Uutinen

My Global Story – Lapin yliopisto kehittää opiskelijoiden kansainvälistymistä palvelumuotoilun keinoin

Kokemuksia Erasmus+ Erasmus+ korkeakoulutukselle
Tammikuun tähtihanke: Kohderyhmän kuuleminen ja jatkuva arviointi ovat palvelumuotoilun eväät korkeakoulun kansainvälistymistyöhön. Samalla toiminnan ydin selkiytyy niin työntekijöille kuin opiskelijoillekin.
Vuorimaisema.

Lapin yliopiston fuksitapaamisessa keskusteltiin opiskelijavaihdosta ulkomailla. Monet uudet opiskelijat kertoivat, että heille eteläsuomalaisille Lapissa opiskelu oli jo vaihtoa kerrakseen, melkein kuin olisi ulkomailla ollut. Miksi enää lähteä muualle Eurooppaan suorittamaan opintoja?   

Tässä yksi oivallus, jonka Lapin yliopiston kansainvälisessä yksikössä työskentelevät Päivi Martin ja Jaana Severidt saivat käydessään keskusteluja siitä, kuinka opiskelijat kokevat kansainvälisen vaihdon. Monta muutakin asiaa on kirkastunut prosessissa, jossa on luotu yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen palvelukonsepti My global story. 

Palvelumuotoilu työkaluna

Kun My Global story -konseptia vuonna 2018 alettiin luoda, oli Lapin korkeakouluilla taustalla jo hanke, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilua ulkomailta saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden vastaanoton kehittämisessä. Kokemus oli myönteinen ja oli selvää, että myös oman korkeakoulun opiskelijoiden kansainvälistymisen haasteisiin haluttiin tarttua samalla tavalla ulkopuolisen konsultin avustamana ja palvelumuotoilun lähestymistapaan nojautuen. 

Palvelumuotoilu on yksi Lapin yliopiston, Euroopan unionin pohjoisimman tiede- ja taideyliopiston, strategisista kärkiosaamisalueista. Konseptia suunnitelleen ulkopuolisen asiantuntijan työskentelyä helpotti, että hän oli oman korkeakoulun kasvatti. 

Ratkottavat pulmat olivat tuttuja kaikille suomalaisille korkeakouluille. Vaihto-opiskelun merkitys opiskelijoille oli vähentynyt ja innostus lähteä ulkomaille varsinkin pitkille vaihtojaksoille oli laskenut. Tiukentuneet opiskeluajat herättivät pelkoa siitä, että vaihto hidastaa opintoja. 

-    Meillä oli tunne, ettei tieto mahdollisuuksista tavoittanut opiskelijoita ajoissa, jotta he olisivat voineet sovittaa vaihtojakson toimivaksi osaksi opintojaan, kertoo Martin. 

Kansainvälinen osaaminen on vahvasti mukana Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisessä strategiassa, ja ne lähtivät yhdessä etsimään ratkaisuja ongelmiin. 

Liisa Liikkuja, Janna Jumittaja  

Prosessiin lähdettiin täsmentämällä ongelmaa ja tavoitetta yhdessä henkilökunnan kanssa. 
Fasilitoidussa työpajassa molempien korkeakoulujen opettajat, tutorit ja opintopäälliköt toivat esiin omat näkökulmansa. Esiin nousi muun muassa se, että opiskelijoilla on kullakin omanlaisensa tavoitteet ja elämäntilanteet. 

Seikkailuhenkiset ”liikkujat” lähtevät innolla pitkäänkin vaihtoon kun taas ”jumittajat” eivät töiden, perheen tai muuten vakiintuneen elämäntilanteen vuoksi pidä ulkomaille lähtöä mahdollisena. 

Martinin ja Severidtin mukaan suurin osa opiskelijoista on kuitenkin ”heilujia” eli sellaisia, jotka saattavat innostua vaihtoon, mutta kaipaavat tukea ja tietoa itselleen sopivan vaihtoehdon selvittämiseksi. Eri ryhmille kannattaa tarjota erilaisia kansainvälistymisen tapoja ja muokata viesti kullekin sopivaksi. 

Kohderyhmän näkökulma keskiössä

Palvelumuotoilun periaatteiden mukaan kohderyhmän eli opiskelijoiden näkökulman selvittäminen on keskeistä, kun palvelukonseptia kirkastetaan. Lapin yliopistossa järjestettiin pienryhmäkeskusteluja, joissa kuultiin sekä vaihtoon osallistuneita että niitä, joille ajatus ulkomaille lähdöstä oli vieras. 

Kun taustatyö oli tehty, konsulttiyritys teki hahmotelman konseptista. Opiskelijat ja henkilökunta antoivat palautetta. Viestiä ja visuaalista ilmettä testattiin. Lopuksi suunnittelutiimi laati toimenpidesuunnitelman siitä, miten mallia käytännössä toteutetaan organisaatiossa.  

My Global Story -konsepti otettiin käyttöön keväällä 2019. 
-    Ihan valmista ei ole vieläkään, sillä periaatteena on arvioida ja kehittää toimintaa jatkuvasti, Päivi Martin kertoo. 

Kansainvälistyäkö kaukomailla vai kotinurkissa?

