista yhteistyötä muiden eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa.

Korkeakouluverkostot olivat Syyspäivillä kattavasti esillä. Keinot opiskelijoiden osallistamiseen ja ratkaisut opintohallinnollisiin haasteisiin kiinnostivat ja herättivät keskustelua. Haasteista huolimatta osallistujat korostivat verkostojen suurta positiivista merkitystä kansainväliselle yhteistyölle sekä koulutuksen kehittämiselle korkeakoulusektorilla.

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden syyspäivät järjesti Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Opetushallitus. Tapahtumalle on alustavasti suunniteltu ja toivottu jatkoa jo ensi keväänä.