”Niitä on aika lailla kaikilla” – Näkövammaisten huonot liikuntakokemukset ovat niin yleisiä, että joukko nuoria haki EU-rahaa tilanteen korjaamiseksi

Monella näkövammaisella on karuja muistoja ohjatusta liikunnasta. Tilanteen parantamiseksi seitsemän näkövammaisen nuoren ryhmä aikoo itse järjestää liikunnanohjaajille koulutusta EU-avustuksen turvin. 

Hankkeeseen osallistuva Joni Kokko tietää, että monella näkövammaisella nuorella on omakohtaista kokemusta erityisesti koululiikunnan epäkohdista. 

– Näkövammaiselle voi olla käytännössä mahdotonta pelata koripalloa tai pesäpalloa. Silloin opettajat ovat sanoneet, että mene kävelemään. Tai että tuossa on sali, menepä pumppaamaan rautaa, Kokko kertoo. 

Myös Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan suunnittelija Teemu Ruohonen kertoo tunnistavansa hyvin tilanteen, jossa liikunnanohjaajat laittavat näkövammaiset nuoret kävelemään. Se on harmillista, sillä monia lajeja pystyisi helposti muokkaamaan näkövammaisille sopiviksi. 

Ruohonen kuuli taannoin Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarjoamista hankeavustuksista. Hän päätti kannustaa ohjaamiaan nuoria suunnittelemaan näkövammaisten arkea parantavan hankkeen. Parikymppiset nuoret aikuiset keksivät kuitenkin itse, että rahoitusta voisi hakea juuri liikunnanohjaajien kouluttamiseen.  

– Syntyi ajatus, että pitäisiköhän tulevia sukupolvia auttaa, jotta näkövammaisetkin pystyvät tekemään jotain, Ruohonen muistelee.  

Vuoden kestävä hanke käynnistyy heinäkuussa. Nuorten tarkoituksena on kiertää tapaamassa ja kouluttamassa tulevia liikunnanohjaajia Suomen urheiluopistoissa.   

Konkreettisia lajikokeiluja 

Liikunta-alan eurooppalaista hanketyötä rahoitetaan usein Erasmus+ Sport -avustusten kautta. Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta 18–30-vuotiaat nuoret voivat kuitenkin saada matalan kynnyksen avustusta myös paikallisille Suomessa toteutettaville solidaarisuutta lisääville liikunta-alan projekteille.  

Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta liikunta-alalla voikin toteuttaa pienemmän kokoluokan hankkeita, joihin ei tarvita kansainvälisiä kumppaneita. Näkövammaisten liiton nuorten suunnittelemassa hankkeessa on kokonaisuudessaan kyse reilun 6 000 euron avustuksesta.  

Ruohosen mukaan avustuksella mahdollistetaan koulutustilaisuuksien järjestäminen urheiluopistoissa. Nuoret haluavat antaa tuleville liikunnanohjaajille hyvin konkreettisia työkaluja näkövammaisten kanssa toimimiseen.  

Tarkoitus ei ole esitellä vain näkövammaisten omia lajeja, vaan myös opettaa soveltamaan eri liikkumismuotoja. 

– Ihan niinkin yksinkertainen, että laittaa salibandypalloon muutaman kulkusen sisään. Ei haittaa ketään, mutta heikkonäköinen pysyy paljon paremmin mukana, Ruohonen kertoo.  

Ruohonen uskoo, että hankkeen myötä liikunnanohjaajien valmius kohdata näkövammaisia paranee. Hän kuitenkin varoo yleistämästä näkövammaisten kokemia epäkohtia.  

– On hyviä ja huonoja liikunnanohjaajia. Me haluaisimme, että niitä hyviä olisi enemmän.  

Taustalla tärkeä sanoma 

Hankeprojektissa alusta asti mukana ollut Kokko on ollut jo pitkään tietoinen EU-rahoituksen tuomista mahdollisuuksista. Hänestä on hienoa, että nyt saadulla rahoituksella pystytään parantamaan näkövammaisten liikuntakokemuksia tulevaisuudessa. 

Kokon mielestä näkövammaisten huonot liikuntakokemukset ovat niin yleisiä, että saatu rahoitus kohdistuu todellakin tarpeeseen. 

– Niitä (huonoja kokemuksia) on aika lailla kaikilla näkövammaisilla näkökyvystä riippumatta. Sen takia me olemme nyt projektia tekemässä. 

Hankkeeseen osallistuvat nuoret järjestävät liikunnanohjaajille koulutuksia puhtaasti vapaaehtoispohjalta. Kokon mukaan koko ryhmä vaikuttaa kuitenkin erittäin sitoutuneelta hankkeeseen. Varsinaisiin koulutustilaisuuksiin saadaan todennäköisesti myös ydinryhmän ulkopuolisia apukäsiä. 

Näkövammaisten käytännön liikuntakokemusten lisäksi ryhmää motivoi myös viesti, jonka he haluavat antaa liikuntakentälle. 

– Haluamme osoittaa, että liikuntaa pystyy harrastamaan kuka tahansa, Kokko toteaa.  

Teksti: Alberto Politi