Online Linguistic Support – mitä kyselyn tulokset kertovat?
Erasmus+ -ohjelman liikkuvuushankkeissa opiskelijan liikkuvuusjaksoon sisältyy kohteessa käytettävän kielen arviointi ennen ja jälkeen liikkuvuusjakson sekä kielikurssi. Näistä pakollinen on vain kielen arviointi ennen jaksoa. Ammatilliseen koulutukseen opiskelijaliikkuvuuteen OLS-kielivalmennus sisällytettiin vuonna 2015. Kysely lähetettiin kaikille ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeiden yhteyshenkilöille, jotka ovat saaneet Erasmus+ -rahoitusta vuosina 2018-2021. Kyselyyn saatiin vastauksia 25 kappaletta.
OLS-kielivalmennuksen käyttö
Vastaajilta kysyttiin OLSin käytön aktiivisuudesta. 72% vastaajista kertoi, että organisaatioissa on käytetty OLS-kielivalmennusta aktiivisesti. Suurin osa vastaajista totesi, että OLSin käyttökokemus painottuu selkeästi kielitestien käyttöön; kielikursseja käytetään huomattavasti vähemmän. Vastauksissa nousee esiin kielitestauksen edellyttäminen, teetättäminen sekä vahva suosittaminen, kun taas kielikurssin käytön kerrotaan olevan vähäisempää.
”Kielitestilisenssit on jaettu kaikille Erasmus+ -vaihtoon lähteneille opiskelijoille. Kielitestin tekeminen on ollut hyväksytyn kv-vaihdon edellytys. Opiskelijat ovat itse valinneet käyttävätkö kielikurssia vai eivät. Kielikurssilisenssin on käyttänyt noin joka neljäs liikkunut opiskelija. ”
”Kaikille liikkuvuusjaksolle valituille kerrotaan OLS:sta ja kannustetaan tekemään testi ja osallistumaan valmennukseen. Jaetaan OLS-testilisenssi kaikille vaihtojaksolle lähteville opiskelijoille. Varmistetaan, että kaikki opiskelijat tekevät testin.”
OLS-kielikurssien hyödyntäminen
Vastaajilta kysyttiin tarkemmin kurssilisenssin käytöstä: 57% vastaajista oli jakanut OLS-kielikurssilisenssin kaikille opiskelijoille, mutta 39% vastasi antaneensa sen osalle opiskelijoista ja osa ei ollut jakanut kielikursseja ollenkaan. Kielikurssilisenssejä jakaneista 85 % kertoi hyödyntäneensä OLS-kielikurssia ennen liikkuvuusjaksoa,
OLS-kielikurssista annettu palaute jakautui; suurin osa vastaajista kertoi, että kurssin käyttö on jäänyt opiskelijoilla vähäiseksi. Toisaalta vastauksissa jaettiin sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia; negatiivissa palautteissa korostui kurssin kokeminen hankalaksi ja haastavaksi, kun taas toisilla oli hyvin myönteinen kokemus kurssista. Yksi vastaaja kertoi, että muutama opiskelija on hyödyntänyt kielikurssialustaa myös ylioppilaskirjoituksia varten.
Koordinaattorit ovat raporteissaan kertoneet, että opiskelijoita on ollut haastavinta saada motivoitua hyödyntämään kurssin tarjoamia harjoituksia. Toisaalta monet kurssia käyttäneet ovat antaneet siitä hyvää palautetta ja esimerkiksi mahdollisuutta valita kieli kohdemaan mukaan arvostetaan.
OLS-kielivalmennuksen hyödyt
Kielivalmennuksen on koettu auttavan tehokkaasti hahmottamaan ja seuraamaan omaa kielitaitoa sekä sen tasoa ja kehitystä. Kielitestaus ennen ja jälkeen liikkuvuusjakson havainnollistaa hyvin oman kielitaidon kehittymiskaarta, kun taas kielikurssilla opiskelijat pääsevät konkreettisesti oppimaan lisää valitsemastaan kielestä, kuten eri tilanteissa kommunikointia ja ammattisanastoa.
Kielikurssia voidaan hyödyntää missä tahansa liikkuvuusjakson vaiheessa, ja kielitaidon kehittämisen koetaan vahvistavan itsetuntemusta ja itseluottamusta omasta kieliosaamisesta myös ulkomailla.
”Kielitaidon kohentuminen liikkuvuusjakson aikana on ollut monelle opiskelijalle rohkaiseva ja myönteinen asia, jonka he ovat saaneet todeta vielä testauksella jälkeen liikkuvuusjakson.”
OLS-kielivalmennuksen haasteet
OLSin käytön kartoittamisen ohella kyselyssä kysyttiin OLSista saatua palautetta, mahdollisia haasteita ja kehittämiskohtia. Kolmessa vastauksessa nostettiin esiin kielitestilinkin päätyminen roskapostiin. Haasteellista on myös saada opiskelijoita hyödyntämään kielivalmennusta tai suorittamaan kielitestausta huolellisesti. Osa opiskelijoista myös kokee kielivalmennukseen osallistumisen työlääksi, aikaa vieväksi ja aiemman kieliosaamisen kannalta turhaksi. Liikkuvuusjakson järjestelyt tuottavat itsessään jo paljon työtä, eikä motivaatiota välttämättä riitä pitkäjänteisempään kurssimuotoiseen opiskeluun tai liikkuvuuden jälkeen tehtävän kielitestin tekemiseen.
OLS-kielivalmennuksen kehittäminen
Lopuksi vastaajilta kysyttiin, miten he kehittäisivät OLS-kielivalmennusta. Ratkaisuksi ehdotettiin, että OLS-integroitaisiin Erasmus+ -ohjelman hallinnointi- ja raportointityökaluun, ja että oikeus OLS-kielikurssiin lähtisi käyttäjälle järjestelmässä automaattisesti.
Yksittäiset vastaajat toivoivat muun muassa kännykkäsovellukseen enemmän pelillisyyttä ja puhekielen harjoituksia, selkeämpää ohjeistusta kurssisisällöstä ja sen käyttämisestä sekä mahdollisuutta hyödyntää OLS:ia myös kotikansainvälisyystoiminnassa.
TEKSTI: Monica Buonocore, Petra Helenius