Luupin alla: Perusopetuksen kiinteistökustannukset
Perusopetuksen järjestämisen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2021 noin 5,8 miljardia euroa, josta lasten ja nuorten 9-vuotisen perusopetuksen osuus oli noin 5,4 miljardia euroa eli 94 %. Lisäksi kokonaiskustannuksiin kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen, lisäopetuksen, perusopetukseen valmistavan opetuksen, sairaalaopetuksen sekä aikuisten perusopetuksen kustannukset, jotka jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Suurin osa perusopetuksen järjestäjistä on kunnallisia toimijoita, joiden kustannukset kattavat noin 95 % perusopetuksen kokonaiskustannuksista.
Perusopetuksen järjestämisen kustannukset kohdistetaan toiminnoille, joita ovat opetus, majoitus ja kuljetus, kouluruokailut, sisäinen hallinto sekä kiinteistöjen ylläpito. Toimintojen kustannukset ovat joko henkilöstö- tai muita kuluja.
Vuosina 2015–2021 perusopetuksen järjestämisen kustannukset ovat nousseet. Yli puolet eli 55 % kustannuksista aiheutuu opetuksesta, kuten opetushenkilöstön palkoista sekä opetukseen hankituista välineistä. Toiseksi suurin kuluerä ovat kiinteistökustannukset, joihin lasketaan kiinteistöjen ylläpito -toimintoon kohdistettujen kustannusten lisäksi sisäisten vuokrien pääomakustannukset sekä pienten hankkeiden kustannukset. Kiinteistökustannukset kattavat kokonaisuudessaan neljäsosan 9-vuotisen lasten ja nuorten perusopetuksen kustannuksista. Opetuksen ja kiinteistöjen suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista on säilynyt melko tasaisena.
Kuvio 1: Lasten ja nuorten 9-vuotisen perusopetuksen kustannukset vuosina 2015–2021
Kiinteistökustannukset – miten ne muodostuvat?
Perusopetuksen kiinteistökustannukset jakautuvat kiinteistöjen ylläpitoon, sisäisten vuokrien pääomakustannuksiin ja pieniin hankkeisiin. Ylläpitokustannukset liittyvät koulujen fyysiseen ympäristöön ja turvallisuuteen, ja niitä aiheutuu myös rakennuksia välittömästi palvelevan tontin ja kadun kunnossapidosta. Lisäksi kustannuksiin sisältyvät kiinteistö- ja kunnossapitohenkilökunnan palkat, materiaalien ja palvelujen ostot, vuokrat sekä muu kiinteistöjen hoito ja ylläpito. Kiinteistö- ja kunnossapitohenkilökuntaa ovat muun muassa vahtimestarit, virasto- ja erikoisvahtimestarit sekä kalustonkorjaajat ja -huoltajat.
Sisäisten vuokrien pääomakustannukset ovat tiettyjä poistojen tai lainojen korkokulujen tapaisia laskennallisia kiinteistökustannuksia, jotka on organisaatioissa hoidettu keskitetysti ja laskutettu sisäisesti. Kiinteistökustannuksiin kuuluvat myös pienet hankkeet, jotka liittyvät esimerkiksi koulujen kalustoon ja perusparannuksiin.
Kuvio 2: Kiinteistökustannusten muodostuminen
Henkilöstökulujen osuus kiinteistökustannuksista on häviävän pieni
Henkilöstökulut ovat kiinteistökustannusten kulueristä pienin: vuonna 2021 niiden osuus oli hieman alle prosentin, kun se vuonna 2015 oli vielä 1,5 %. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli nyt vajaan prosentin verran, vuoteen 2015 verrattuna peräti 29 %. Koska henkilöstökulut muodostavat vain pienen osan kiinteistökustannuksista, on euromääräinen muutos pieni, mutta prosentuaalinen muutos huomattava.
Enimmäkseen kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat muita kuin henkilöstökuluja, kuten esimerkiksi materiaalien ja palveluiden ostoja. Myös henkilöstön vuokraus luokitellaan muuksi kuluksi. Muut kulut kasvoivat viime vuoteen verrattuna 3 % ja vuosivälillä 2015–2021 18 %. Vaikuttaa siltä, että opetuksen järjestäjät hankkivat kiinteistö- ja kunnossapitohenkilökuntaa yhä useammin palvelujen ostoina kuin palkkaamalla omia työntekijöitä.
Kuvio 3: Lasten ja nuorten 9-vuotisen perusopetuksen kiinteistökustannukset vuosina 2015–2021
Kuviossa 4 tarkastellaan lasten ja nuorten 9-vuotisen perusopetuksen oppilasmäärän ja kiinteistökustannusten muutosta edellisestä vuodesta aikavälillä 2015–2021. Näyttää siltä, että muutokset oppilasmäärässä ja kustannuksissa tapahtuvat samaan aikaan ja saman suuntaisesti, joskin kustannusten vaihteluväli on merkittävästi suurempi. Vuonna 2017 oppilasmäärä laski ja myös kustannusten kasvu oli erityisen pientä. Vastaavasti vuosina 2016 ja 2018, jolloin oppilasmäärä on kasvanut eniten, on myös kustannusten kasvu ollut reippaampaa.
