Uutinen

Luupin alla: Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälinen oppilas- ja opiskelijaliikkuvuus vilkastuu koronan jälkeen

Ajankohtaista Lukiokoulutus Perusopetus Kansainvälistyminen
Miltei kokonaan pysähdyksissä ollut peruskoulujen ja lukioiden kansainvälinen oppilas- ja opiskelijaliikkuvuus on käynnistynyt uudelleen koronapandemian jälkeen. Opetushallituksen tilastokyselyn mukaan lukuvuonna 2021–2022 Suomesta lähti ulkomaanjaksolle 2 574 oppilasta tai opiskelijaa. Suurin osa eli 80 % lähtijöistä opiskeli lukiossa.
Luupin alla -juttusarjan tunnuskuva

Koronaa edeltävänä aikana oppilas- ja opiskelijaliikkuvuus olivat näkyvässä roolissa koulujen ja oppilaitosten kansainvälisessä toiminnassa, mutta pandemian myötä tilanne muuttui. Viimeisenä koronaa edeltävänä lukuvuonna 2018–2019 opiskeluun liittyvälle ulkomaanjaksoille lähti noin 2800 peruskoululaista ja noin 6600 lukiolaista, ja vastaavasti Suomeen tuli noin 2000 peruskoululaista ja noin 3000 lukiolaista ulkomailta. Pahin korona-aika osui lukuvuoteen 2020–2021, jolloin sekä lähtijöiden että tulijoiden määrä kutistui muutamaan kymmeneen. 

Lukuvuonna 2021–2022 ulkomaanjaksolle lähti 513 peruskoululaista ja suomalaisiin peruskouluihin tuli 391 oppilasta ulkomailta. Peruskoulujen oppilaat käyvät ulkomailla erilaisilla kansainväliseen yhteistyöhön liittyvillä vierailuilla. Oppilaiden ikäjakauma vaikuttaa luonnollisesti kansainvälisen toiminnan luonteeseen, joten erilaiset kotikansainvälisyyden muodot ovat peruskouluissa ulkomaanjaksoja yleisempiä.

Kansainvälinen oppilasliikkuvuus peruskouluissa on ollut yleensä yli 2 000 oppilasta vuodessa, mutta viime lukuvuonna vain noin 500 oppilasta liikkui kouluvuoden aikana.

Oppilasliikkuvuuden kehitys peruskouluissa 

Lukioissa ulkomaanjaksoja tehdään selvästi enemmän kuin peruskouluissa. Lukuvuonna 2021–2022 ulkomaanjaksolle lähti lukioista 2061 opiskelijaa ja lukioihin tuli 1053 ulkomaista opiskelijaa. Lukiolaiset tekevät sekä lyhyempikestoisia opintomatkoja ja ryhmävierailuja että vähintään lukukauden kestäviä vaihto-oppilasjaksoja.

Lukiolaisten kansainvälinen liikkuvuus Suomesta ulkomaille kattaa sekä vaihto-oppilaiden että muiden opiskelijoiden liikkuvuuden. Lukuvuonna 2021–2022 noin 2000 opiskelijaa kävi ulkomailla kouluvuoden aikana.

Opiskelijaliikkuvuuden kehitys lukioissa 

Monimuotoliikkuvuudessa kohdataan sekä paikan päällä että virtuaalisesti

Korona-aika vahvisti koulujen ja oppilaitosten digiosaamista monella tavalla ja toi virtuaalisen yhteistyön muodot myös niiden tekemään kansainväliseen yhteistyöhön. Opetushallituksen vuonna 2021 tekemän kyselytutkimuksen mukaan ainakin toisen asteen oppilaitoksissa uskotaan, että virtuaalisuus tulee säilymään osana kansainvälistä toimintaa, vaikka fyysinen liikkuvuus palautuisikin pandemiaa edeltävälle tasolle. Myös monimuotoliikkuvuus eli virtuaalisen ja fyysisen ulkomaanjakson yhdistäminen on toimintamuotona vakiintumassa. Varsinaista paikan päällä tapahtuvaa fyysistä ulkomaanjaksoa edeltävä virtuaalinen osuus madaltaa kynnystä ulkomaille lähtöön ja helpottaa vuorovaikutusta uusien ihmisten kanssa. Fyysisen ulkomaanjakson jälkeen tuntuu myös luontevalta jatkaa yhteydenpitoa virtuaalisesti. 

