Kuntosalitreeniä yhteiskuntavastuullisesti – EU-hankkeissa tutkitaan liikunta- ja terveyspalveluiden yhteistä pintaa

Ensimmäisenä ei tule ajatelleeksi, millainen yhteiskunnallinen rooli kuntosaleilla voi olla.

Sellainen kuitenkin löytyy helposti, kun näkee, millainen yhteys esimerkiksi ikääntyvän väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä on kansalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden kautta jopa demokratiaan.

Toki yhteydet löytyvät myös julkisiin palveluihin ja niiden hintaan. Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessakin jopa miljardien eurojen vuosittaiset kustannukset. Valtioneuvoston vuonna 2018 UKK-instituutilta tilaaman selvityksen mukaan liikkumattomuuden hintalappu on 3,5 miljardista aina seitsemään miljardiin euroon vuodessa.

Hankkeista tietopohjaa ja suunnitelmallisuutta

Kuntosaliyritys ei kuitenkaan muutu yhteiskuntavastuulliseksi yritykseksi pelkästään sillä, että se asettelee painot valmiiksi ja odottaa, että seniorit saapuvat jumppaamaan. Yksi tapa, jolla kuntosaliyritykset ovat voineet syventää osaamistaan kansanterveyden edistämisessä, on löytynyt EU-hankkeista.

Toimialajärjestö Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry on osallistunut viime vuosina kolmeen peräkkäiseen Erasmus+ -hankkeeseen, joissa sen jäsenyritykset ovat kehittäneet sekä tietotaitojaan että palveluliiketoimintaansa.

– Hankkeissa tehty tutkimus on synnyttänyt tietoa ja osaamista, joita yritykset ovat voineet tuoda uudeksi osaksi liiketoimintaansa. Kun osaamista esimerkiksi ikäihmisten liikuntapalveluista karttuu, sitä voidaan myös entistä ryhdikkäämmin markkinoida, sanoo SKY:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister.

Suomessa kolmeen hankkeeseen on osallistunut 33 SKY:n jäsenyritystä. Eurooppalaisen verkoston on luonut eurooppalainen toimialajärjestö EuropeActive, johon myös SKY kuuluu.

Motivaatiota omien tavoitteiden kautta

Kaikissa hankkeissa kantavana ideana on ollut etsiä, tavoittaa ja tutkia vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä kohderyhmiä. Motivointi elämäntapojen muutokseen pyritään tekemään näiden ryhmien ja ihmisten omien tavoitteiden mukaisesti, sanoo Hämäläinen-Bister.

Hankkeista ensimmäinen toteutettiin vuosina 2015–2016. Siinä etsittiin tapoja, joilla jo varsin iäkkäät ihmiset innostuisivat terveysliikunnan lisäämisestä.

– Hankkeessa mallinnettiin kohderyhmänä olleiden, jo erittäin ikääntyneiden ihmisten liikkumista. Heille rakennettiin hankkeessa valmiit tehtävät ja ohjatut viikko-ohjelmat, joita käytettiin Suomessa kolmessa kuntokeskuksessa.

Hankkeessa laadittiin aiheesta opaskirja ja palvelun starttipaketti kuntokeskuksien käyttöön.

Vuonna 2020 päättyneessä kolmivuotisessa Let's Be Active -hankkeessa ikäkohderyhmää ei ollut, vaan jokaisen maan hanke kumppanit etsivät kohderyhmänsä itse.

– Toisen hankkeen myötä Suomessa liikkumiseen liittyviä elämäntapamuutoksia teki yli 400 ihmistä. Painotuksena oli varsinkin teknologian hyväksikäyttö tilanteissa, joissa erilaiset elämänhallintaan liittyvät arkiset pulmat aiheuttavat liikkumattomuutta.

Toisen hankkeen aikana alkaneen koronapandemian aiheuttamat rajoitukset iskivät lujasti kuntokeskuksiin. Kuitenkin mukaan lähteneistä 27 toimipaikasta 20 pystyi viemään hankkeen maaliin.

Henkilökohtaisesta yhteisölliseen

Active ageing communities -hanke alkoi viime syksynä ja sitä toteutetaan kuudessa maassa. Tässä Erasmus+ Sport hankkeessa fokus on erityisesti motivoinnissa ja kannustamisessa sekä yhteisöllisyydessä, kun ikääntyvä ihminen etsii kipinää liikunnan lisäämiselleen.

– Yritämme saada ihmisen kysymään itseltään, mitä liikunnan lisääminen tarkoittaisi henkilökohtaisesti. Eli miten lihaskunnon parantuminen lisäisi omaa toimintakykyä tai millainen sosiaalinen verkosto liikkumiseen voisi rakentua.

Hankkeessa syntyi esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joissa ihmiset rakensivat itselleen uusia yhteisöjä liikunnan parissa.

– Kulttuurieroja näkyy juuri yhteisöllisyydessä. Me suomalaiset haluamme ehkä tuijottaa mittareita, tietoja ja tuloksia, kun Keski- ja Etelä-Euroopassa korostetun tärkeä motivaatiotekijä on yhdessäolo liikunnan parissa.

Sote-palvelujen tukena

Hämäläinen-Bisterin mukaan hankkeissa tehty työ liittyy suoraan myös sote-keskusteluun ja siihen, miten tällaisia kuluja voidaan ehkäistä ennalta liikuntaan ja hyvinvointiin panostamalla.

– Meidän tehtävämme tällä toimialalla on tutkia, miten ihmisille tuotetaan parempaa terveyttä. Tuotamme suomalaisen hyvinvoinnin palvelukenttään tutkittuja ja testattuja toimintatapoja, joilla ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua voidaan edistää.

Hankkeiden tulokset ovat olleet pelkästään hyviä. Hämäläinen-Bisterin mukaan suomalaisia yrityksiä kannattaisi motivoida kansainvälisiin hankkeisiin aina, kun se on suinkin mahdollista.

– Erasmus+ hankkeet mahdollistavat osaamisen kehittämisen uusissa verkostoissa, joissa syntyy hankekumppanien, palvelu- ja tavarantoimittajien ja myös tutkijoiden konsepti- ja tuoteinnovaatioita. Hienoa on ollut myös kokea osallistujien ilo ja nähdä konkreettiset tulokset.

Hankkeet ovat Hämäläinen-Bisterin mukaan erinomainen kansainvälistymisen väylä. Pitkissä usean vuoden hankkeissa on syntynyt myös luotettava ammattilaisten tukiryhmä.

– Olemme oppineet hienoista innovaatioista ja nähneet, että pienilläkin matalan kynnyksen toimintatavoilla voidaan saada aikaan erinomaisia tuloksia. Toiminta on kokoaan suurempaa, kun oivalluksilla ratkaistaan monia sellaisia ongelmia, joita yhteiskunnassa, ja meidän tapauksessamme erityisesti terveydenhuollossa mietitään.