Uutinen

Luupin alla: Lukiolaisten matematiikan ainevalinnat vuosina 2010–2021

Ajankohtaista Lukiokoulutus Tilastot
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukset ovat herättäneet keskustelua lukiolaisten ainevalinnoista. Korkeakoulupaikkaa hakevat hyötyvät lukion matematiikan pitkän oppimäärän suorittamisesta: siinä on eniten suoritettavia kursseja, mikä myös tuottaa eniten pisteitä todistusvalintojen pisteytysmalleissa. Miltä matematiikan opiskelu näyttää tilastojen valossa?
Luupin alla -juttusarjan tunnuskuva

Lukion suorittaa vuosittain noin 30 000 opiskelijaa, mikä sisältää nuorten oppimäärän mukaisesti opiskelevien lisäksi noin 1500 aikuisopiskelijaa. Tilastopalvelu Vipusen tilastojen mukaan vuonna 2021 lukion suorittaneista 48 % oli valinnut pitkän matematiikan. 

Pitkän matematiikan suosio alkoi kasvaa jo ennen korkeakouluvalintojen uudistusta

Graafi: Lukion oppimäärän suorittaneiden matematiikan ainevalinnat. Pitkän matematiikan valinneiden osuus on kasvanut vuodesta 2013 lähtien, mutta tasaantunut 2020-luvulla. Vuonna 2013 lukion suorittaneista sen valitsi 40 %, ja 48 % vuonna 2021. Lyhyen matematiikan osuus on vastaavasti pienentynyt.

Lukion suorittaneiden pitkän ja lyhyen matematiikan ainevalinnat vuosina 2010–2021. (Lähde: Vipunen)

Pitkän matematiikan opiskelu on kasvattanut tasaisesti suosiotaan lyhyen matematiikan kustannuksella jo vuodesta 2013 lähtien. Vuoden 2020 jälkeen tilanne on kuitenkin tasaantunut. 

Ensimmäiset tiedot opiskelijavalintojen pisteytysmalleista julkaistiin syksyllä 2017 ja mallit hyväksyttiin keväällä 2018. Vuosina 2020 ja 2021 lukion suorittaneet ovat siis ensimmäisiä, joilla on ollut mahdollisuus huomioida uudistus ainevalinnoissaan.

Pitkän matematiikan valinneiden määrä on kasvanut selkeästi vuosien 2019 ja 2020 välillä, mikä osaltaan saattaa johtua tulevan muutoksen ennakoinnista. Sen sijaan nousua ei näy vuosien 2020 ja 2021 välillä, jolloin sitä olisi voinut odottaa, sillä vuonna 2021 lukion suorittaneet ovat opintojensa alusta saakka tienneet pisteytyksestä. 

Matematiikan syventäviä kursseja suoritetaan aiempaa enemmän

Graafi: Matematiikan valtakunnallisia syventäviä kursseja suorittaneet lukiosta vuosina 2019–2021 valmistuneista. Syventäviä kursseja suoritetaan yhä useammin. Pitkän matematiikan valinneista syventäviä kursseja suoritti reilut 40 %; heistä valtaosa suoritti 3 syventävää kurssia. Lyhyen matematiikan valinneista syventäviä kursseja suoritti 35 %.

Matematiikan valtakunnallisia syventäviä kursseja suorittaneiden osuus lukioiden pitkän ja lyhyen matematiikan suorittaneista 2019–2021 (Lähde: Vipunen)

Tilastojen valossa näyttää siltä, että korkeakoulujen valintauudistus on saanut lukiolaiset panostamaan matematiikan opiskeluun entistä enemmän: yhä useampi opiskelija valitsee pakollisten kurssien lisäksi matematiikan oppimäärään kuuluvia valtakunnallisia syventäviä kursseja. Vuonna 2021 näin teki reilut 40 % pitkän ja 35 % lyhyen matematiikan opiskelijoista. Entistä useammin syventäviä kursseja suoritetaan myös enemmän kuin yksi.

Vertailukelpoista tietoa valtakunnallisia syventäviä kursseja suorittaneista on saatavilla vasta vuodesta 2019 lähtien.

Yhä useampi nainen valitsee pitkän matematiikan

Graafi: Pitkän matematiikan valinneiden miesten ja naisten osuus. Naiset valitsevat yhä useammin pitkän matematiikan, mutta heidän osuutensa sen valinneista jää edelleen miesten osuutta pienemmäksi. Vuonna 2021 lukion suorittaneista pitkän matematiikan oli valinnut 43 % naisista ja 55 % miehistä.