On loogista ajatella, että oppilasmäärän kasvaessa opetuksen järjestäjän täytyy investoida myös opetus- ja oppimisympäristöön. Rakentamisen yleisen kustannustason kasvu näkyy myös kiinteistökustannuksissa, mutta ei selitä vuosien 2016–2018 vaihtelua. Sen sijaan vuoden 2018 alusta voimaan tullut uusi rakennusmääräysten kokoelma, jossa on tarkennuksia mm. kosteuden hallinnan ja energiatehokkuuden vaatimuksiin, on saattanut nostaa kiinteistökustannuksia. Vuonna 2017 valmistui poikkeuksellisen paljon uusia koulurakennuksia, millä on ehkä ennakoitu uusien määräysten vaikutuksia.
Kuvio 4: Lasten ja nuorten 9-vuotisen perusopetuksen oppilasmäärän ja kiinteistökustannusten muutokset vuosina 2015–2021 (%)
Oppilaskohtaiset kiinteistökustannukset eivät ole suoraan yhteydessä maakunnan oppilasmäärään
Kuviossa 5 tarkastellaan perusopetuksen oppilaskohtaisia kiinteistökustannuksia ja oppilasmääriä maakunnittain. Uusimaa erottuu muista maakunnista: siellä perusopetuksen oppilasmäärä ja myös oppilaskohtaiset kiinteistökustannukset ovat selvästi suuremmat kuin muissa maakunnissa.
Kuvio 5: Kunnallisten perusopetuksen järjestäjien oppilaskohtaiset kiinteistökustannukset ja oppilasmäärät vuonna 2021
Oppilasmäärältään seuraavaksi suurimmissa Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa oppilaskohtaiset kiinteistökustannukset jäävät sen sijaan matalammiksi kuin useissa pienemmän oppilasmäärän maakunnissa. Pienimmät oppilaskohtaiset kiinteistökustannukset ovat Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa, jossa myös oppilasmäärä on kaikkein pienin.
Oppilaskohtaiset kiinteistökustannukset eivät näyttäisi olevan suoraan yhteydessä maakunnan oppilasmäärään. Uudenmaan maakunnan korkeita oppilaskohtaisia kustannuksia saattaa osaltaan selittää se, että maakunnan yleinen kustannustaso on selvästi korkeampi kuin muualla maassa. Oppilasmäärältään pienissä maakunnissa jo yksittäisellä rakennushankkeella voi olla näkyviä vaikutuksia myös oppilaskohtaisiin kiinteistökustannuksiin. Vastaavasti ne saattavat jäädä mataliksi maakunnissa, joissa ei ole vetovoimaisia kaupunkialueita, joiden kasvava oppilasmäärä vaatisi investointeja koulurakennuksiin. Eli jonkinlainen yhteys on havaittavissa oppilasmäärän kasvun ja kiinteistökustannusten nousun välillä.
Opetustoimen rahoitus pähkinänkuoressa
Opetustoimen rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä. Valtio osallistuu rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta.
Pääosa esi- ja perusopetuksen valtionosuusrahoituksesta on valtionvarainministeriön hallinnoimaa peruspalveluiden valtionosuutta, jonka suuruus määräytyy ikäluokittaisten perushintojen ja asukasmäärän perusteella.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmästä myönnetään myös lisärahoitusta sellaisiin toimintoihin, joiden ei katsota sisältyvän esi- ja perusopetuksen peruspalveluiden valtionosuuteen.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö, joka toimii valtionapuviranomaisena. Opetushallitus vastaa muun muassa valtionosuusjärjestelmän tietopalveluista ja asiakkaiden neuvonnasta.
Opetushallituksen julkaisemat kustannusraportit perustuvat Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen vuosittain keräämiin tietoihin. Vuodesta 2021 lähtien kustannustiedot saadaan Valtiokonttorista ja oppilasmäärät Koski-tietovarannosta. Vuoden 2021 kustannusraportit on julkaistu Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit -sivustolla.
Luupin alla -sarjassa pureudutaan tilastojen avulla kiinnostaviin teemoihin koulutuksessa, oppimisessa ja kansainvälistymisessä. Nostamme esille näkökulmia eri tilasto- ja tutkimuslähteistä ja pohdimme, miltä maailma näyttää, kun sitä tarkastelee numeroina.
Lisätiedot
- kiinteistökustannukset: erityisasiantuntija Tiia Luoma, puh. 029 5331626, tiia.luoma [at] oph.fi