Opiskelijan itsensä on usein vaikeaa hahmottaa kansainvälisen vaihdon hyötyjä, mutta selvitysten mukaan opiskelu, harjoittelu tai työskentely ulkomailla vahvistavat sekä kielitaitoa että monia sellaisia ominaisuuksia, joita ei aiemmin ole osattu yhdistää kansainvälisyyteen: uteliaisuutta, tuottavuutta ja sitkeyttä.

Eläminen ulkomailla uudessa ympäristössä vieraan kielen keskellä on vahva kokemus, mutta ei ainoa vaihtoehto. Martin korostaa, että kaikkien ei tarvitse lähetä vaihtoon, sillä kansainvälistyä voi muutenkin. 

-    Kerromme jo fukseille, että yhtä aikaa heidän kanssaan korkeakoulussamme on aloittanut 200 ulkomaista opiskelijaa. Alusta alkaen ollaan kansainvälisessä ympäristössä ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti. 

Kiteyttääkseen kotikansainvälistymisen mahdollisuudet kehittäjät loivat käsitteen Staycation. Tutorina toimiminen kansainväliselle opiskelijalle, opintomatkat ja vieraskieliset opintokokonaisuudet tuovat kielenoppimisen ja kansainvälistymistaidot tarjolle sellaisellekin, jolla ei ole mahdollisuutta tai halua lähteä kuukausiksi ulkomaille. 

Jaana Severidtin mukaan kansainvälistymisen käsite on viime vuosina laajentunut. Mahdollisuuksia on enemmän ja myös lyhyemmät vaihtojaksot kiinnostavat opiskelijoita. Korona-aikana virtuaalisuus on tullut mukaan, ja osa opiskelijoista onkin suorittanut osan tai jopa koko vaihtojakson etänä. 

Ajoitus ja yksilöllisyys tärkeää ohjauksessa 

Severetdin korostaa, että on tärkeää miettiä, mitä, kenelle ja missä vaiheessa kansainvälistymisestä kerrotaan.

-    Meillä on viisivuotinen ohjausmalli eri tutkinnoille. Fuksiorientaatiossa kerrotaan kansainvälistymisen vaihtoehdoista tiiviisti ja myöhemmin se tulee esiin henkilökohtaisen opintosuunnitelman käsittelyssä. Lopuksi annetaan tietoa kansainvälistymisen monimuotoisista mahdollisuuksista opiskelijan kiinnostuksen mukaan. 

Opiskelijan tilannetta katsotaan yksilöllisesti. Ohjaus ei ole enää teknistä vaihtoon ohjaamista vaan tähtää opiskelijan kansainvälisyysosaamisen kehittymiseen osana opintoja. 

Viestinnän kehittäminen on ollut olennainen osa palvelun uudistamista.

-    Aiemmin lähestyimme kaikkia samalla viestillä. Mutta yksi viesti, yksi tapa ei oikein toimi kenellekään, kuvaa Martin.

Viestinnän suunnitteluun kutsuttiin mukaan yliopiston palvelumuotoilun johtamisen opiskelijoita, jotka kehittivät opiskelijoiden vertaisviestintää. My Global Diary –konseptiin kuuluu viestintää niin verkkosivuilla kuin sosiaalisessa mediassa ja yliopiston radiokanavalla. Lähtökohtana ovat aina opiskelijoiden kokemukset ja tarinat, joita kerrotaan suoraan opiskelijalta opiskelijalle. Tehokkaita kanavia ovat muun muassa Instagramin live-lähetykset – niillä voi tavoittaa moninkertaisesti sen joukon, joka tulisi luokkahuoneeseen infotilaisuuteen.

Mitä saavutettiin 

Aluksi mitattavat tulokset olivat vakuuttavia: vuonna 2019 Lapin yliopistolle tuli 10 prosenttia aiempaa enemmän vaihtohakemuksia. Koronapandemia on kuitenkin tehnyt muutoksen arvioimisen hankalaksi, sillä moni vaihtosuunnitelma on sen takia jäänyt toteutumatta. Lähtijöiden määrät ovat silti pysyneet hyvällä tasolla myös koronavuosina. 

Lappilaiset ovat esitelleet My Global Story -konseptia muille korkeakouluille muun muassa yhteisillä kansainvälisyyspäivillä ja Opetushallituksen viestintäwebinaarissa. Se on herättänyt kiinnostusta, mutta Päivi Martinin ja Jaana Severidtin mukaan toimintamallin kopioiminen suoraan tuskin olisi toimiva ratkaisu. Sen sijaan he suosittelevat muille korkeakouluille ja oppilaitoksille työskentelytavan soveltamista niiden omista lähtökohdista käsin. 

Martin ja Severidt ovat tyytyväisiä My Global Story -konseptiin ja sen työstämiseen. Se tuonut uusia näkökulmia ja selkiyttänyt ymmärrystä omasta työstä ja eri työntekijäryhmien roolista. Työntekijät ovat olleet tiiviisti mukana prosessissa, joten kaikki ovat sitoutuneet uusiin toimintatapoihin. Kiireisessä arjessa on eduksi, että kaikilla on yhteinen käsitys siitä, minne juna kulkee.

Mikä Kuukauden tähtihanke? 

Tämä juttu on osa Kuukauden tähtihanke -sarjaamme. Nostamme vuonna 2022 joka kuukausi esiin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettua vaikuttavaa toimintaa ja hankkeita. Kuukauden tähtihanke juhlistaa 35 vuotta täyttävää Erasmus+ -ohjelmaa.


Kirjoittaja: Päivi Kärnä