Pitkän matematiikan valinneiden miesten ja naisten osuus lukion suorittaneista vuosina 2010–2021. (Lähde: Vipunen)

Koko 2000-luvun yli puolet lukion opiskelijoista ja ylioppilastutkinnon suorittaneista on ollut naisia. Naiset ovat yhä useammin myös valinneet pitkän matematiikan, mutta heidän osuutensa pitkän matematiikan valinneista jää silti miesten osuutta pienemmäksi. Vuonna 2021 lukion suorittaneista pitkän matematiikan oli valinnut 43 % naisista ja 55 % miehistä.

Maakuntien väliset erot pitkän matematiikan suosiossa kasvaneet

  2010–2015 2017–2021 Muutos
Etelä-Karjala 42 % 50 % + 8 %-yksikköä
Päijät-Häme 37 % 43 % + 7 %-yksikköä
Pohjois-Pohjanmaa 47 % 53 % + 6 %-yksikköä
Uusimaa 40 % 46 % + 6 %-yksikköä
Keski-Pohjanmaa 39 % 44 % + 5 %-yksikköä
Varsinais-Suomi 40 % 45 % + 5 %-yksikköä
Satakunta 42 % 47 % + 5 %-yksikköä
Pohjois-Savo 46 % 50 % + 4 %-yksikköä
Pirkanmaa 41 % 45 % + 4 %-yksikköä
Kymenlaakso 38 % 42 % +4 %-yksikköä
Etelä-Pohjanmaa 42 % 45 % + 3 %-yksikköä
Lappi 45 % 48 % + 3 %-yksikköä
Keski-Suomi 48 % 50 % + 2 %-yksikköä
Kainuu 44 % 46 % + 2 %-yksikköä
Pohjanmaa 37 % 38 % + 1 %-yksikköä
Pohjois-Karjala 48 % 49 % + 1 %-yksikköä
Kanta-Häme 40 % 40 % + 0 %-yksikköä
Etelä-Savo 40 % 38 % -2 %-yksikköä
Keskiarvo 42 % 46 % + 5 %-yksikköä
Keskihajonta 0,035 0,041  

Pitkän matematiikan suorittaneiden osuus maakunnittain lukion oppimäärän suorittaneista vuosina 2010–2021. (Lähde: Vipunen)

Pitkän matematiikan valinta vaihtelee maakunnittain. Myös maakuntien sisällä näkyy vuosittaista vaihtelua, minkä vaikutusta on vähennetty tarkastelemalla viiden vuoden keskiarvoja. Pitkän matematiikan opiskelu on suosituinta Pohjois-Pohjanmaalla, mutta suosio on kasvanut eniten Etelä-Karjalassa.

Keskihajonnan tarkastelu osoittaa, että keskimääräinen maakunta poikkeaa 2017–2021 maakuntien keskiarvosta enemmän kuin 2010–2017. Maakuntakohtaiset erot matematiikan ainevalinnoissa ovat siis hieman kasvaneet. 

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen raporteilla voi tarkastella lukion koko oppimäärän suorittaneiden ainevalintatietoja. Dynaamisella raportilla on tarjolla tietoa lukion suorittaneiden ainevalintojen arvosanoista aina oppilaitostasolla asti. 

Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot ovat vuodesta 2019 perustuneet valtakunnalliseen Koski-tietovarantoon, jonne koulutuksen järjestäjät siirtävät tiedot henkilöpohjaisesti. Tätä vanhemmat tilastot perustuvat Tilastokeskuksen joka toinen vuosi toteuttamiin tiedonkeruisiin. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tietolähteen muutoksen lisäksi myös koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset. 

Lisätietoa

  • erityisasiantuntija Pirjo Karhu, pirjo.karhu [at] oph.fi
  • johtaja Paula Merikko, paula.merikko [at] oph.fi

Luupin alla -sarjassa pureudutaan tilastojen avulla kiinnostaviin teemoihin koulutuksessa, oppimisessa ja kansainvälistymisessä. Nostamme esille näkökulmia eri tilasto- ja tutkimuslähteistä ja pohdimme, miltä maailma näyttää, kun sitä tarkastelee numeroina.