Vajaa neljäsosa lukiolaisten ja vajaa viidesosa peruskoululaisten Suomesta ulkomaille suuntautuvista jaksoista oli monimuotoliikkuvuutta. Suomeen tulleista lukiolaista joka neljäs toteutti ulkomaanjaksonsa monimuotoliikkuvuutena; peruskoululaisilla virtuaaliset jaksot osana liikkuvuutta olivat harvinaisempia.  

Vajaa neljäsosa lukiolaisten ja vajaa viidesosa peruskoululaisten Suomesta ulkomaille suuntautuvista jaksoista oli monimuotoliikkuvuutta.

Monimuotoliikkuvuuden osuus oppilasliikkuvuudesta (%), lukuvuosi 2021–2022

Liikkuvuus keskittyy Eurooppaan 

Myös opettajien ja koulujen muun henkilöstön liikkuvuus vilkastuu vähitellen oppilas- ja opiskelijaliikkuvuuden tavoin. Lukuvuonna 2021–2022 suomalaisista peruskouluista ja lukioista lähti ulkomaanjaksolle 1007 opettajaa ja muun henkilöstön edustajaa, ja vastaavasti Suomeen oli 1220 tulijaa ulkomailta. Korona pudotti opettajien ja henkilöstön liikkuvuusluvut muutamaan kymmeneen, kun lukuvuonna 2018–2019 lähtijöitä oli vielä reilut 2800 ja tulijoita miltei 3900. Tilastoissa ovat mukana opettajien ja henkilöstön työmatkat sekä oppimiseen liittyvä liikkuvuus Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. 

Kaiken kaikkiaan peruskoulujen ja lukioiden oppilas- ja opiskelija- sekä opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuus ovat hyvin Eurooppa-keskeisiä, mikä johtuu rahoituspohjasta. Yleisimpiä liikkuvuuden rahoittajia ovat Erasmus+ - ja Nordplus-ohjelmat. Suosituimpia kohde- ja lähtömaita lukuvuonna 2021–2022 olivat Saksa, Ranska, Italia ja Espanja. Nämä maat ovat kuuluneet kansainvälisessä liikkuvuudessa kymmenen suosituimman maan joukkoon tilastoinnin aloittamisesta asti.

Tilastot peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisestä liikkuvuudesta kerätään vuosittain

Opetushallitus kerää vuosittain tilastoja peruskoulujen ja lukioiden oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksoista. Tilastot kerättiin kesän 2022 aikana jokaiseen peruskouluun ja lukioon lähetetyllä kyselyllä. Peruskouluista 39 % ja lukioista 54 % vastasi kyselyyn. Koska kaikista kouluista ja oppilaitoksista ei vastata kyselyyn, on tilastoaineisto suuntaa antava, mutta kertoo kuitenkin kansainvälisessä toiminnassa aktiivisten peruskoulujen ja lukioiden tilanteesta. 

Tilastoja kerätään samassa yhteydessä myös oppilaitosten kotikansainvälisyyteen liittyvästä toiminnasta. Kotikansainvälisyys tarkoittaa kouluissa yleensä muiden maiden ja kulttuurien edustajien vierailuja sekä kansainvälisiä teemapäiviä ja työpajoja. 

Lisätiedot

  • erityisasiantuntija Siru Korkala, puh. 029 533 8610, siru.korkala [at] oph.fi

Luupin alla -sarjassa pureudutaan tilastojen avulla kiinnostaviin teemoihin koulutuksessa, oppimisessa ja kansainvälistymisessä. Nostamme esille näkökulmia eri tilasto- ja tutkimuslähteistä ja pohdimme, miltä maailma näyttää, kun sitä tarkastelee numeroina.